Samhain

Torstaina on se päivä. Töissä kehoitettiin tekemään kotona hommia, varsinkin jos on pieniä lapsia. On siis samhain.

Lämmin tervetulotoivotus paikallisen pubin ovella.

Samhain, aka Halloween, lienee Irlannin parhaiten tunnettu "vientituote" Guinnessin jälkeen. Alkujaan tämä kelttiläisten juhla, jolla on ikää pari tuhatta vuotta, oli kesän loppu (sitä samhai kirjaimellisesti tarkoittaa) ja uuden vuoden alku. Tällöin elävien maailman ja henkimaailman raja oli häilyväisimmillään, ja henkiä peloteltiin pois pukeutumalla elänten nahkoihin (eläimiksi) ja polttamalla tulia, lähinnä sadonkorjuun jälkeisiä olkikokkoja. Tämä perinne on säilynyt edelleen halloween-asuissa ja kokkojen polttamisena tähän päivään saakka. Nykyään ainakin täällä Irlannissa iltaan kuuluvat ilotulitukset.

Jack O'Lantern

Jack-O'Lantern on virvatulta muistuttava valo, joka tuikkii suomaastossa. Jack-nimensä - "Jack jolla on lyhty" - se sai irlantilaiselta, juopottelevalta Stingy Jackiltä, joka tarun mukaan petti pirun ja joutui kuoltuaan elämän ja kuoleman väliseen tilaan, ja kulkee siellä turnipsista kaiverrettua lyhtyä kantaen. Pilkatakseen Jackiä piru heitti Jackin jalkojen juureen hehkuvan hiilen, joka päätyi valaisemaan hänen ikuista vaellustaan kaiverretun turnipsin sisällä. Tarinasta on muuten eri versioita, joilla kaikilla on sama lopputulema.

Kuvakaappaus: owlcation.com

Myöhemmin siirtolaisten mukana nämä kaiverretut juurekset muuttuivat kurpitsoiksi. Arvellaan, että esimerkiksi USA:ssa vain 5% kurpitsoista päätyisi ruoaksi, ja loput kaiverretaan Halloween-lyhdyiksi (toki kukaan ei tarkkaan tiedä, mihin sisukset tässä tapauksessa menevät).

Kristillinen aika

Vuonna 601 ajanlaskun alun jälkeen alkoi osoittautua työlääksi kitkeä ihmisistä pakanallisten juhlapäivien viettotapoja. Tällöin paavi Gregorius I ymmärsi vihdoin, että käännyttämistä parempi ratkaisu oli käyttää niitä hyväkseen uuden uskonnon läpiviemiseksi. Jo seitsemännellä vuosisadalla alettiinkin samhainia viettää kaikkien niiden kuolleiden pyhimysten muistolle, joilla ei ollut omaa pyhäpäivää. Pyhäinpäivää edeltävästä illasta syntyi "All Hallows' Eve", josta päästäänkin sitten Halloweeniin.

Trick or Treat?

1100-luvulla pyhäinpäivän viettoon kuuluivat Europassa mustiin puhkeutuneet surijat, jotka kulkivat kylien läpi, kaiuttivat kelloja ja muistuttivat ihmisiä suremaan kuolleita.

Kodeissa alettiin leipoa "sielunkakkuja" (soul cakes), jotka jaettiin ja tämän tavan arvellaan olevan aikaisin lähtökohta "trick-or-treating -tavalle".

Voit lukea aiheesta lisää täältä.

Dior Hydra Life

Puhdistusöljyistä on tullut monelle keino poistaa meikit kasvoilta, vaikka oikeastaan Suomen ilmastossa ei juurikaan tarvittaisi kaksoispuhdistusta, sillä ilmansaasteita ei ole siinä määrässä kuin Kaukoidässä.

Minä en yleensä käytä kovinkaan vahvaa "sotamaalausta" päivittäin, eli selviän suurikokoisten vanulappujen ja miselliveden kanssa hyvin päivittäisestä kasvojen puhdistuksesta. Kuitenkin silloin tällöin tarvitaan myös jotakin tujumpaa puhdistusainetta, joten öljy on yksi vaihtoehto. Nyt on käytössä Diorin Hydra Life -linjan puhdistusöljy, joka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan muuttuu maitomaiseksi emulsioksi.

Seos sisältää valkoisen teen uutteita ja saponiineja. Viimeksimainitut eivät silti toimi saippuanomaisesti, vaikka nimitys saippuoihin saattaakin viitata.

