maanantai 19. elokuuta 2013

Mamma mia, chicche fatali!

Tänään ajattelin saada viimeiset matkalaskut pois käsistäni ja koska oma skannerini on edelleenkin koirankarvojen hallussa, päätin käväistä kirjastossa skannaamassa ne.

Eipä muuten mitään, mutta tullessani sieltä takaisin autolleni, silmäni iskostuivat viereisellä tontilla kuhisevaan herkkukojujen määrään. Apua, Välimerellinen herkkutori taas täällä? Aiemmin kesällä sain sen väistettyä.

Jos olette aiemmin pitäneet minua holtittomana rahankäyttäjänä, niin tämän päivän jälkeen alan olla taipuvainen itsekin uskomaan niin.  Ei, en kerro paljonko rahaa meni! Tai  - sanotaan nyt vaikka näin, että tuli lähinnä tuettua Italian huonoa taloutta melkomoisella summalla. Enkä edes ehtinyt ranskalaisiin juustoihin tai käsilaukkuihin saakka! Ostinkylläeilenyhdenkäsilaukunmuualta....










Yleensä en juo kahvia tähän aikaan illasta, mutta nyt sitäkin on mennyt jo muutama mukillinen - herkkujen kanssa tietysti.



Capital punishment  - vai mikä voisi olla sovelias rangaistus moisesta mässäilystä? Kahdeksan tuntia kuntosalia putkeen ja vettä ja leipää loppuviikko? Vai vedänkö itseni suosiolla vessanpytystä alas?


3 kommenttia:

  1. Saunan taakse mars. Ei vaiskaan, joskus täytyy voida sortuakin. Holtiton rahankäyttö, mitä se on? Jos käyttää omia rahoja niin ettei velkaannu (kaikki on suhteellista, se määräytyy tulojen mukaan) mitä väliä? Kenelle pitää säästää rahaa, siihenkö että kuolee ja pääsee hautaan, vai siihen että valtio saa perintöveroja (pahimmassa tapauksen omaisuuden jos ei ole testamenttia) hyrh nyt puistattaa, enkä edes viittaa nyt syöpähoitoihisi millään tapaa.

    En ymmärrä ollenkaan miksi suomalainen kulttuuri syyllistää, jos käyttää rahaa johonkin muuhun, kuin välttämättömään. Miksi ns. "turhuuden" (siitäkin voidaan olla montaa mieltä) tuomaa hyvää mieltä ei lasketa panostukseksi esim. mielenterveyteen ja onnellisuuteen? Kaikessa tietenkin voidaan vetää totaali överit ja silloin homma muuttuu sairaudeksi.

    -nina-

    VastaaPoista
  2. Se on kai tämä luterilaisen suomalaisen syvin olemus, jonka voi kiteyttää erään kaukaisen sukulaiseni sanoin: "Kärsi sielu, kärsi ruumis, olethan nauttinutkin":

    VastaaPoista
  3. Ehkäpä oletkin oikeassa ja tämä tulee uskonnollisuudesta, epäilisin kylläkin ihan körttiläisiä syypäiksi ;) Mustat vaatteet ja ihmisen nitistäminen pieneksi.

    -nina-

    VastaaPoista

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua!