Nainen tekee vaikutuksen sillä, kuinka hän osaa kantaa itsensä

Tästä aiheesta tuli muutamaankin otteeseen puhetta muotisuunnittelijaystäväni kanssa. Hänen mielestään niin monet naiset eivät osaa "kantaa itseään". Kyse ei ole vain tyylistä ja tyylikkyydestä, eikä siitä, miten hän kantaa asunsa.

Samaa aihetta sivusi muutama viikko sitten keskustelu toridrinksuilla erään ystäväni kanssa. Satuin mainitsemaan, että olen vain 158 cm pitkä. Hän alkoi ihmetellä, että ei voi olla totta. No, se on. Ehkä se liittyy siihen, että miten ihmiset huomioivat sinut ja läsnäolosi, koko olemuksesi.

On ero hyvännäköisen naisen ja itsensä hyvin kantavan naisen välillä. Ensimmäinen koskee tietystikin koko olemusta vaatetusta myöten. Toinen on läsnäolo. Ja läsnäolo nimenomaan siinä erityisessä tavassa, jolla se näkyy naisen liikkumisessa maailmassa, tiloissa, keskusteluissa ja hankalissa hetkissä sekä keskustelutaidossa. Veikkaan, että oma viehättävyytenä piilee lähinnä eloisuudessa, keskustelutaidossa ja läsnäolossa, ei ulkonäössä

Photo by Mimi Thian on Unsplash

Koko homma on myös yksi vaikeimmista asioista. Koska se ei tule suorituksesta. Se tulee sisältä, ja se, mitä sisällä on, näkyy juuri tavoilla, joita ei voi ihan täysin hallita.

Tuumin asiaa, ja juteltuani lukuisten ihmisten kanssa listaan tässä kymmenen asiaa, jotka liittyvät erityisesti olemukseen ja läsnäoloon ja jotka (varsinkin) miehet huomaavat ja pitävät erittäin viehättävinä. En sano, että joka kohta koskisi erityisesti minua.

Nainen astuu huoneeseen tekemättä siitä suurta numeroa

Hän tulee sisään ja on siinä. Hän ei tee saapumisestaan minkäänlaista draamaa, ei yritä kerätä tai herättää huomiota, eikä asettua kaiken keskipisteeksi. Hän saapuu, hän suunnistaa ja hän löytää sen minne on menossa. Tätä itsevarmuutta ei mitenkään alleviivata. Häntä ei ahdista saapuminen vieraaseenkaan ympäritöön eikä vieraiden ihmisten pariin. Monet ihmiset tekevät muiden joukkoon liittymisestä shownumeron, mutta nainen, joka ei tee niin, erottuu joukosta heti siksi, ettei hän yritä heti päästä huomion keskipisteeksi.

Hän osaa käsitellä ongelmat menettämättä malttiaan

Jokin menee pieleen. Suunnitelma muuttuu. Eteen tulee kiusallinen tilanne. Vaikea ihminen sanoo jotain odottamatonta. Hänen reaktionsa on harkittu ja aito, eikä se vaadi muilta sopeutumista hänen mukaansa. Hän käsittelee asian ja jatkaa eteenpäin.

Se, että pitää itsensä hillittynä pienten paineiden alla on jatkuvasti houkuttelevampaa kuin se, että pätisi ihanteellisissa olosuhteissa. Tämä siksi, että oska ihanteelliset olosuhteet ovat harvinaisia ​​ja paine on jatkuvaa. Nainen, joka ei muutu hirviöksi vaikeissakaan tilanteissa, saa muut tuntemaan olonsa aidosti turvalliseksi. Ja turvallisuus tässä nimenomaisessa mielessä on yksi aliarvostetuimmista asioista, joita kukaan (mies) voi tuntea naisen lähellä.

Photo by LinkedIn Sales Solutions on Unsplash

Hän puhuu selkeästi ja tietää milloin lopettaa

Sanat on valittuja, eivätkä hajanaisia. Hän tuo asian esiin eikä toista sitä jatkuvasti. Hän ei täytä hiljaisuutta varmuuden haulla, selittele liikaa tai puhu sen jälkeen, kun hänet on jo ymmärretty. Selkeys on viehättävää. Pidättyvyys on viehättävää. Tunne siitä, että hän tietää, mitä haluaa sanoa, ja luottaa siihen, että hän on sanonut sen, on myös iehättävää.

Suuri osa viestinnästä on ahdistuksen synnyttämää kohinaa. Nainen, joka on voittanut ahdistuksensa, puhuu eri tavalla. Hänen muissa herättämänsä huomion laatu on erilainen. Kuuntelet häntä, koska hän tuntuu kuuntelemisen arvoiselta ihmiseltä.