Peiaatteessa mitä tahansa (ruoanvalmistuksessa) käytettävää öljyä voi käyttää myös meikin poistamiseen, mutta näissä tavanomaisissa oljyissä ei ole emulgaattoreita, joiden avulla öljy muuttuu veden kanssa poishuuhdeltavaksi.

Diorin puhdistusöljy sisältää ihoa hellivää manteliöljyä, ja toimii todella hyvin, mutta sanoisin, että edullisemminkin voi saada ihan yhtä lailla hyvin toimivia öljyjä  - varsinkin hinnaltaan kohtuullisia  korealaisia.

Haluaisin myöskin muistuttaa, että öljyt ihon puhdistuksessa eivät ole mikään käänteentekevä keksintö. Puhdistusmaidot sisältävät yhtälailla öljyjä ja rasvoja ja putsaavat naaman siinä missä öljyt   - ja jopa ehkä helpomminkin. Kuten jo sanoin, kaksoispuhdistuksen lanseeraus ilmastoltaan puhtaissa maissa on suuresti markkinointikikka.

Bioderma

Bioderman misellivesi on kiistatta yksi parhaimpia misellivesiä, enkä ole ainoa, joka sitä kehuu. Hankin nyt kokeiluun toisenkin version siitä, eli Hydrabio-linjan miselliveden.

Bioderman sivuilla väitetään tämän Hydrabio H2O:n olevan ensimmäinen dermatologinen misellivesi, jonka sisältämät rasvahappoesterit ovat saman kaltaisia kuin ihon omien solujen fosfolipidit. Samalla se sisältää aineita, jotka luonnollisesti pitävät yllä ihon omaa suojakalvoa ja siten myös kosteustasapainoa.

Minulla ei ole mitään moittimista. Se riittää yksinään meikinkin poistamiseen, jos vain käyttää isoja vanulappuja. Iho tuntuu kosteutetulta käytön jälkeen!

INCIkin kuulostaa mukavalta:

AQUA/WATER/EAU, GLYCERIN, PEG-6 CAPRYLIC/CAPRIC GLYCERIDES, DISODIUM EDTA, MANNITOL, XYLITOL, CETRIMONIUM BROMIDE, RHAMNOSE, NIACINAMIDE, HEXYLDECANOL, SODIUM HYDROXIDE, PYRUS MALUS (APPLE) SEED EXTRACT, BRASSICA CAMPESTRIS (RAPESEED) STEROLS, TOCOPHEROL, FRAGRANCE (PARFUM). [BI 546]

Glyseriini on kosteuttavana aineena ihan kärkipäässä. Lisäksi seoksessa on niasiiniamidia ja muita hyviä ainesosia.

Biodermaan näkyy myyvän Suomeen esimerkiksi Lookfantastic.

Essence

Essenceltä tulee paljon hyviä ja edullisia ripsivärejä (ja tietysti muutakin värikosmetiikkaa  - Suomen ulkopuolella on myynnissä myös esimerkiksi tuoksuja ja voiteita). Ostin Münchenistä uuuden ripsivärin, ja kuvat puhukoot puolestaan.

Ensin mietin, että alkaako se kerrostaessa kakkuuntua, mutta eiköhän se vain paksunna (lue: tuuhenna) ripsiä! Läheltä otettu kuva tosin ei anna parasta käsitystä asiasta. 

Ihan kelpo ripsari tähän hintaan ja peittoaa monet kalliimmat merkit!

Kuivuvat silmänympärykset

Taas on se aika, jolloin iho alkaa kaivata jotakin tuhdimpaa kosteutukseen. Ensimmäisenä tuntuvat reagoivan silmänympärykset, jotka ainakin minulla kaipaavat aina varsinkin yöksi jotakin rasvaisempaa voidetta pysyäkseen jotenkin säällisen näköisinä, sillä kun iho silmien alla kuivuu, minulla siihen ilmestyy tulenpunainen ja ärtynyt läiskä välittömästi.

Olen joskus ollut Cliniquen All About Eyes -voiteen (varsinkin se Rich-versio) suurkuluttaja, mutta nyt hankin samalta merkiltä toisen voiteen kokeiluun. Clinique Repairwear Laser Focus lupaa korjata silmänympärysjuonteita (jos nyt mikään ihan siihen pystyy), ja tunnultaan se onkin All About Eyesin kanssa samankaltainen, hyvin miellyttävästi silmänympärysiholle liukuva, paksu voide.

