Pieni iltareissu Belgiaan + pienenpieniä ostoksia

Viime vuoden puolella käväisimme erään täällä vierailleen ystäväni kanssa illastamassa Belgian puolella Kelmis-nimisessä paikassa. Syy illasteluun oli ravintolan simpukkalista, mutta simpukat olivat loppuneet kun sinne saavuimme. 

Marian Taivaaseenastumiskirkko keskellä kylää.

Koska silloin joulukuussa päätimme lähteä Kelmisiin todella myöhään, siinä pimeydessä emme sen kummemmin tutkineet paikkakuntaa. Siksi juolahti mieleen lähteä katsomaan sitä nyt, kun illat ovat vielä suhteellisen valoisat liki kymmeneen saakka.

Kelmis (ranskaksi La Calamine) on meiltä vajaan 10 km:n päässä Belgian Valloniassa sijaitseva alle 12 000 asukkaan pikkupaikkakunta. Se on yksi yhdeksästä Belgian puolella sijaitsevasta saksankielisestä paikkakunnasta (ilmankos siellä vastailtiin saksaksi, kun yritin ranskaksi joulukuussa kysyä tietä 😄).

Nimi Kelmis on on mainittu kirjoituksissa ensimmäistä kertaa vuonna 1280. Ranskankielinen nimi viittaa alueella louhittuun sinkkiin (calamine).

Aluetta Vieille Montagnen sinkkikaivoksen ympärillä Kelmisissä kutsuttiin Neutral Moresnet -nimellä. Tämä oli Alankomaiden ja Preussin (myöhemmin Belgia ja Saksa) neutraali yhteisalue vuosina 1816-1919, ja Kelmisin hallinnollisen pormestarin nimitti kaksi näiden naapurimaiden valtuuttamaa edustajaa. 

Vaikka paikalliset yrittivät saada aluetta kehittymään täysin itsenäiseksi mikrovaltioksi, kaikki sellaiset aikeet estettiin, ja Kelmis pysyi kaksoissuvereniteetin alaisena ja puolueettomana, kunnes alue lopulta liitettiin Belgiaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Jännä historia siis tällä paikkakunnalla!

Sehän on Karnevaalipossu!

Heitin keskustassa pienen kävelylenkin ja bongasin Karnevaalipossupatsaan! Ainakin sillä on samanlainen hattu kuin Aachenin karnevaalin silmäätekevillä ja toimitsijoilla. Täälläkin siis on karnevaalihulinoita!

Sitten törmäsin varsinaiseen nähtävyyteen: Carrefour! Supermarketit kannattaa aina tutkia, mutta tämä oli hiukan pettymys, koska tavara oli suurimmaksi osaksi samaa kuin Saksan puolella rajaa, ja paljon kalliimmalla hinnalla.

Ostin jotain ruokajuttuja (pullotettu bouillabaisse-liemi oli hyvä ostos) ja hain kosmetiikkahyllyistä Carrefourin omia brändejä, mutta turhaan.

Ostin sitten Syossin juurisprayn (kun kerrankin löytyi hyvä sävy), käsisaippuapullon täyttöpakkauksen ja l'Oreal Elseven Bond Repair Pre-Shampoo -hoitiksen. Tuossa Nectar of Beautyn käsisaippuassa on arganöljyä, joten sen ei pitäisi kuivattaa käsiä kovin.

EDIT: Näköjään monissa muissa maissa tätä + muita Belgiassa Elseve-nimellä myytävää tuotetta markkinoidaan Elvital-nimellä.

Muuten Kelmis ei nyt ollut mikään niin kummallinen kylä, ja töitten jälkeen ihmiset ilmeisimmin olivat kotona askareissaan, eli hyvin hiljaista oli joka puolella. Tulipa käytyä, ettei jää se asia vaivaamaan.

L'Oreal Infaillible 32H Fresh Wear x 2

Kuka muistaa lukeneensa tästä meikkivoiteesta iltapäivälehtien artikkeleista? Kun Sari Essayah nähtiin tätä kasvoillaan, hänen jopa epäiltiin käyneen kasvojenkohotusoperaatiossa. Tässä muistin virkistämiseksi linkki yhteen näistä artikkeleista. 

Kiinnosti minuakin kokeilla, ja hetken mielijohteesta näitä lähti kaksi pulloa toissaviikolla Dm:stä mukaani. Hinta oli vain hiukan yli 13 euroa per pullo. Suomessa hinta taitaa olla lähempänä paria kymppiä? Onhan se silti edullinen.

Myymälän sähkövalaistuksessa on tietty hiukan huono valita sävyjä, mutta lopulta mukaani lähtivät 110 Cool ja 132 Warm, varmaan molemmat hyviä kesäsävyjä.

