Ohut iho

Tulin miettineeksi näillä taannoin olleilla hömppämessuilla, että kuinka moni tsekkauttaa ihotyyppiänsä jatkuvasti elämänsä aikana? Olen itse käynyt säännöllisesti kerran kuukaudessa kasvohoidossa, mutta viime vuoden aikana olen siinä suhteessa ollut laiskempi.

Tästä syystä olinkin lentää persuuksilleni kun kosmetologini päivitteli ihoni ohuutta. Varmaan osasyynä ovat nuo syöpälääkkeet, mutta iän myötä tätä tapahtuu myös. Iho myös nyt kärähti heti auringossa ja sitä se ei ole juurikaan koskaan tehnyt.

Yhtäkkiä tämä vaan pamahti minunkin ajatuksiini; minäkin ikäännyt ja tuo kerpeleen syöpälääke vielä vaikuttaa tässä suhteessa negatiivisesti.

Pakko hakea jotakin tietoa asiasta. Kosmetologi suositteli käyttämään kasvojen iholla herkän ihon naamioita, eikä missään nimessä kuorimaan ihoa mekaanisilla kuorinnoilla. On tämäkin! Ensihätiin hankin sitten tällaiset:

Siis vauvan herkän ihon pyyhkeitä ja Eucerinin herkän ihon voidetta, joka punoitusta on hiukan hillinnytkin. Eikä maksanut paljon. Mitään kuivattavaa ei saa kuulemma käyttää, vaikka onkin sekaiho! Kaikella sitä naisia kiusataankin!

Auringolta tietty pitäisi iho myös suojata. Mutta mikä sitten vahvistaisi ihoa? Tässä päästään myös siihen kysymykseen, että miksi ohuille silmänympäryksille pitäisi käyttää eri voiteita kuin paksummalle iholle muualla.

Mutta eipä ehditä edelle asiaa. Nykyisen tutkimuksen mukaan ihoa paksuntavina aineina voi pitää retinolia, peptidejä ja C-vitamiinia. Mutta entä sitten kantasolut? Nykyisen tietämyksen mukaan kaikkia ihon soluja muodostavat kantasolut sijaitsevat ihokarvojen juuritupissa. Juuri karvoituksessa tapahtuu muutoksia ikääntyessä.

Mutta se on totta, että silmänympärysiho tarvitsee rasvaisempaa voidetta kuin muu iho - jo siitäkin syystä, että ohuella iholla silmien ympärillä ei ole talirauhasia. Jos ihan luonnollista silmänympärysvoidetta haluaa, kannattaa kuulemma kokeilla emuöljyä.

Minulla oli jokunen linkki noista kantasoluista, mutta niistä lisää myöhemmin.

Portugali

Nyt kun täällä on harrastanut island hoppingia, on uudien paikkojen (mm. Ilhas Desertas) lisäksi myös tullut tarkistettua omia ennakkoluulojaan portugalilaisista. Suomen uutisia kun on lukenut, arvelee varmaan, että täkäläiset ovat holtittomia rahankäyttäjiä ja elelevät pelkällä velalla, mutta ei asia ihan niin ole.

Toki puolitoista vuotta sitten paljastunut valtionvelka hirvittää mieliä Suomessakin, saatika sitten se, että EU-rahoilla tuetaan mm. maan tupakanviljelyä. Niin, ihan kuin Suomen maanviljelyäkin, sillä se on yhtälailla elinkeino siinä missä muutkin.

Taloutta ei muuteta ykskaks ja täkäläiset ovat hyväksyneet säästöpaketin ilman sellaisia mukinoita, joita tuli joistakin muista maista. Veroja nostettiin ja tehtiin päätös, että kukaan ei saa tienata enemmän kuin valtion pääministeri. Alhaisilla palkoilla säilytetään kilpailukyky.

Nyt teitä tietystikin kiinnostaa pääministerin palkka. Voin kertoa, että se on 4900 euroa, kun taas palkkojen keskiarvo on n. 1000 euroa. Kun ottaa huomioon sen, että pääministeri maksaa palkastaan n. 40% veroa, ja hintataso on yleensäkin samanlaista luokkaa kuin Suomessa, ei silläkään palkalla pitkälle pötkitä. Ruoka ja viini ovat tosin halvempia kuin Suomessa. Mainitsin viinin siinä mielessä, että sen ALV-tasoa ei suostuttu nostamaan, ja tämä olikin ainoa, mistä nousi myrsky.

Muuten en kyllä ymmärrä millä täällä pärjätään. Maaseudulla toki vuokrat ovat edullisemmat, mutta kaupungeissa aikalailla Suomen tasoa. EU:n myötä hintojen nousu on lisännyt rikollisuutta esimerkiksi Baltian maissa, mutta täällä ei juurikaan, mikä on varsin ilahduttava tieto. Tosin täällä ymmärretään myös turismin arvo paremmin.

Jos lomalle tänne lähtee, suosittelen etenkin Madeiraa ja pohjoisessa olevaa Douron laaksoa. Upeat maisemat ja hyvää ruokaa!

"Tukkimiehen pannu" (Cozido das Furnas, furnasilainen pata)

Eilen söimme maissa niin tuhdin illallisen, että ei edelleenkään ole nälkä. Kyseessä oli Cozido das Furnas eli Furnasin pata, joka kypsytetään kuumissa lähteissä.

Padan tekemiseen sitten saakin varata koko päivän aikaa ja pitkän pätkän köyttä padan laskemiseen ja nostamiseen. Kotona tämän voi tehdä uunissa, ellei takapihalta löydy kuumaa lähdettä tai rosvopaistin tekoon tarkoitettua maakuoppaa. Tandooriuunikin käy.

Furnasin pata

Varsikaalta tai tavallista valkokaalia pilkottuna
Paloiteltua naudanlihaa, kanaa ja sikaa (viimeinen mehevän läskikerroksen kanssa)
Chorizo- ja mustaa makkaraa pätkittynä (täkäläinen "musta makkara" oli tuhdisti maustettua)
Kuorittuja perunoita ja porkkanoita
Pari kuorittua ja pilkottua valkosipulin kynttä
Oreganoa
Merisuolaa
(Riisiä + jokaista riisimitallista kohti samanlainen mitallinen vettä)

Vuoraa iso pata kaalinlehdillä. Laita muut aineet pataan kerroksittain mausteiden kanssa. Sulje pata ja laita se 5-7 tunniksi kuumaan maahan.

Pata suljetaan kuoppaansa ja se saa muhia siellä rauhassa kypsäksi.