Olen yrittänyt punnita, kumpi näistä on parempi. Loppusuoralla käytössä ne olevat aika lailla samanlaisia. Tämä pistää ihmettelemään, mikä oikeasti on ero, ja miksi valmistajan kannattaisi pitää kahta niin samankaltaista tuotetta markkinoilla. Mielestäni hyviä molemman, ja rasvaisempaa käyttäisin yöksi ja tämä kuvassa oleva sopii sekä päiväksi, että yöksi.

Tällä kertaa en vaivaa teitä INCI-listoilla, mutta äkkiä katsoen tämän Repairwearin pitäisi olla kosteuttavampi ja se tosiaan imeytyykin ihoon nopeammin kuin All About Eyes, jossa lienee rasvaa enemmän.

Repairweariss on paljon enemmän kasvisuutteita kuin tuossa toisessa. Joskus mietin, että ovatko nämä allergian aiheita, ehkä? Suomessahan ollaan todella allergisia monelle asialle, mitä joskus ihmettelen, eikä hyvä hygienia voi selittää tuoksuallergioita.

*****

Hieman "hengetön" postaus. Tiedän. Viimeaikoina on riittänyt kiirettä ja matkaa ja olen (taas kerran) miettinyt, että mihin  tämä blogi on matkalla. Olisiko yleisöllä mitään toivomuksia siitä? Lisää kosmetiikkaa/matkajuttuja/muuta/mitä? Toivomukset otetaan huomioon.

Vanulappujen kulutus, luonto ja kestovanulaput

Jokainen kasvojaan puhdistava tietää, ettei vanulappujen käytöltä voi välttyä. Kun katson kylppärieni roskiksia, niin ne täyttyvät yleensä juuri vanulapuista. Niitähän ei välttämättä saisi huuhtoa WC:n pöntöstä alas.

En muista kirjoitinko jo täällä, että ostamissasi vanulapuissa saattaa olla keinokuitua, joka ei ehkä hajoa luonnossa. Huomasin kauhulla tämän kerran, kun tutkin ostamieni vanulappujen tuoteselostetta. Sitä ei kai juurikaan kukaan lue, enkä ole minäkään lukenut aiemmin.

Kävin tänään Raision Myllyn Apteekissa, jossa tapani mukaan silmäsin läpi kosmetiikkatuotteet, joita siellä on hyvä valikoima. Jopa merkkejä, joita ei juurikaan muualta saa, eli kannattaa piipahtaa, jos sielläpäin kuljette. Silmät osuivat kestovanulappuihin, jotka oli tehty "bambupuuvillasta" (70% bambua ja 30% puuvillaa  - fair enough).

12 kappaletta ja pesupussi noin 15 euroa. Epäröin. Koska kasvojen puhdistukseen menee kaksi per päivä eli aamuin ja illoin, tarvitaan myös kasvovesipyyhe, eli kulunki on neljä kappaletta per päivä. Kaksitoista riittäisi siis kolmeksi päiväksi.

Hmmm. Pesen pyykkiä noin kerran viikossa, eli tämä tarkoittaisi sitä, että joko pesen pyykkiä vähintään kaksi kertaa viikossa tai sitten ostan kestolappuja lisää.

Päätin ostaa koe-erän, eli yhden pakkauksen. Kotona esittelin ostostani huushollin miespuoliselle jäsenelle, jonka kommentti oli, että: "Joo, sä nyt innostut noista, mutta veikkaan, että ne jäävät pidemmän päälle käyttämättä". En nyt sanoisi noinkaan. Olen jo vuosia käyttänyt musliinista puhdistusliinaa, joka tuli Liz Earlen puhdistusaineen kanssa, ja vaikka se ei ole ihan jokapäiväisessä käytössä, se on edelleen käytössä ja pesen sen muun pyykin mukana viikottain. Tämä tukki herran suun :D . Eikä se  ole ainoa puhdistusliina, jota käytän.

Joka tapauksessa; kehotan teitä katsomaan, mitä ostamissanne vanulapuissa on, sillä ne todellakin  - niin uskomatonta kuin se onkin - saattavat sisältää keinokuituja, joista vähintäänkin tulee ainakaan mikromuoveja luontoon.

PS tärkeä asia: Vanulappuihin liittyy myös puuvillan tuotanto, joka tuhoaa ainakin joissain päin maailmaa luontoa ja sen kautta ihmisten elinolosuhteita ja elantoa. Ellet ole katsonut Stacey Dooleyn dokumenttia halpamuodista (ja siis myös puuvillan ryöstöviljelystä), tee se nyt ja klikkaa tätä linkkiä. Siinä on aika järkyttävää faktaa.