Huomasin jo kaupassa kokeiltuani näitä kämmenselälle, että voide "pysyy kuin tauti". Hankasin sävyhä paperinenäliinalla pois kämmenselästäni, ja ne olivat todella tiukassa. Hankaamisen tuloksena toisessa kämmenselässäni on edelleen mustelma.

Siis tuli todistettua henkilökohtaisesti, että voide pysyy hyvin, eikä ainakaan tartu hevillä vaatteisiin, esimerkiksi. 

Voidetta mainostetaan sen ohuella koostumuksella, joka on kerrostettavissa. Voide sisältää C-vitamiinia ja sen SPF-suojakerrooin on 25.

Joissain mainosteksteissä on sen sisältämästä C-vitamiinista käytetty kirjainyhdistelmään Cg-vitamiini. Tämä C-vitamiini osoittautui INCI:n perusteella askorbyyliglukosidiksi, joka ilmeisesti on iholle hellävaraisempaa kuin monet muut C-vitamiinimuodot, sekä se on suhteellisen vakaa aine. Pienempikin määrä askorbyyliglukosidia kuitenkin toimii iholla ja vesiliukoisena se imeytyy hyvin.

Tutkailin netistä löytyviä INCI-listoja, ja askorbyyliglukosidi näyttää olevan keskivaiheen alapuolella listoissa, joten pitoisuuskaan ei voi olla mikään hirveän suuri, eikä tarvitsekaan. 

L'Orealin UK:n sivustolla askorbyyliglukosidi (tai yleensäkin C-vitamiini) puuttuu tämän voiteen INCI:stä tykkänään. Eri markkinoilla kosmetiikkatuotteiden versiot voivat olla erilaisia, mutta ihmettelenpä vaan asiaa, koska se mainitaan mainostekstissä kuitenkin.

Ylempänä 110 Cool ja alempana 132 Warm. Alemmissa kuvissa sama järjestys.

Itse voide on tosiaan ohutta ja juoksevaa. Olen kyllä aika tykästynyt siihen, miltä tämä näyttää kasvoilla, tulos on hyvin luonnollinen.

Postaminenkaan ei ole mikään ongelma, kunhan käyttää sopivaa poistoainetta ja -tekniikkaa. Pelkällä vedellä se ei onnistu, eli voisin kuvitella että kesän riennoissa tämä pysyy iholla uidessakin. Jälki on myös mattainen, joten puuteria ei kumma kyllä tarvinnut päivän mittaan lisäillä (!!!!).

Hintaansa nähden voisin luonnehtia tätä löydöksi tähän hintaan. Sävyjäkin riittää ihan jokaisen iholle.

Kuvaterveisiä Aachenista

Laitetaanpa tännekin muutama kuva kesäisen kauniista, keskiaikaisesta Kaarle Suuren kaupungista, Aachenista.

Aachenin raatihuone, jonka kruunajaissalissa on näytillä replikat vanhoista kruununkalleuksista. Kuvia voi katsella täältä. Kuva napattu katedraalin siunnasta ja aukio on nimeltään Katschhof.

Entiset kotikulmani, asuin ensimmäiset puoli vuotta tuossa ruskeassa talossa, joka on kuvassa vasemmalla. Aachenin katedraali tunnetaan paitsi Kaarle Suuren hautapaikkana, myös Saksan ensimmäisenä Unescon Maailmanperintökohteena. katedraalin vanhin osa on tuo keskellä oleva sitruspuristimen näköinen osa (Palatine Chapel), joka oli aikoinaan osa vanhaa Kaarle Suuren palatsia, joka ulottui kappelista Katschhofin aukion toiselle puolelle. Osia palatsista on edelleen myös raatihuoneen uumenissa.

Keskiaikainen kanatori, Hühnermarkt terassikahviloineen.

Hof, ja sen lukuisat ravintolat ja kahvilat.

Münsterplatz katedraalin vieressä.

Tulipa muuten mieleen, tiedättekö mikä tekee kirkosta katedraalin? Kaikille se ei liene kovin selvää. Esimerkiksi entinen kollegani läksytti minua, kun puhuin ulkomaisille kollegoille Turun tuomiokirkosta katedraalina.

Katedraali on yleensä piispanistuin, hiippakunnan pääkirkko. Tuomiokirkko on sama asia. Turun tuomiokirkko on siis katedraali (cathedral), eli ihan oikein selitin noille kollegoille.

Loppukuusta täällä Aachenissa alkava vuosittainen CHIO näkyy myös leipomoitten ikkunoissa. Kuvat katedraalin viereisen Nobis-leipomon ikkunoista.

A Concours Hippique International Officiel (CHIO) (ranskaksi, se tarkoittaa "virallista kansainvälistä ratsastuskilpailua") on FEI:n (Fédération Èquestre Internationale) hyväksymä hevosurheilutapahtuma, jossa on kansainvälisen tason kilpailijoita hevosurheilulajeissa, kuten estehypyssä, kouluratsastuksessa, muissa hevoskilpailuissa ja yhdistelmäajossa.