Varsikaali

Tänään tuli syötyä varsikaalisoppaa. Varmaankin olen kyseistä kaalilajiketta joskus syönyt jossain kaukoidässä, mutta en vain ole sitä rekisteröinyt. Joka tapauksessa ihan mielenkiintoinen tuttavuus.

Varsikaali eli kai-lan, gaj-lan tai Chinese Broccoli.

Varsikaalella on suuri rooli etenkin kantonilaisessa keittiössä, joka lienee maailmalle levinnein kiinalainen ruokakulttuurityyppi. Varmaankin söin tuota myös viime vuonna Vietnamissa.

Maku on aikalailla samanlainen kuin brokkolilla, eli parsakaalella, tosin hiukan voimakkaampi ja kitkerämpi. Nimi on kuitenkin  - kuten suomalaiset käännökset niin usein  - aika kömpelö, eikä kerro mitään itse kasvista.

Kopsin tähän vielä kasvin kuvauksen Raholan syötävien sanojen listalta:

"Brassica oleracea var. alboglabra on pienikokoinen, sinappikaalia eli rucolaa muistuttava kasvi, gai larn, englanniksi Chinese kale tai Chinese broccoli, joka sopii salaatteihin ja wokkiruokiin. Nuorena, ennen kukkimista mutta nuppuasteella se keitetään tai höyrytetään kokonaisena. Isompana se on voimakkaamman makuinen, mutta varret on kuorittava ja paloiteltava. Kukat ovat valkoiset. Werle-Coxin sanakirjassa se esiintyy kiinalaisella nimellään gai larn ja suomalainen nimitys kiinalainen parsakaalimainitaan. Sen siemeniä saa meilläkin kaupasta ja niiden sanotaan itävän nopeasti. Eräiden ehkä vähemmän luotettavien lähteiden mukaan tämä olisi kiinaksi choy sum (eli choi sam tai mandariinikiinaksicai xin), mutta Werle-Coxin sanakirjan mukaan choy sum olisi eräs Brassica campestris-muoto eli alempana mainitun mitsunan lähisukulainen."

Joo, mizunan makua se kyllä hiukan kieltämättä muistuttaa!

Reissumaisemia

Voisin tänään vetää itseni vessanpytystä alas, sillä järjestin kauhean shown paatilla kun kuvittelin hukanneeni passini. Ihan niinkuin se olisi itsestään juossut mereen tai jotakin... No tallellahan se oli, olin jättänyt sen aamulla hotelliin kirjautumista varten, sillä nyt aion olla pari yötä maakrapuna ja hotellissa. Muisti vaan hiukan pätki siinä kohtaa... Tuollainen kolhoosielämä paatilla on hiukan hermoille käyvää ja sitäpaitsi haluan kylpyyn!

Käytiin tänään patikoimassa ja poltin naamani ja varpaani. Kas kun piti heittää sandaalit pois ja kokeilla, onko se poriseva kuuma lähde todellakin NIIN kuuma. Näin olen toiminut aina kakarasta lähtien; kun isä sanoi, ettei saa laittaa kieltä taloamme ympäröivään rauta-aitaan talvella, niin menin heti kokeilemaan - puoli naamaa nahattomana siitä sitten pois päästiin enkä ole sen koomin sitä harrastanut.

Hirveän väsynyt olo, en ole oikein mikään patikkaihminen. Tosin ihan hauskoissa paikoissa tuli käytyä. Seuraavat kuvat ovat menneiltä muutamalta päivältä paatilla.

Merellä on ollut ihan hyvät tuulet, tukkakin on niin takussa, että liottelen sitä nyt hoitoaineessa että saisin sen selvitettyä. Olisi ehkä ollut syytä laittaa siihen jotakin auringonsuoja-ainettakin.

Shoppailua #1 - koruja ja nettiostamisvinkkejä ja paljastuksia

Shoppailupostaukset täytyy ilmeisimmin jakaa aihealueittain, sillä muuten postauksesta tulee yhtä sekava kuin kiinalainen tavaratalo, plus myös überpitkä.

Itse asiassa minun nettishoppailuni alkoikin koruista. Silloin kun matkustin viikoittain, ostin paljon koruja eri lentofirmoilta lennon yhteydessä. Joku lentofirma möi siihen aikaan mustia Tahitinhelmiriipuksia samettinauhassa, mutta tsydeemin hinta oli useita satoja euroja, joten monen, monen, niin monen mietintäkerran jälkeen hylkäsin ostoidean. Jälkeenpäin on kaduttanut.

eBay on hyvä ostospaikka, mutta täytyy tietää, mitä ostaa. Viime kesänä Etelä-Kiinan meren risteilyllä hoksasin, että siellä viljellään helmiä. No, minulla on yksi todella kallis aito helminauha, joka on luonnonhelmistä tehty, mutta nämä viljellyt Akoya-helmet. Nekin ovat kalliita, jos vaatii todellista huippulaatua, mutta harva on helmien asiantuntija, joten kelpaa sitä edullisemmatkin helmet kaulassa. Varsinkin sellaisilla kuin minä, siis joilla on tapana kadotellakin korujaan.

Pieneksi lohdutukseksi löytyi siis paljonkin kauniita helmikoruja, tässä yksi:

Minun settini on tosin kolmirivinen ja siinä on myös korvakorut.

Yksi asia eBaysta ostamisesta: Kannattaa aina kysyä myyjältä, jos epäilee, että tuote ei ole aito. Ostin kerran Diorin luomiväripaletin, 20 USD, ja epäilin sen aitoutta. Myyjän vastaus oli, että hän luottaa yhteistyökumppaneihinsa, joilta tuotteet ostaa. AHAA! Siis hän ei mennyt suoraan takuuseen myymästään tavarasta! Se siitä "luottamuksesta"... Ostin luomiväripaletin, mutta jostakin syystä ("syystä") en sitä koskaan saanut. Myyjä oli enemmän kuin hanakka korvaamaan ostokseni, kunhan en suinkaan anna huonoa palautetta. Asia oli OK.

eBayssa yleensä hakutulokset näytetään siinä järjestyksessä, miten myyjä on saanut (hyvää) palautetta. Eli käytännössä asemasi myyjänä on huono, ellei hyvää palautetta saa. Tuoteväärennösten ja virheellisen informaation ollessa kyseessä myyjä voidaan bannata, joten ammattimyyjille se on todella koko bisneksen menetys. eBayssa on myös hyvä suoja ostajille, mikä tekee asioinnista varsin turvallisen  - mutta todellakin täytyy tietää, mitä on ostamassa ja jos on epävarma, pitää kysellä.

PayPal on myös hyvä maksusysteemi, joka toimii myös Visa Electronilla. Luottokortilla ostettaessa voi väärinkäytökset viime kädessä peruuttaa luottokortin myöntäjältä. Sen voin kyllä sanoa, että omistan useita luottokortteja, mutta koskaan en ole törmännyt asiatta laskuttamiseen. Korttien tietoja on kyllä valunut jonnekin etenkin Tukholman ja Köpiksen lentokentillä (!!!), mutta se on eri asia, ja siihen on tartuttu korttien myöntäjien toimesta, mutta koskaan niitä ei ole väärinkäytetty. Laita siis ostoksesi aina muistiin, ainakin siinä tapauksessa jos kortin myöntäjä veloittaa tilin tarkastelusta. Käsittääkseni ainakin Visa (Nets Oy Suomessa) tekee sen. Dinersillä taas voi tarkastella laskujaan ihan ilmaiseksi.

Listaan tähän hiukan kaikenlaisia hankintoja esimerkkeinä. Blingblingiä täältä ja täältä.

Edullista pikkujoulukamaa. Käykääpä katsomassa Glitterin valikoimaa niin näette samoja tuotteita ja esim. korusetit on vaan pilkottu omiksi myyntiertikkeleikseen. Hinat ovat  - öh - aika hyvällä katteella, siksi ne myymälätkin ovat kalliissa paikoissa. Kai olette huomanneet tämän?

Nyt kun aloitin edullisista koruista, täytyy myös mainita nämä:

Lentofirmoilla näillä on aikalailla hintaa, mutta jos haluatte ilahduttaa jotakin kivalla lahjalla, uskon, että kukaan ei pety. Eikä lompsasi kärsi jos ostat sen täältä.

Ai niin. Nyt kun menen kyseisen myyjän shoppiin, huomaan, että monet eBayn nettikaupat ovat blokanneet Suomen, eli Suomeen ei myydä mitään. Postia pidetään epävarmana, mutta luulen, että enemmänkinon kyse ostajien rehellisyydestä, koska tuotteen voi saada ihan ilmaiseksikin  - kuten kerroin omasta Dior-ostoksestani. Ole siis AINA rehellinen! Minä olen hyötynyt pitkäaikaisista myyjäsuhteista myös siinä, että joskus olen meilannut ja kertonut tarvitsevani sitä tai tätä, ja he ovat hakeneet sen minulle. Ei siis riitä se, että myyjä on hyvä  - asiakkaan pitää olla myös sitä!

Ruusukulta on muodikasta, ja ostin tämän täältä: Ihan vaan taas vinkkinä. Arkikorujen ei tarvitse maksaa paljoa.

Entäs tämä? Täältä.

Sääi, etten voi laittaa kaikkia esimerkkejä. Tässä vielä.

Niin, kaikenlaista, josta voi mainita. Tässä vain raapaisu. Yleensä ongelma on sopivan hakusanan löytyminen, ja siinä autan mielelläni, jos joku apua tarvitsee. Postaa kommenttikenttään.

Palanut nokka, sulaneet kengät ja kuoriutuvat varpaat

Muistatte varmaan sen pedikyyripostaukseni? Joo, silloin en vielä ollut lähdössä minnekään, missä varpaita pitäisi esitellä au naturel.

Ajattelin ilahduttaa teitä kuvalla, ja nenä oli vielä hirveämpi, joten tässä (kohta) todella siloiset kampaviinerit.

Nokka vuotaa, nenä punoittaa, jaloissa on rakkuloita ja päätä vippaa. Siis silleen kun keinuttaa joskus pitkän vesillä olon jälkeen. Saa kävellä kuin John Wayne Grand Canyonin pohjalla Arizonassa.

Kaiken kukkuraksi ensimmäiseen, tuntemattomaan pikkusaareen selvittyämme satamassa oli iloinen seurue suomalaisia (!!!!), joiden juttusilla kävin kun tunnistin tutun murteen. Joo, tunsivat isävainaani ja hänen isänsä hyvinkin...

Tuo tuntui todella surrealistiselta. Luulin ihan, että maailmalla mä olen se nimekäs :D Mut niin, isä ja isoisä....

Jokes aside... Huomasiko kukaan, että Marks&Sparksilla oli tänään "halvennus"? Ihan näin alkusoittona tuolle tulevalle shopping-postaukselleni voin sanoa, että kannnattaa kirjautua sinne ja tilata uutiskirje. Alennusmyynnit tulevat online-kauppaan yleensä päivää ennen kuin kauppoihin, ja sitäpaitsi siellä on paljon vain tilauksesta saatavaa vaatetta.

Klasisen malliset vaatteet ja kengät ovat siellä monasti saman mallisia, mutta värit vaihtuvat sesongin mukaan, joten kun oppii tuntemaan kokonsa, niin ostaminen on aika turvallista. Toimitus on edullinen hinnaltaan ja saattaa jopa peitota monet suomalaiset nettikaupat. Liikkeistäkin tietty voi noutaa ja säästää myös siinä.

Mutta nyt taas matkaan! Päivitän blogia aina kun en ole keskellä Atlanttia ja on jokin WIFI saatavilla. Stay tuned!

PS: Ai niin ne sulaneet kengät... Älä koskaan seisoskele kauaa aikaa paikallasi alueella, jossa on kuumia lähteitä! Pohjat voivat sulaa ennenkuin tajuatkaan!

Kynnet, kynnet...lomakynnet

Viime aikoina olen postaillutkin muutaman jutun kynsistäni, jotka kuten sanottu kasvavat kohinalla, mutta liuskoittuvat ja lohkeilevat sitä mukaa kun kasvavat. Nailtiquestin proteiinilakat ovat finaalissa, enkä ole saanut tilattua lisää, eikä mikään muu kynnenkovettaja todellakaan auta niin hyvin.

Alkaa hiukan kyllästyttämäänkin tämä lakkarumba, joten päädyin kokeilemaan Nailenen Sensationailsia, johon tutustuin jo vakkarikauneushoitolani pikkujouluissa. Vuosia akryylikynsiä käyttäneenä ajattelin ensin, että eeeeeiii...., mutta kyllä tämä alituinen viilaaminen ja lakkaaminenkin alkaa nyppiä.

Kyseessä on siis sellainen tuote, jolla saa ainakin pariksi viikoksi kestävät kynnet itse laitettuna ja helposti. Nyt kun ekaa kertaa kokeilin, voin vain sanoa, että kannattaa seurata ohjeita, ja muistaa, että ennen LED-uunia lakka on vielä muovattavaa, joten esim. kynsinauhoille levinneen lakan saa kuopautettua appelsiinipuutikulla pois.

Mutta eipä mennä asioiden edelle. Aloituspakkauksessa on putsari, primeri, yhdistetty alus- ja päällyslakka, viila, nukkaamattomia tuffereita, värilakka ja uuni. Kynnet putsataan, karhennetaan viilalla hiukan, putsataan pöly pois ja laitetaan primeri.

Sitten aluslakka - minuutiksi uuniin (LED-lamppu on ajastettu minuutiksi), värilakka ja uuniin, ja päällyslakka ja taas uuniin. Lopuksi kiilloitus putsarilla.

Olikin aika helppo juttu. Hiukan tosin joutui ekakertalainen kieli keskellä suuta värkkäämään, mutta kun laitan toisen kerran niin jo muistan järjestyksen ja sen, missä järjestyksessä sormet laitan (ensin etusormesta pikkurilliin, sitten vasta peukku tai peukut, sitten toinen käsi).

Ihan hyvältä näyttää!

WalMart myy värejä $8-9 pakkaus, mutta aloituspakkaus uuneineen kannattaa ostaa sieltä, mistä ei tule ulkomaan postikuluja. Värejä löytyy....

Uskon, että tämä oli ihan hyvä ostos, sillä vaikka joskus on kiva pipertää erilaisia kynsiä, niin toisinaan on taas hyvinkin helpottavaa saada edullisesti ja pienellä vaivalla kauniit kynnet, joiden kanssa ei tarvitse joka välissä olla puuhailemassa lakkausta tai lohkeiluja korjaamassa.

Vireystaso - voiko sitä säädellä?

Se on jännä juttu, että yhtenä päivänä sitä voi olla energinen ja puuhakas, ja seuraavana taas "koneen käynnistys" vaatii saavillisen kahvia, jos sitten silläkään mitään tapahtuu. Ihan kuten minulla eilen ja tänään.

Vireystaso riippuu tietty monesta eri asiasta, kuten riittävästä levosta, riittävästä määrästä toimintaa (tässä on hyvä huomata, että toiminnasta/työstä kun puhutaan, liika ja vähyys on pahasta), terveydellisistä syistä, vuodenajoista (valon määrä ja melatoniinin lisääntynyt eritys) ja jopa perinnöllisyydestä.

Uusimman tiedon mukaan vuodenaika, jona ihminen syntyy, voi vaikuttaa yleiseen vireystilaan. Hämmästyitkö? Niin minäkin. Selitys tälle on se, että eräiden (dopamiinireseptorien toimintaa ohjaavien) geenien muodostus riippuu siitä, minä vuodenaikana ihminen syntyy.

Sillä, mitä pistää suuhunsa, voi sitä myös säädellä. Kahvin (kofeiinin) jo mainitsinkin, mutta kuinka moni tietää sen, että kalaöljylläkin (Omega-3, EPA) on vireystilaa nostava vaikutus? Asiasta on varsin paljon puoltavaa tietoa ja sitä tutkitaan jatkuvasti.

Ilmeisimmin kalaöljy vaikuttaa vireystilan säätelyyn osallistuviin neurotransmittereihin vilkastamalla serotoniinin ja dopamiinin aineenvaihduntaa ja stimuloiden sitä kautta dopamiinireseptorien toimintaa. Mitä ilmeisimmin sopivin EPA-annos on 600-700 mg ja DHA:n ja EPA:n yhteisannos yli 1000 mg. Tämänhetkiset tiedot puoltavat sitä ajatusta, että EPA-annos pitäisi olla suurempi kuin DHA:n.

Syömisellä voi muutenkin säädellä vireystilaansa. Yksi ravinnosta saatava aine on tryptofaani, jota normaalisti saadaan päivittäisestä ravinnosta joidenkin tietojen mukaan keskimäärin puoli grammaa. Aterian jälkeen se kulkee veri-aivoesteen läpi ja vaikuttaa serotoniinin muodostumiseen, mikä vähentää näläntunnetta ja kohottaa mieltä. Makea jälkiruoka vauhdittaa tätä prosessia.

On muistettava, että tryptofaani on aminohappo ja sitä saa valkuaisaineista eli proteiineista. Etenkin kasvissyöjien kannattaa koostaa ateriansa siten, että ruoassa on tarpeeksi tryptofaanipitoisia aineksia. Täältä löydät linkkiä klikkaamalla eniten ja vähiten tryptofaania sisältävät ruoka-aineet.

Edellämainittujen aineiden lisäksi myös adenosiinilla on merkittävä rooli vireystilan säätelyssä. Adenosiinitrifosfaatti, eli ATP on tunnetuin tämän ryhmän aine, ja sitä käytetään esimerkiksi lisäravinteena vireystilan parantamiseen ja energian buustaamiseen.

Minä taidan pysytellä kahvissa ja mennä taas juomaan kupillisen, josko se tästä...

Musta

Kristityssä maailmassa musta on surun väri. Se symbolisoi tuntematonta, pimeää yötä. Musta on väri, joka ei heijasta valoa vaan imee sen. Se ilmaisee värittömyyttä, melankoliaa ja tyhjyyttä. Musta väri yhdistetään myös negatiiviseen, synkkään, pahamaineiseen, pimeyden voimiin ja pahuuteen.

Puhutaan esimerkiksi "mustasta listasta", "mustasta torstaista", "mustasta magiasta" ja "mustasta raamatusta".

Mustaa kissaa pidetään epäonnen tuojana, mutta esim. Ranskassa  taloon tuo jatkuvaa rahaonnea kissa, jolla on yksikin valkoinen karva rinnuksissaan. Kuvassa posettaa kissapoika Pepsi.

Mustaa pidetään myös paholaisen värinä, ja varsinkin keskiajalla mustia eläimiä syytettiin usein onnettomuuksista.

Mustaa pidetään myös tyylikkyyden, eleganssin ja tasokkuuden värinä. Niin Länsimaissa kuin Japanissa juhlavaatteet ovat (varsinkin miehillä) mustia (vrt. "black tie only event"). Ennenaikaan morsianten hääpuvut olivat juhlavan mustia.

Entisajan hääpareja.

Jean-Paul Gaultierin luomaa eleganssia catwalkilla.

Jo keskiajalta lähtien musta on myös symboloinut voimaa ja salaisuutta. Ei ole sattumaa, että se esiintyi esimerkiksi niin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kotkasymbolissa kuin myöhemmin natsien symbolikseen ottamassa hakaristissä.

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lippu.

Power dressing.

1400-luvulla kehitetyt mustat väriaineet toivat myös mustat kankaat markkinoille. Korkea-arvoiset virkamiehet alkoivat käyttää mustia asuja osoituksena arvostaan ja tärkeydestään. Pian aatelisto ja kruunupäät seurasivat perässä ja mustia vaatteita pidettiin osoituksena vallasta, voimasta, arvokkuudesta, vaatimattomuudesta ja kohtuullisuudesta.

Mustaa on myös pidetty kapinallisten värinä, individualismin ja intellektuellien sosiaalisen kapinan symbolivärinä. Ihmisten, jotka sotivat vastaan yhteiskunnan arvoja ja normeja.

Marlon Brando nuorena kapinallisena mustine nahkatakkeineen.

Musta on värin negaatio, värin puuttuminen, jolla on tavallaan ristiriitainen konnotaatio seksikkäästä aina tyhjyyteen. Se voidaan yhdistää niin hyvään kuin pahaan. Seuraavassa muutama esimerkki:

Good black

• Black tie - formal (as in formal party attire)
• Black belt - expert (especially in martial arts)
• Blackwash - bring things out in the open In the black - having money, doing well in business
• Men in black - government agents
• Black box - equipment or apparatus
• Pitch black - dark as night, very black

Bad black

• Black out - Loss of consciouness or the act of erasing something
• Blackout - loss of electricity or turning out the lights
• Black eye - damage such as damage to one's reputation, slander, unpopular
• Black-hearted - evil
• Blackguard - a scoundrel
• Black sheep - an outcast from a family or from society
• Black market - illegal trade (goods or money)
• Blackmail - obtaining something by threat
• Blacklist - list of people or organizations to boycott, avoid, or punish

Kasimir Malevichin "Mustaa neliötä"  (1915) on pidetty maailman ensimmäisenä puhtaasti abstraktina maalauksena. Minulla on ollut ilo nähdä alkuperäinen taulu Moskovassa Tretjakovin galleriassa.

Petrolatum - onko se pelkkä HUI kosmetiikassa?

Tässä oli taas tutkimisen arvoinen asia. Onko lukijoissa ketään, joka EI olisi joskus käyttänyt Koneittenrasvaamisainetta, eli vaseliiinia huulirasvana? Hiukan kärjistettyä, mutta veikkaan, että aine on jokaiselle tuttu.

Jo yli sata vuotta on öljylähteistä löytynyttä rasvaista geeliä puhdistettu ja käytetty mm. vauvojen pyllyihin vaippaihottumaa parantamaan. Sillä myös parannetaan rohtuneita huulia, palovammoja ja ihon rikkoutumista. Tässä se toimiikin yhtä hyvin kuin silikoni; se sulkee vaurioituneen ihon kohdan ja stimuloi alueen verenkiertoa siten, että ihovaurio paranee ihan itsekseen ja rauhassa ympäristötekijöiltä.

Miltei 50% vauvojen ihonhoitotuotteista sisältää vaseliinia ja sitä on myös noin 15%:ssa kosmetiikkatuotteita. Mitä tulee esimerkiksi vuvojen iholla käytettäviin vaseliinia sisältäviin tuotteisiin, niitä ei kuitenkaan saisi käyttää iholla ihan jatkuvasti, sillä ihon pitää antaa myös hengittää.

Sama päteen vaseliinin käyttöön huulirasvana, niin  tehokasta kuin se onkin sulkiessaan kosteushukan huulien iholta.

Miksi siis vaseliini, petrolatum on niin huihui? Varmaankin  ensisijaisesti siksi, että siinä saattaa olla jäämiä raa'an öljyn ja sen sivutuotteiden sisältämistä polysyklisistä aromaattisista hydrokarboneista (PAH), jotka saattavat olla syöpää aiheuttavia, joskaan sitä ei ole suoraan todennettu. Kuitenkin Columbian yliopiston tutkimuksen mukaan rintasyöpää sairastavilla naisilla on 2,6% suurempi todennäköisyys siihen, että rintakudoksesta löytyy kohonneita määriä PAH-yhdisteitä (Rundle et al. 2000).

Kuitenkin, kuten jo huomasittekin tuosta edelliseen kappaleeseen linkittämästäni suvusta, että noita PAH-yhdisteitä saa kyllä ihan reiluja määriä muualtakin kuin kosmetiikasta.

Vaseliini on puhdistettua, ja maailmalla alkaa olla aika tiukka lainsäädäntö siitä, miten puhdasta sen pitää olla, jos sitä käyttää kosmetiikkaan tai vauvan tuotteisiin. Varsinkin EU:ssa säädellään tiukkaan kosmetiikkaan käytettävän petrolatumin puhtaus.

Näinollen arvelen, etteä Euroopassa tuota kautta saatavat PAH-yhdisteet eivät ole ongelma. Muuallakin länsimaissa on sama juttu  - ellei sitten se petrolatum ole lueteltu tuotteen INCI-listassa ihan kärjessä.

Annanpa tässä viimeiseksi vaseliinin korvaavan voiteen reseptin. Tämä voide on helppo tehdä.


Vaseliinin korvike

1 osa mehiläisvahaa
1/2 osaa oliiviöljyä

Vinkki: olen itse käyttänyt makadamiaöljyä sen sisältämien ihoystävällisten Omega-7 -rasvahappojen takia.

Sulata mehiläisvaha vesihauteessa. Kun se on täysin sulanut, kaada öljy sekaan ja vatkaa seosta sähkövatkaimella kunnes se on jäähtynyt.

Kaasa lasipurkkiin. Voide säilyy noin vuoden verran hyvänävalolta suojattuna.

Tähänhän voi muuten lisätä muutaman tipan eteeristä öljyä tuoksuksi.

Millä maksaläiskät lähtevät

Joskus nuorempana auringonotto ja rusketus oli todella muotia. Ymmärtämättömyyttäni aurinkoa/solariumia tuli myös otettua ihan liikaa ja kasvoihin tuli mustia läiskiä, jotka lähtivät valitettavasti vasta parin kymmenen vuoden aikana.

Kokeilin kaikenlaista, ja valoimpulssihoito dermatologin tekemänä toimi (jotenkin) hyvin. Tosin käsittelyjä tarvittiin monta ja yhden sellaisen jälkeen naama oli monta viikkoa ruhjotun näköinen. Ihotautilääkärin mukaan pigmentit olivat niin syvällä ihossa, että niitä useamman hoitokerrankin jälkeen nousi jatkuvasti pintaan.

Tässä apu maksaläiskiin!