Prahassa - ja pieniä muisteloita matkustamisesta

Juurikaan en ole työmatkoista postaillut, joten voin tehdä yhden reportaasin tänään. Hirveän kivasti sitä tulee yleensä kohdetta nähtyä, höh.

Joskus aikoinaan, kun aloitin kv. lääkealan hommat, oli matkustaminen ulkomaille hieman hohdokkaampaa kuin nykyisin, koska viikolla oli matkustettava businessluokassa  - ellet sitten halunnut palata reissultasi sunnuntaina. Jos, niin firma saattoi silloin jopa maksaa ylimääräiset viikonlopun yöpymiset, koska se nyt vaan tuli halvemmaksi! Kuka nyt kuitenkaan olisi halunnut viikonloppuaan pilata reissaamisella, paikassa, johon ei välttämättä olisi mennyt, tai jossa muutenkin joutui jatkuvasti juoksemaan? Useimmiten sitä mieluummin palasi kotiin viikonlopuksi, koska tiedossa oli kuitenkin reissua joka viikko, minulla tavallisimmin 1-3 kertaa per viikko, ja ainoastaan ulkomaille.

Harvoinpa sitä tulee nähtyä itse matkakohteesta juurikaan mitään, mitä nyt sitten taksin ikkunasta. Siksi tämän viikon Prahanreissuni kuvat ovat tätä sorttia:

Hotelli Panoraman pihakiveystä.

Hotelli Panoraman pihalla oleva kivihökötys.

Ruzynen (Vaclav Havel) lentokentällä oli hauska robotti, joka puhui ja elehti, kun sen ohi meni loungen hissille.

Reissun kohokohta, erinomaista savustettua "pork bellyä" fenkolilla maustettuna. Tarjottuna tumman luumukastikkeen ja dumplingsien kanssa. Annoksen kruununa oli tuoretta punaista chiliä (ja persiljanoksa).

Lihan kanssa sopiva viini.

Jälkiruokana ollut omenastruudeli ei yltänyt pääruoan tasolle, mutta tuli silti syödyksi.

Paluumatkan eväät. SAS on petrannut paljon ruokiensa suhteen.

Vakiojälkkäri kahvin kanssa SASin lennoilla.

Ja kas kummaa, piipahdin Arlandassa taas Bülow'lla. Piti hakea täydennystä varastoihin ja tsekkaamassa eräs asia: Ystävättäreni väitti kullanhohtoisten suolakinuskirakeiden olevan kausituotteita (talvi), ja niiden "pölyisemmän" version olevan se normaalituote. Kysyin tästä myyjättäreltä ja hän sanoi niiden olevan kaksi eri tuotetta, ja että kumpikaan niistä ei ole kausituote.

Tuo "pölisevämpi" (vaikka ei se oikeasti mitään pölise) on suolaisempi versio. Ostin molemmat ja vielä vadelmaa herkkusuuherralle kotona.

Prahan kentältä ostin hiukan tuliaisiakin, juustoja ja suklaata lähinnä. Tuollaisen narumaiset juustot ovat sielläpäin tavallisia ja niitä löytää joskus letitettyinä kauniisti. Juustot saattavat olla savustettuja tai sitten ei.

Menemme huomenna suklaa-, punaviini- ja juustoteemaisille illallisille ystävien luo, joten piti miettiä tuliaisiakin.

Orion on tsekkiläinen suklaatehdas, vähän kuin Fazer suomalaisille.

Karlsbadin oblaatit ("öylätit", sama kantasana) ovat paikkakunnalle tyypillisiä vohveleita, joita saa monen makuisina ja täytettyinä, kuten alla.

Eelleen vohveleita, joskun paksumpia ja suklaisia. Huomaa merkki.... Näissä se "vohvelimaisuus" oli hiukan samanlaista kuin Geisha-patukoissa, eli ei kerroksina vaan suklaan seassa.

Ostin sieltä myös hanhenmaksaa ja joitakin pateita, kaikkea en viitsi nyt kuvata kuitenkaan.

Hieman tosin harmitti, ettei ehtinyt käydä kaupungilla kävelemässä tämän enempää kuin hotellilta firman offiiseihin, mutta toisaalta  - onhan tuolla nyt oltu kymmeniä ja kymmeniä kertoja, eikä siellä ole mikään muuttunut sitten viime visiitin. Ehkä voisi sinne tehdä viikonloppuvisiitin Herra D:n kanssa?