Vanhan kaupungin pienillä kujilla riittää ulkokahviloita - ja asiakkaita.

Pieni hedelmä- ja vihanneskauppa vanhan kaupungin liepeillä-

antakaamunkaikkikestää dot com

Sattuipa tänään kummallinen juttu. Olin eilen illalla kiertelemässä vanhassa kaupungissa ja ostin suosikkipaikastani Ghorbanista lounaan täksi päiväksi.

Tämän lounassatsin kylkeen tuli tukeva pala foccaccia-leipää, jonka survaisin paahtimeen. Mutta - paahtimen mokoma ei toiminutkaan. No, mitä voi odottaa alle kahdenkympin hintaiselta paahtimelta, jonka hankin Amazonista viime syksynä.

Nirhin sitten lounaani ilman sitä leipää, ja alkoi tulla paniikkiolo. Vaikka en leipää usein syö, niin paikallinen ruisleipä on täysin surkeaa ellei sitä laita paahtimeen. Ja huomenna on sunnuntai, eli uusi paahdin on löydyttävä siis tänään.

Ei hätää, Mediamarktissa halvimmat paahtimet olivat kympin luokkaa. Väri oli tosin karsea taivaansininen, joten päädyin valkoiseen paahtimeen, n. 12 euroa, ja kotiinkuljetuksella tunnin sisällä n. 17 euroa.

Paahdinta odotellessani hoksasin, ettei koko asunnossa ole sähköjä ollenkaan. Ahaa, siis siksi ei paahdinkaan toiminut! Tilausta ei saanut enää peruttua.

Räpläsin sähkökaapin kaikki sulakenappulat läpi, eikä tilanne korjaantunut. Kuitenkin porrashuoneessa valot toimivat. Hmmm... 

Hiukan ennen uuden paahtimen saapumista ovelleni, huomasin vielä yhden katkaisijan. Se oli yleiskatkaisin, jonka laitoin ensin pois päältä ja sitten takaisin päälle. Voilà! Valot syttyivät (ja paahdinkin toimi)!

En ole mikään sähkötekniikan ihmelapsi, mutta miten tämä on mahdollista? 

Pääasia tosin, että nyt sähköt toimivat. Hirvein kauhuskenaario olisi se, että läppäristä menisi akku, eikä sitä saisi ladattua ja istuisin täällä viikonlopun illat pimeydessä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, ja nyt minulla on sitten kaksi ylimääräistä leivänpaahdinta, ja yksi Suomessa omassa asunnossani.

Tässä vielä vähän tunnelmia kaupungilta eilen. Filkka on otettu Ghorbanin terassilta.

Ostin viime viikonloppuna sen 49 euron Deuschlandticketin, josta aiemmin kirjoittelin täällä. Joskin oma häsläämisensä oli jatkuvan ulkomaanveloituksen hyväksyminen omassa, suomalaisessa pankissani. Tämä oli omaa tumpulamaisuuttani, mutta onnistui lopulta, joskin pankin chatissa ensin aspa sanoi, ettei sellaista voi tehdä. No miksi pankki sitten pyytää viestissään tekemään niin? Asia kuitenkin selvisi, eikä ollut kummoinenkaan juttu.

Seuraavaksi suuntaankin katsomaan "Pikku-Tokiota" Düsseldorfiin! Alue on juuri päärautatieaseman edessä.

Kuva: Visit Düsseldorf

Siellä on myös japanilainen EKO House ja japanilainen puutarha.

Kuva: Visit Düsseldorf.

Tämä selittääkin sen, miksi Euroopassa nimenomaan Düsseldorfissa tehdään paljon kliinisiä (etno)bridging studyja!*

*****

Täällä taisi "sadekausi" loppua. Ei mikään ihme, että esim. Rein-joki tulvii, ja esim. Baijerissa ollaan helisemässä vedenpaisumuksen vuoksi.

Kuvakaappaus NINA-varoitusappista.

Kerrankin voi olla tyytyväinen siihen, ettei jokia ole mailla eikä halmeilla täälläpäin. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä, miten ylhäällä tuo Reininkin vesi mahtaa olla.

Mutta nyt pitää lähteä kauppaan!

*Bridging-tutkimukset eri etnisillä ryhmillä ovat kliinisiä tutkimuksia, jossa verrataan lääkeaineen turvallisuutta, siedettävyyttä, farmakokinetiikkaa (PK) ja  farmakodynamiikkaa (PD) eri etnisillä populaatioilla. .Jos halutaan lopputuote, eli lääke rekisteröitäväksi myös esim. Japanissa, on kliinisiä tutkimuksia tehtävä myös aasialaisella tutkimushenkilöillä.