Avitcid on reseptilääke, ja oheisessa kuvassa on sen miedompi muoto. Hoksasin tämän voiteen jossain vaiheessa, kun sille tuli uusi indikaatio ihon valovaurioiden hoitoon.

Tätä voidetta ei saa käyttää jos iho joutuu altistumaan auringolle, eikä aurinkoa saa ottaa pitkään aikaan voiteen käyttämisen jälkeen. Niinpä minä käytin sitä talvisin ja iho punoitti ja kesi jatkuvasti. Joillakin tämä punotus ja kesiminen voi olla todella voimakastakin; oma ihoni on hyvin jo tottunut.

Tulos: maksaläiskät ovat lähteneet hyvin, ainoastaan toisessa leukapielessä on vielä pientä ruskeaa röhelmää, joka ei pahemmin haittaa.

Nykyään nuoret ovat uskoakseni jo hiukan valistuneempia ja käyttävät ulkona kunnon aurinkosuojaa, varsinkin kesällä ja valoa hohtavilla kevään laskettelurinteillä. On silkkaa hulluutta tehdä itselleen hallaa vuosikymmeniksi aiheuttamalla kosmeettista haittaa, tai jopa ihosyövän. Ei tämä ylempänä kuvattu voidekaan ole sellaista, jota soisin kenenkään (etenkään nuoren) ihmisen jatkuvasti käyttävän, siinä kun on vaikuttavana aineena A-vitamiinin happomuoto, joka on teratogeeni, eli se voi tuottaa sikiövaurioita raskaana oleville naisille tai raskautta yrittäville naisille. Suoja-aikaa ja vaarallista annosta ei itse asiassa tiedetä, minkä takia suuri varovaisuus on tarpeen.

Siis kesäisin, muistakaapa suojata ihonne haitallisilta UV-säteiltä ja varokaa nahkanne polttamista kaikin tavoin muutenkin!

Garnier BBCream Miracle Skin Perfector (uusi silmänympärys-roll-on BB-voide)

51-vuotiaan silmät ylhäällä ilman meikkiä, alhaalla käytetty Garnierin roll-onia silmänympäryksille ja hiukan (valitettavan) paakkuuntunutta ripsaria. Väri on Light, eli kaiketi vaalein.

Tästä roll-onista on helppo tykätä, ja myös kirjoittaa ylistävä postaus, sillä aiemmin olen käyttänyt Garnierin jo kauemman markkinoilla ollutta Anti-dark circles -roll-onia ja sen hyväksi havainnut (ks. edellinen postaukseni!).

Ylempänä olevista "ennen" ja "jälkeen" -kuvista sen verran, että vasemmalla (siis oikeassa silmässä) on heti silmän alla vanha arpi, jota ei yleensä saa peitettyä millään (revin sen joskus muksuna piikkilanka-aitaan), ja ärsyttävän tulipunainen näppykin näkyy silmän alla jonkin verran, ollen kuitenkin alueella, joka on peitetty vain ohuella CC-voiteella (Tonymoly, esitelty aiemmin tässä kuussa tässä blogissa).

Tuo Garnierin voide on sopivan ohutta ja jättää luonnollisen lopputulokset, joka ei uppoa ryppyihin. Tykkään! Tuubista muuten tulee aikalailla paljon voidetta kerralla, joten suosittelen vetäisemään kerran silmän alle ja taputtelemaan tuotoksen sitten sormin paikoilleen. Alemmassa kuvassa on siis voidetta vain yksi kerros, mutta kerrostaminenkin onnistuu paakkuuntamatta ihan hyvin.

Tässä vielä vasemmalla kuva tuosta vanhemmasta roll-onista ja oikealla siis uusi BB Miracle Perfector.

Miten paljon bloggareitten arvioihin eri tuotteista voi luottaa?

Olen huomannut, että varsinkin pääasiallisesti kosmetiikasta bloggaavat saavat aika paljon eri firmoilta tuotteita kokeiltavaksi. Miten paljon tämä sitoo bloggareita aina "tykkäämään" tuotteesta ja suosittelemaan sitä?

Luulisin, että aika paljon, sillä jos kovin paljon kirjoittaa negatiivista niin tuotevirta takuuvarmasti tyrehtyy siihen, lukijat saattavat kadota ja blogiin liitetystä mainonnasta yms. ei enää saa sentin kuutamoa. Joillekin siis tämä voi olla varsin ikävä asia.

Pitäisikö näiden bloggareiden postausten rivien välistä osata lukea, mikä on oikeaa innostumista ja kehua, ja mikä vain velvollisuudentunnosta annettua suitsutusta?

Jokin ero kuitenkin silkasta ilosta bloggaavien (ja ehkä sponsoroimattomien) bloggareiden ja raskaastikin sponsoroitujen bloggaajien väliltä voi löytyä, ja se voi kuvastaa myös innostusta aiheesta. Tämä on blogikommenttien lukeminen ja niihin vastaaminen. Jos blogin kirjoitus alkaa olla työtä, eivät välttämättä enää yleisön kommentit kiinnosta. Katsokaapa seuraavan kerran blogeja lukiessanne tällä silmällä. Niitä bloggareita löytyy, jonka postaukset ovat joskus aika pakonomaisia, ja jotka viis veisaavat lukijoittensa kysymyksistä ja kommenteista.

Minusta kysymykset ja kommentit ovat todella ilahduttavia!!

Tämä postaus on itse asiassa alkusoitto seuraavalle postaukselle, jossa on  - ylläripylläri - ei mitään blogin kautta saatua, mutta muuten saatu Garnierin silmänympärys-BB -voide, jonka saatuani minulla ei kylläkään ollut velvollisuus blogata asiasta, mutta kuitenkin minua pyydettiin kokeilemaan tuotetta ja postaamaan siitä heidän FB-sivuilleen "ennen" ja "jälkeen" -kuvat.

Pippuri ja syöpä

Tämä pippuriasia tuntui aika mielenkiintoiselta ja haalin siksi hiukan lisää tietoa syövästä ja pippurista. Silmä osui ihan ensimmäisenä lauseeseen, jossa todettiin pippurin lisäävän antituumorigeenisten mausteitten tehoa.

Ohhoh, ja mitähän ne sitten ovat?

Kun puhutaan pippurista, puhutaan sen sisältämän piperiinin tulehdusta estävistä ominaisuuksista. Yksi näistä liittyy tulehdusta aiheuttaviin sytokiineihin, joita syöpäsolut tuottavat. Häiritsemällä näiden sytokiinien toimintaa, syöpäsolujen välinen signaalimekanismi häiriintyy ja niinollen syövän leviäminen saattaa loppua.