Allure Beauty Box

Tämä odotti minua myös Suomessa. Ei kyllä ole aavistustakaan siitä, minkä kuukauden boxi se on. Katsotaanpa kuitenkin hiukan sisältöä.

Belif-merkkinen korealainen The True Cream Aqua Bomb on entuudestaan tuttu, geelimäinen voide uppoaa ihoon helposti ja kosteuttaa hyvin sekä rauhoittaa ihoa sisältämiensä kehäkukka- ja kaurauutteiden vuoksi. Se myös tuoksuu ihanasti sitruunaruoholle.

Biobelle on ihan outo merkki minulle, ja merkiltä oli mukana arkkinaamio, joka on tehty biohajoavista kuiduista, jotka ovat peräisin kestävän kehityksen metsistä. Tämän versio on rauhoittava ja heleyttävä Blueberry & Yoghurt (#After Party), joten tämä lähtee mukanani huomenna kolmen päivän työmatkalle Prahaan, jossa on tiedossa molempina iltoina myöhään meneviä illallisia ja drinksujatkoja.

Lisää korealaista kosmetiikkaa: Mamonde Rose Water Toner on tehty orgaanisista damaskonruusuista, jotka on poimittu käsin aamunkoitossa. Sen luvataan jättävän ihon kosteutetuksi ja silkinpehmeäksi.

Derma E onkin todella tuttu merkki, mutta tätä Microdermabrasion Scrubia en ole kokeillut. Se sisältää suolakiteitä ja rypäleensiemenöljyä joilla kuollut ihosolukko saadaan hyvin pois ja ihon tekstuuri paranee.

Acure on myös tuttu merkki, ja mukana oli kätevässä roll-on -pullossa Seriously Soothing Night Oil Blue Tansy & Rose. nimensä mukaan se sisältää mm. ruusua ja marokkolaista sinistä kamomillaa, jonka sisältää sinistä, ihoa rauhoittavaa atsuleenia. Tätä muuten saapi iHerbistä noin kympillä per täysikokoinen pullo.

Hauskan sinistä öljyä.

Acuren vieressä on mielenkiintoinen meikkipuikko, eli Au Naturale Anywhere Creme Multistick in Grapefruit. Kullankimalteinen persikansävyinen korostus-poskipunapuikko, jonka sävy on aika kiva. Hylsy lienee kierrätettävää alumiinia.

Pussukassa (ei voi enää oikein sanoa, että boxissa, sillä tuotteet tulevat ihan turhankin heppoisessa muovipussukassa, mikä on pieni pettymys, koska se on todella usein jo rikki ennen kuin lähetys edes on saapunut perille) oli myös toinen kuorintatuote eli Dr. Brandt Microdermabrasion, joka kuorii ihoa sekä mekaanisesti, että kemiallisesti sisältämiensä alumiinioksidikiteiden ja maitohapon välityksellä. Tätä olen käyttänyt ennenkin ja kyllähän se toimii.

Tässä vielä tuo onneton muovipussukka. Toisívatpa nyt takaisin ne tukevat laatikot, joista oli hyötyä jälkikäteenkin!

Miltä vaikutti tuotesatsi?

Pronssia kynsissä

Sveitsiläisen Mavalan kynsilakat ovat todella loistavia pienen kokonsa vuoksi. Ne tuskin kenelläkään pääsevät pahemmin kuivumaan vanhuuttaan, kuten monet muut kynsilakat. Ylipäätäänkin mielestäni värikosmetiikkaa pitäisi saada pienemmissä pakkauksissa.

Mavalalla on "soft spot" sydämessäni: Elämäni ensimmäinen kynsilakka oli ostettu tätini kauneushoitolasta ja se oli sävy "Cairo". Tiedän kirjoitelleeni tästä ihan viime vuosina, hankittuani sen uudelleen, ja linkitän sen, kunhan postauksen löydän.

Nyt tuorein hankinta on Mavalan 988 Santiago.

Tämä on yksi niitä lakkoja, joiden upeutta on vaikea vangita kuvaan. Voisin kuvailla lakkaa "vanhaksi kultasävyksi" tai yksinkertaisesti "pronssiksi". Punertavaa sävyä siinä ei ole.

Pidätkö siitä?

Btw, edelleen voi osallistua syysarvontaan. Luethan ohjeet ja katsot aiempaa postausta!