Hän kohtelee kaikkia ympärillään samalla tavalla

Tarjoilija, kollega, henkilö joka voi tehdä jotain hänen hyväkseen tai henkilö joka ei voi. Hän on samanlainen kaikkien kanssa. Lämpö ei syty, kun joku tulee hyödylliseksi, ja sammu, kun hän ei ole sitä. Kohteliaisuus on johdonmukaista yleisöstä riippumatta.

Tämä kertoo miehelle jotain tärkeää siitä, kuka hän todella on. Se, miten joku kohtelee ihmisiä, joilla ei ole heihin sosiaalista valtaa, on yksi selkeimmistä ikkunoista hänen luonteeseensa. Nainen, joka on ystävällinen tarjoilijalle ja kylmä henkilölle, joka juuri yritti tehdä häneen vaikutuksen, näyttää miehelle jotain. Nainen, joka on samanlainen kummassakin tapauksessa, näyttää hänelle jotain parempaa.

Hän hyväksyy oman kehonsa

Ei mitään hyväksymisen esittämistä, vaan aitoa mukavuuden tunteen kokemista omassa kehossaan. Tapa, jolla hän istuu, tapa, jolla hän liikkuu, tapa, jolla hän hallitsee fyysistä tilaa. Hän ei tarkkaile itseään koko ajan ulkopuolisen silmin, vaan on läsnä.

Tällaista helppoutta on mahdotonta teeskennellä vakuuttavasti. Se tulee suhteesta itseensä, joka on ainakin osittain selvitetty ennen kuin kukaan katsoo. Miehet kokevat sen jonkinlaisena painovoimana. Ei sen vuoksi, miltä hän näyttää. Sen vuoksi, millainen hän on omissa nahoissaan. Se saa hänen lähellään olemisen tuntumaan helpolta.

Hän ottaa oman tilansa keskustelussa kilpailematta kenenkään kanssa

Hänellä on mielipiteitä ja hän esittää ne. Hän on eri mieltä tekemättä erimielisyydestä konfrontaatiota. Hän kuuntelee tarkkaan ja vastaa siihen, mitä todella sanottiin, eikä siihen versioon, johon hän valmistautui vastaamaan. Hän ottaa oman osansa keskustelutilasta ottamatta enempää kuin oman osansa.

Tässä tasapaino on erityinen. Hän ei myötäile toisten mielipiteitä jatkuvasti, mikä tulkitaan epävarmuudeksi. Hän ei dominoi, mikä tulkitaan eräänlaiseksi ahdistukseksi. Hän on vain yksinkertaisesti läsnä keskustelussa, luottavainen omaan näkökulmaansa ja kiinnostunut toisen henkilön näkökulmasta. Tämä tasapaino on aidosti harvinainen ja tuntuu välittömästi muissa.

Hän ei hae itselleen oikeutusta enempää kuin on tarpeen

Hänen tekemäänsä mielipiteen valintaan ei liity pitkää taustakuvailua. Hänen antamansa kieltävä vastaus on selkeä ja kattava. Hänen mielipiteensä ei tule esiin valmiiksi anteeksipyytelevänä. Hän sanoo asian ja antaa sen olla juuri se, ilman että hän käyttää monia seuraavia lauseita varmistaakseen, että se on hyväksyttävää.

Tämä on itsehillintää sen käytännöllisimmässä muodossa. Liikaa selittävä nainen kertoo sinulle, ettei hän ole varma, saako hänen ajatuksensa olla olemassa ilman perusteluja. Nainen, joka sanoo mitä tarkoittaa ja pysyy sen jälkeen hiljaa, antaa ymmärtää jotain erilaista siitä, miten hän tajuaa oman oikeutensa ottaa kantaa.

Photo by LinkedIn Sales Solutions on Unsplash

Hän pysyy lujana, kun häntä painostetaan

Jos joku kyseenalaistaa hänen mielipiteensä tai testaa hänen rajojaan, hän ei heti muuta kantaansa paineen alla. Hän kuuntelee, pohtii ja joko muuttaa kantaansa, jos perustelut ovat riittävän vakuuttavia, tai pysyy kannassaan, koska uskoo edelleen olevansa oikeassa. Näiden kahden reaktion ero on selvä ja merkityksellinen.

Kyky pitää kiinni kannastaan sosiaalisen paineen alla ilman, että muuttuu jäykäksi tai puolustelevaksi, vaatii erityistä sisäistä mielen vakautta. Nainen, jolla on tämä vakaa mieli, on nainen, jonka sanoihin voi luottaa myös kaikissa muissa tilanteissa. Miehet huomaavat tämän. Se saa kaiken, mitä hän sanoo, tuntumaan vilpittömämmältä.