Jo edellisessä postauksessani pippurista mainitsin pippurin olevan tehokas antioksidantti. Se myöskin vahvistaa muiden antioksidanttien tehoa. Tällä saattaa olla merkitystä oksidatiivisen stressin hoidossa varsinkin jos käytetään paljon tyydyttyneitä rasvoja, jotka monasti ovat oksidatiivisen kuormituksen aiheuttajia.

Korkea kolesteroli- ja triglyseriditaso estää usein joidenkin antioksidanttien, kuten glutationin, superoksididismutaasin (SOD), katalaasin, glutationiperoksidaasin, C- ja E-vitamiinien vaikutusta. Pippurin piperiini kuitenkin voi kumota tämän vaikutuksen.

Pippuri toimii myös immunomodulaattorina ja lisää valkosolujen tuotantoa. Mutta entäs sitten ne muut luontaiset aineet syövän torjunnassa?

Niitä on paljonkin alkaen vihreästä teestä ja kurkuman sisältämästä kurkumiinista. Pippurin piperiini suojaa näiden sisältämiä hyödyllisiä aineita suolen sisältämien entsyymien aiheuttamalta pilkkoutumiselta ennen niiden imeytymistä. Kun hyödylliset aineet ovat sitten imeytyneet verenkiertoon, piperiini suojelee niitä estämällä maksaentsyymien aiheuttaman oksidatiivisen ja tuhoisan reaktion.

On olemassa joitain tutkimuksia piparmintun, salvian, timjamin ja rosmariiinin uutteiden käytöstä tuloksekkaasti suolistosyöpään. Parhaiten toimivaksi arveltiin salvian ja piparmintun yhdistelmä. Rosmariinin karnosolin ja ursolihapon arvellaan olevan rosmariinin antituumorisia ominaisuuksia.

Aivolisäkkeen kasvaimiin, erityisesti prolaktiinia erittäviin adenoomiin (näitä hyvänlaatuisia kasvaimia, joko erittäviä tai ei-erittäviä löytyy obduktiossa muuten joka neljänneltä) saattaa auttaa hormonineritystä suppressoiva kurkumiini (tämä onkin mielenkiintoinen tieto niille naisille, joiden raskauden alkamisen estää tällainen erittävä adenooma).

Lista on pitkä. Kardemumma, neilikka, inkivääri, kaneli...nämä kaikki ovat osoittautuneet kemopreventatiivisiksi ja terapeuttisiksi mausteiksi. Ja pippuristahan me jo tiedämme, että se lisää tehoa.

Täällä lisää luettavaa, tämän pikaisen katsaukseni lisäksi.

Pikakampaus

Huomasin, että minulla on todella mallistaan uloskasvanut ja pitkä tukka. En kyllä käsitä, miten se voi kasvaa noin älyttömän nopeasti, juurihan se leikattiin! Sama kynsien kanssa, mutta ne kyllä murenevat itsestään, mitä ei kyllä käy tukan kanssa. Aamuisin pitkä tukka on minun makuuni hiukan litistyneen näköinen joten jotakin piti keksiä...

En tykkää nukkua rullat päässä, mutta katsoessani vanhaa elokuvaa tuli mieleen vanha konsti. Tukka pyöräytetään kiehkuroille, jotka kiinnitetään klipseillä! Juuri sellaisilla, mitä kampaajat käyttävät. Ja kun klipsin "hantaakin" laittaa ylöspäin, niin se ei häiritse nukkumista. Tukan klipsitys ei myöskään tee päänupista kovin epäesteettisen näköistä.

Klipsejä saa kaikenmaailman nettikaupoista edullisesti.

Kiehkurat nostetaan ylös ja laitetaan klipsillä kiinni ja kas, aamulla hiukset ovat kuohkeat ja taipuisat ihan ilman mitään sen kummempia kommervenkkejä!

Oli muuten hiukkasen hankalaa ottaa omasta päänupistaan kuvaa kun ei oikein tiennyt mihin sokkona sihdata ;D  Kaipa tästä nyt saa käsityksen asiasta.

Pippuria!

Minulla menee kokkauksiin valkopippuria ihan tajuttomia määriä. Piti vähän kaivella, josko siinä olisi jotakin superfoodin ominaisuuksia ja jotakin tietty löytyikin.

Joskus nuorempana kun olin ekaa kertaa "siellä missä pippuri kasvaa" ja pääsin käymään pippurifarmilla, olin hämmästynyt kun minulle kerrottiin, että suomalaiset syövät pippuria eniten maailmassa per capita. Voiko olla totta? Siis joskus 80-luvun alussa?

Valkopippurihan on punaiseksi kypsyneen marjan kova sisus. Marjoista siis otetaan punainen kuori pois. Mustapippuri taas on vihreä, raaka marja, joka on poimittu raakana ja kuivattu auringossa.

Viherpippurikin on pippuriköynnöksen raaka, vihreä marja, mutta se on pakastekuivattu, jolloin siitä tulee rapea. Hassua, että näin kuivatessa maku eroaa todella paljon mustapippurista!

Maustepippuri ei taas ole sukua pippurille ollenkaan. Se on myrtteihin kuuluvan kasvin puolikypsä, kuivattu hedelmä, ja on enemmänkin sukua esim. neilikalle. Englanninkielisissä maissa sen nimi on allspice, joka ei tietty viittaakaan pippuriin, kuten suomalainen kutsumanimi.

Rosépippuri on taas sumakkikasveihin kuuluvan puun tuotos, joka oikeastaan löydettiin vasta 1970-luvun puolivälin paikkeilla, koska aiemmin sitä pidettiin myrkyllisenä. Suurina annoksina se saattaa aiheuttaa pahoinvointia.

Pippurin käyttö ruoassa auttaa ruoansulatusta toimimaan tehokkaammin. Kun makunystyrät tuntevat pippurin maun, reaktio saa aikaan suolahapon erityksen mahalaukussa, ja tämä helpottaa ruoan sulamista. Pippurin käyttämisellä voidaan siis ehkäistä närästystä, joka johtuu huonosta ruoansulatuksesta. Ruoansulatuksen helpottamisella on toinenkin funktio; suolisto toimii paremmin, ravinteet imeytyvät eikä ilmavaivoja tule niinkään helposti kuin ilman pippuria.

