Onko kurkumiinista depressiolääkkeeksi?

Kurkumiini on vaikuttava aine, jota eristetään maustekasvi kurkumasta. Kurkumasta voi lukea lisää täältä ja täältä.

Amerikkalaisessa Phytotherapy Research -lehdessä oli taannoin julkaistu juttu kurkumiinin tehosta masennustiloissa. En löytänyt mistään koko tutkimuksen abstraktia, joten en osaa sanoa mitään tutkimuksen endpointeista tai n-määrästä, mutta Prevention.com kertoo tutkimuksesta lyhyesti näin:

Tutkimuksessa todettiin, että 1000 mg:n annos kurkumiinia oli vain noin 2-5% vähemmän tehokas depression hoidossa kuin farmaseuttinen lääke (Dzinnin huom: Verrokkina tulisi yleisesti käyttää ns. "golden standardina" pidettyä lääkettä, mutta tässä lääkkeen geneeristä nimeä ei kerrottu). Kaiken lisäksi kurkumiinia saaneet potilaat saivat vähemmän haitallisia ja odottamattomia sivuvaikutuksia.

Tutkimuksen laatija, Dr. Ajay Goel, epigenetiikan ja syöpätutkimuksen johtaja Baylorin yliopistossa  kertoo synteettisten vaihtoehtojen (lääkkeet) olevan toimivia lyhytaikaisessa käytössä, mutta sivuoireet, toksisuus ja toleranssi tulevat ongelmiksi pitkäaikaisessa käytössä kroonisiin masennusoireisiin.

Vaikkakin kurkumiinin on tiedetty potentiaalisesti toimivan vaihtoehtoisena lääkkeenä masennukseen, ovat tutkijat vasta ensimmäistä kertaa pystyneet nyt todistamaan sen asian puolesta ja se tuntuu lupaavalta (Dzinnin huom.: Tehokkuutta ei siis ilmeisimmin ole ihan vielä aukottomasti pystytty näyttämään).

Kliinisesssä mielessä esim. 2% alempi teho ei ole kuitenkaan ongelma, koska kurkumiini näyttää turvalliselta suurinakin annoksina.

Tutkijat yrittävät tällä hetkellä saada selville, mikä kurkumiinissa tuottaa antidepressanttisen vaikutuksen. Tähän on teoria olemassa. Kurkumiini on luonnollinen monoamino-oksidaasin (MAO) inhibiittori (estäjä), ja MAO-entsyymi linkkiytyy suurina annoksina depressioon. MAO myös blokkaa sytokiinien vapautumisen, joka vaikuttaa elimistön stressireaktioihin.

Vaikka nyt sitten ei kokeilisikaan kurkumiinia masennusoireisiin, on kurkumiinista kuitenkin hyötyä erittäin antioksidanttisena ja anti-inflammatorisena aineina ihan vaikkapa vaan kurkuma-mausteen muodossa jokapäiväisessä ruokavaliossa.

 Lisää masennuksesta, sytokiineista jne. voi lukea esim. täältä.

Paraneeko masennus botoxilla?

Törmäsin netissä mielenkiintoiseen juttuun. Olen aiemminkin lukenut psykologisesta teesistä, joka kiteytyy vanhan laulun sanoihin: "When you are smiling, the whole world smiles with you." Uskon tämän, ihan niinkuin tiedän muunkin kehonkielen kertovan paljon ihmisen tunnetilasta.

Vasta hiljakkoin on opittu ajattelemaan, että sama saattaa toimia myös päinvästoin. Tekeekö kulmien rypistely meidät ärtyneiksi tai masentuneiksi?

Viimeisten tutkimusten mukaan kyllä. Samaten esimerkiksi leveä tekohymy, sellainen, jota sanotaan "Duchennen hymyksi", joka aktivoi myös silmänympäryslihakset, todistetusti aiheuttaa positiivisen palautteen aivoihin ja parantaa mielialaa.

Duchennen hymy on sosiaalinen hymy, joka myös rentouttaa elimistöä, mikä näkyy mm. sydämen sykkeen alenemisena. Minusta oli aika yllättävää lukea, että todellakin tekohymy voi tämän tehdä  - vaikka hymyilijästä ei itsestään hyvältä tuntuisikaan. Ilme todistetusti vaikuttaa mielialaan, eli tässä tapauksessa olo paranee lyhytaikaisenkin hymyn jälkeen. Päinvastainen reaktion tapahtuu kun esimerkiksi rypistelee kulmiaan.

"Liike luo tunteita" -teoriaa on testattu myös tieteellisesti nauruterapian saaman suosion myötä. Barcelonassa toimivan "Laughter Research Networkin" jäsen Ramon Mora-Ripoll on raportoinut yhdeksästä tieteellisestä tutkimuksesta, joissa havaitut naurun aiheuttaman terveyshyödyt ovat merkittäviä.

Esimerkiksi erään tutkimuksen kahdeksan viikottaisen nauruterapiasession jälkeen havaittiin 55%:n alenema kivun tuntemisessa, 12%:n funktionaalisen toimivuuden lisääntyminen, 50% depressio-oireiden häviäminen ja 42% aleneminen ahdistuneisuudessa validien mittarien mukaan. Tutkimuksessa oli 107 kroonista kipupotilasta, jotka säilyttivät nämä saavutukset 12 kuukauden seurannassa.

Nauraminen itsessään rentouttaa lihaksia, parantaa hapenottokykyä ja verenkiertoa, vähentää stressihormoneita, parantaa immuunipuolustusta ja nostaa kipukynnystä.

Miten sitten botox liittyy tähän kuvioon? Vaikkakin se kasvoihin ruiskutettuna lamaa lihaksia ja liiallisesti käytettynä lopettaa ilmehtimisen kokonaan, sitä voi käyttää järkevästikin estämään esimerkiksi juuri kulmien rypistelyä, "sibeliusryppyä" oikaisemalla. Tutkijat nimittäin tekivät sen johtopäätelmän, että kulmien rypistely ja muut negatiiviset ilmeet eivät välttämättä ole seurausta masentuneisuudesta, vaan olennainen osa sitä.

Toisaalta botoxilla aikaansaatu väheneminen negatiivisissa kasvojenilmeissä näkyy myös positiivisempana vuorovaikutuksena muiden ihmisten kanssa. Ehkä myös katse peiliin ja itsensä näkeminen paremmalla tuulella olevana kohottaa mielialaa.

Täytyy kuitenkin muistaa, että depressio on vakava sairaus, jolle ei ole yhtä ainoaa hyvää hoitotapaa, mutta mielestäni tämä tuo kuitenkin uuden näkökannan asioihin, jotka voivat vaikuttaa toipumiseen.

Ihminen on myös sosiaalinen olento ja mielialakin on yleensä tarttuvaa. Hymyile ympärilläsi oleville ihmisille, ja jaa tällä tavalla hyvää oloa muillekin.