Miniloma pääkaupungissa

Huh, olin pari päiväää pääkaupunkiseudulla ja "humputtelumoodissa". Toisena iltana tapasin vanhan opiskelukaverini, ja paikalle pölähtikin koko hänen perheensä miniäkandidaattia myöten.

Toisena päivänä (eilen) kävimme lapsuudenystäväni kanssa sivistyneesti englantilaisella iltapäiväteellä ravintola Salutorgetissa. 

Klikkaa kuva suuremmaksi, ellei se kunnolla näy. Kokeilkaapa muuten joskus noita kurkkusandwichejä, ovat yllättävän herkullisia! Minä laitan paahtoleipäviipaleitten väliin vain voita ja erittäin ohuita, juustohöylällä leikattuja kurkkuviipaleita, ja tämä yksinkertainen kombo on kyllä todella herkullista.

Tämä iltapäivätee sai kyllä hyväksyntäni, vaikka oikeasti olen näissä asioissa todella nipottaja. Teelistakin oli kohtuullinen. Tarjoilu vaan oli hiukan hidasta.

Kävin aamukahvilla Kampissa Café Enchantessa. Ranskaa puhuva nuori mies tiskin takana, ja kerrankin oli listalla latte macchiatoa. Kumma, kun eri Suomesta sitä monestakaan paikasta saa. Saksassa sitä on joka kahvilan listoilla. Suosikkini, joka mielestäni kyllä pitäisi tarjota korkeasta lasista.

Täällä näkyi käyvän paljon ranskankielistä porukkaa, mikä miellytti minun korviani. Lämmin croissant kahvin kanssa oli erinomainen ja ilmainen santsikuppi hyvää latte macchiatoa oli iloinen yllätys.

Luuhasin sitten eilen hiukan kaupungilla. 

Kauppahallithan ovat nyt sitten juuri sellaisia paikkoja, joissa on pakko käydä. Paha vaan, että oli jo lounasaika, ja esimerkiksi yksi paikka, joka tarjosi mm. niche-viinejä, oli ihan tupaten täynnä, joten ostokset tehtyäni marssin jo etuaikaan Salutorgetiin kittaamaan cokista. Tai Pepsiähän se oli. Sitruunalla.

Se oli hassua, että täällä oli joka paikassa myytävänä tippaleipiä. Vastahan Runebergintortuista ja laskiaispullista päästiin, ja vappu on vielä kaukana!

Vähän nähtävyyksiäkin... Kirkon edessä oli rakenteet jotakin tilaisuutta varten. Liittyisikö huomiseen naistenpäivään?

Siellä oli vielä enemmän talvi kuin täällä Turussa. Mutta niinhän se on aina ollut. Joskus, kun olin erään ison kotimaisen lääkefirman palkkalistoilla, me Turussa töitä tekevät aina vitsailimme, että pääkonttori on "itäsuomessa" saaden asian kuulostamaan siltä, että reissu sinne suuntaan on suurinpiirtein sama kuin lähtisi Siperiaan. Onneksi oli aurinkoinen sää.

Eilen aamulla varmaan ylitin kaikki kofeiininsaantisuositukset. Kahvia ja cokista - tai siis muutama lasi Pepsiä.

Me sitten pälpätimme neljä tuntia siinä iltapäiväteen lomassa. Olisi mennyt enemmänkin aikaa, mutta sama pöytä oli varattu kello 18, joten meidät häädettiin pois.

Koko parin päivän reissulle tuli niin monta aikataulumuutosta (poislukien tämä iltapäivätee), että missasin yhden miespuolisen ystäväni tapaamisen.

Sitten selvisi, että hän oli juuri puoli tuntia aikaisemmin ollut tässä ravintolassa, jossa on Järnefeltin upea Koli-maalaus. 

Huomasin juuri sinne saavuttuani junaa odottelemaan, että hän oli lähettänyt kuvan samasta maalauksesta, joka ilmeisesti on juuri entisöity. No, hänellä oli joku töihin liittyvä iltameno, mutta olisi se ollut hauska törmätä kuitenkin.

Piristi se kummasti mieltä tällainenkin miniloma.