Suurina määrinä pippurin syönti myös saattaa hikoiluttaa (Intiassa on sanonta, että ruoka ei ole tarpeeksi hyvää, ellei sitä syötyään hikoiluta) ja pippuri toimii myös diureettina. Voisi siis sanoa, että pippuri on "puhdistava" mauste. Intialaisessa ruoassa se myös saattaa suojella mahataudeilta, sillä pippuri on antibakteerinen.

Luultavasti pippurin ruoansulatusta tukevien vaikutusten johdosta on myös jotain todisteita siitä, että pippuri vaikuttaisi suotuisasti suoliston ja maksan alueen syöpäkasvaimiin.

Ainakin teoriassa se kiihdyttää aineenvaihduntaa, ja pippurin kuoren on todettu myös vaikuttavan rasvasolujen pilkkoutumiseen.

Pippurin makuaine, piperiini on fytokemikaali, joka edesauttaa ravinteiden imeytymistä ruoasta ja toisista mausteista. Sitä käytetään lisänä tämän takia myös monissa lisäravinteissa.

Pippurit ovat myös erittäin vahvoja antioksidantteja, jotka tällä ominaisuudellaan peittoavat monet kasvikset ja hedelmät. Pippureissa on runsaasti eugenolia, kamferolia, myrceeniä, kversetiiniä ja rutiinia, muutamia antioksidantteja mainitakseni.

Jauhettua ja veteen sekoitettua pippuria voi myös käyttää paikallisesti kipulääkkeenä hieromalla sitä varovasti kipeään kohtaan.

Onkologilla ja keskiviikkotouhuja

Kävin aamulla taas lääkärillä  - tällä kertaa vaihteeksi syöpäpolilla, jossa oli taas uusi lääkäri vastassa. Sellainen sosiaalitantan alku, joka kyseli useaan otteeseen vointiani. Ei kai minua mikään muu vaivaa kun että on asiaa plastiikkakirurgille (aika ensi kuussa) ja sitten nuo syöpälääkkeet. Sain nyt sitten toistamiseen Bellergal-reseptin, ekalla kerralla kun jätin ne hakematta, koska torajyväalkaloidit ja barbituraatit eivät houkuta. Nyt kuitenkin ajattelin kokeilla.

Sain myös lähetteen maksan ultraan, sillä ylävatsa on tuntunut jo jonkin aikaa kummalliselta, ihan niinkuin se ei olisi omaa pala kroppaa laisinkaan. Alkoholia käytän aika harvoin, joten mitään maksan toimintaa rasittavaakaan en keksi olevan tällä hetkellä. Mutta hui, jos siellä onkin villejä soluja!!?

Posti toi tällä viikolla muutaman kivan paketin. Joskus täältä tekee puoli-ilmaisia löytöjä, ja löysin sieltä Lolita Lempickan poskipunan hiukan yli £4:lla. Mitä se onkaan  - alle viisi euroa?

Arvelin ensin, että väri on ihan liian vaalea minulle, mutta kummasti se mukautui tummempaankin ihonväriin. Purkki on muuten todella painava, vaikka ei olekaan koolla pilattu. Jos se joskus sattuisi tipahtamaan varpaille, olisi mustelma taattu, ja lommo parkettiin, jos tulisi huti varpaista.

Toisekseen olen ostanut muutamia vaatteita täältä. Tilasin aluksi valkoisen, pitkän villatakin. Tykkään pitää villatakkeja ja vaihdan niihin heti kun sää sallii. Valitettavasti usein tällaiset "waterfall"-villatakit vaan ovat usein tehty niin tönköstä materiaalista, että rintavan ihmisen päällä ne pönköttävät, mutta olipa yllätys kun tämä valkoinen villatakki saapui. Se oli ohutta viskoosineuletta (ei siis mitään trikoota, joka menee huonoksi parissa pesussa) ja laskeutui todella kauniisti, joten riensin ostamaan myös mustan.

Olen metsästänyt tämäntapaisia takkeja jo kauan, sillä edelliset lempparitakkini, jotka toissavuonna ostin  Phase Eightistä, ovat jo jonkin verran kulahtaneet paljosta käytöstä. Ne olivat EASTin takkeja, joita saa Phase Eightistä silloin tällöin. Myös Joanna Hopen villatakit ovat hyvän mallisia.

Olen jo aiemmin hankkinut muutaman noita Roman Originalsin vaatteita, mm. tämän mekon, josta pidän kovasti:

Muuten on ollut hiukan hiljainen viikonalku. Väsyttääkin  - toissailtana huomasin, etten tiennyt missä passini on (se kun on aina jossakin käytössä olevista käsilaukuistani), ja miltei koko yö meni paikkojen möyhentämiseen sitä etsiessä. Löytyihän se, ja olikin varsin järkevässä paikassa... Minä kun aloitin etsimään ilmeisimmin niistä järjettömimmistä. Huoh.

Mutta nyt leipomaan muffinsseja hiukan myöhästyneelle kello viiden teelle!

Hienot kynsitarrat

Päätin laittautua viime viikonlopun messuille päällystämällä lohkeilevat kynteni tarroilla, joiden piti joidenkin tietojen mukaan kestää kynsissä parikin viikkoa. Bah.

Nailtiques-proteiinilakat ovat päässeet varastoistani loppumaan, ja yritin pärjätä joillain muilla kynnenkovettajilla, mutta turha vaiva, eivät toimi likikään yhtä hyvin kuin tuo mainitsemani proteiinilakka.

Tarroitus vasta sitten olikin oma juttunsa. Nätiltähän se näytti aluksi ja oli helppo laittaakin.

Kivat tarrat!

En tiedä, miten reunojen ylijäämät pitäisi oikeaoppisesti poistaa, mutta minä käytin akryyliviilaa ja hyvin pelitti. Vedin sitten tarrojen päälle vielä Sechén päällyslakan ja hyvältä näytti.

Mutta ei kauan. Kynsien kärjistä tarrat kuluivat jotenkin pois alta aikayksikön, kuten kuvasta jo näkyy. Olin aikalailla harmissani, sillä en ollut käsittääkseni touhunnut mitään sellaista, joka olisi moiseen harmitukseen johtanut.

Muutenkin olivat kovin lyhytikäiset nämä tarrat, vasemmasta etusormesta se hävisi kokonaan ja kaikista muista on repeytynyt riekaleita. Pitänee poistaa kaikki (kaiketi tavallisella kynsilakanpoistoaineella lähtee?), sillä piti leipoa sämpylöitä tänään eivätkä leivistä mahdollisesti löytyvät kynsitarrariekaleet kuulosta kovinkaan houkuttelevilta :(

Varmaan tarroilla ja tarroillakin on eroja? Vai mitä sanovat tässä asiassa minua viisaammat?