Hän ottaa oman tilansa haltuunsa

Ei kuitenkaan sen enempää kuin hän tarvitsee. Ei vähemmän kuin mihin hänellä on oikeus. Hän istuu tuolissa, hän täyttää sen tilan, jonka keskustelu hänelle tarjoaa, eikä hän kutistu pienemmäksi versioksi itsestään, jotta muut tuntisivat olonsa mukavammaksi. Hänen ympärillään oleva tila tuntuu kuuluvan hänelle.

Tällä on merkitystä, koska itsensä pienentäminen on usein näkyvää. Nainen, joka on vuosien ajan vähätellyt itseään, ilmaisee sillä, miten hän ymmärtää oman arvonsa, ja tämä viesti tuntuu, vaikka sitä ei sanottaisikaan ääneen. Nainen, joka ottaa tilansa ilman anteeksipyyntöjä, ilmaisee jotain muuta. Ero näkyy.

Photo by Dwayne joe on Unsplash

Hän on täysin läsnä toisen/toisten henkilöiden kanssa

Ei ole puoliksi poissaoleva, kun hän keskustelussa, tai tähyilee joukossa kuka on saapunut tai miettii seuraavaa ajatustaan, vaikka joku vielä puhuu. Hän on aidosti läsnä, sen henkilön vuoksi, jonka kanssa hän on, koko keskustelun ajan. Hänen huomionsa on aitoa ja se välittyy aidoksi, mikä on yksi harvinaisimmista asioista, joita ihminen voi tarjota.

Juuri tämä ominaisuus kantaa mukanaan kaikkia muita. Sillä nainen voi omaata kaikki tämän luettelon ominaisuudet, mutta silti olla vähäinen vaikutukseltaan, ellei hän ole aidosti läsnä. Läsnäolo on kaiken muun perusta. Kun nainen on aidosti läsnä, samassa tilassa, sen henkilön kanssa, jonka seurassa hän on, se muuttaa muitten koko suhtautumisen häneen. Miehet kokevat sen merkittävänä asiana, jo ennen kuin he osaavat nimetä, mistä on kyse.

Yksinkertaisesti: nainen on läsnä. Ja täysipainoinen läsnäolo osoittautuu yhdeksi houkuttelevimmista asioista, joita ihminen voi tarjota.

Jätin tahallisesti listan hiukan tulkinnanvaraiseksi ja vajaaksi, toivottavasti asiasta syntyy keskustelua alla

Todellinen syy siihen, miksi meikki halkeilee suun ympärillä päivän mittaan

Meikkipohja on mekaanisesti ottaen ohut polymeerikalvo – ja ainesosien tuntemus selittää tarkalleen, miksi suun alue pettää ensimmäisenä päivän aikana, jolloin puhutaan, syödään ja hymyillään.

On olemassa hyvin erityinen meikkiongelma, joka tapahtuu juuri työpäivinä eikä melkein missään muualla: kello 14 mennessä meikkivoide näyttää hyvältä kaikkialla paitsi kahdella ohuella, halkeilevalla viivalla suupielissä – juuri siinä kohdassa, jossa kasvosi ovat liikkuneet taukoamatta aamuyhdeksästä lähtien.

Joskus ajattelin, että tämä ongelma on tuotteen vika. Väärä meikkivoide, liian vähän puuteria, huono pohjustusaine. Vaati pienen ymmärryksen materiaalitieteestä – samasta alasta, joka tutkii joustavaa elektroniikkaa ja teollisuuspinnoitteita – tajutakseen, että suun halkeilukuvio ei oikeastaan ​​ole kauneusongelma. Se on verrattavissa konetekniikan ongelmaan, ja toimistot ovat sille ainutlaatuisen ankaria ympäristöjä, niin hassulta kuin se kuulostaakin.

Photo by Marek Studzinski on Unsplash

Kyseessä on tekninen jännite

Tässä on oikeastaan tekninen ongelma, jota kosmetiikkakemistit yrittävät ratkaista. ACS Applied Materials & Interfaces -lehdessä julkaistu vertaisarvioitu materiaalitieteen artikkeli pitkäkestoisesta kosmetiikkakalvoteknologiasta esittää vaatimuksen suoraan: lopullisen pinnoitteen on oltava pehmeä ja joustava, vapaa sisäisestä jännityksestä, ja sen on pysyttävä yhtenäisenä halkeilematta kasvojen liikkeen aikana.

Sama artikkeli tarkentaa, mitä "riittävän joustava" oikeastaan ​​tarkoittaa tekniikan kannalta – parhaiten testatun koostumuksen kimmokerroin oli 2,2 megapascalia, joka valittiin nimenomaan siksi, että se vastaa tarkasti ihon uloimman kerroksen, stratum corneumin, kimmoisuuskerrointa. Yksinkertaisesti sanottuna: meikkikalvon on taiputtava ja joustettava suunnilleen samaa vauhtia kuin varsinainen iho, tai muuten kaksi kerrosta liikkuvat toisiaan vasten ja kalvo repeytyy.

Tämä ei ole hypoteettinen huolenaihe, josta formuloijat ovat huolissaan abstraktissa mielessä – sille on olemassa todellinen standardoitu testi. Kosmeettisessa patentissa kuvataan niin sanottu lateksin venytystesti, menetelmä, joka on erityisesti suunniteltu ennustamaan värikalvon taipumusta hilseillä tai kuoriutua ihon liikkeistä normaalin toiminnan aikana – teollisuus käsittelee tämän "halkeileeko tämä, kun kasvosi liikkuvat",  mitattavana, testattavana teknisenä ominaisuutena, ei epämääräisenä aistihavaintona.

Meikkivoide ei ole pelkkä maalipinta. Se on joustava pinnoite, jonka on kestettävä tuhansia pieniä mekaanisia muodonmuutoksia päivässä – ja suu on se kohta, jossa nämä muodonmuutokset ovat äärimmäisimpiä.

Miksi juuri suun alue pettää ensimmäisenä

Tämä selittää tarkalleen sen, jonka olet luultavasti huomannutkin. Ihonhoidossa ja kosmetiikassa käytettyjä kalvonmuodostusjärjestelmiä koskeva riippumaton tutkimus osoittaa selvästi, että joustava kalvo voi liikkua ilmejuonteiden mukana sen sijaan, että se halkeaisi niistä – ja suorana seurauksena riittämättömästi joustava kalvo halkeaa juuri näiden ilmejuonteiden kohdalta.

Suun alue ei ole vain yksi ihon alue. Se on koko kasvojesi eniten liikkuva alue, joka on alttiina todella epätavalliselle rasitusliikkeelle, jota useimmat muut kasvojen alueet eivät koskaan koe: puheen ja hymyn leveä venyttely, syömisen toistuva suun avaaminen ja sulkeminen sekä lautasliinan tai kädenselän kitka. Kosmeettisten ohutkalvojen vertailevat testitiedot dokumentoivat juuri tämän kaiken – noin kahdeksan tunnin käytön jälkeen yhdessä testatussa kalvossa näkyi selkeä reuna ja näkyvää halkeilua erityisesti levitetyn alueen reunoille, tarkalleen alueelle, johon liikkeestä johtuva rasitus keskittyy.

Toimistopäivä on mekaanisesti lähempänä stressitestiä kuin lähes mikään muu meikin käyttötilanne. Hiljainen iltatapahtuma saattaa sisältää muutaman tunnin hillittyä keskustelua ja kontrolloituja ilmeitä. Koko työpäivä sisältää tuntikausia jatkuvaa keskustelua kokouksissa, lounaan syömistä, kollegan sanomisille nauramista ja kaiken toistamista useita kertoja – paljon enemmän kumulatiivisia suun alueen rasitussyklejä kuin meikkivoiteen kalvonmuodostaja on välttämättä rakennettu selviytymään ilman tukea.

Mitä tämä tarkoittaa sen kannalta, miten sitä käytännössä levitetään

Kun ymmärtää mekanismin, käytännön ohjeet eivät enää kuulosta yleisiltä kauneusneuvoilta, vaan alkavat olla suoraan insinööritieteen mukaisia.

Ohuiden maalikerrosten lisääminen paksujen päälle ei ole vain luonnollisen ulkonäön takaamista – se on kiinni rakenteesta. Paksummalla kalvolla on enemmän massaa halkeilla samalla taivutuksella, samasta syystä kuin paksu maalikerros halkeaa helpommin kuin ohut, kun alla oleva pinta joustaa. Peittävyyden lisääminen ohuemmilla kerroksilla sen sijaan, että kaikki levitettäisiin kerralla, pitää kalvon kokonaispaksuuden lähempänä sitä, mitä hyvissä koostumuksissa vastaava elastisuusmoduuli on todellisuudessa suunniteltu kestämään.

Levitettävällä tupsuttelulla on mekaanista merkitystä, ei vain kosmeettista. Vetäminen vaikka sormin tai siveltimellä aiheuttaa jännitystä kalvoon ennen kuin se on edes ehtinyt jähmettyä, mikä tehokkaasti vahingoittaa rakennetta ennen kuin pinta on liikkunut lainkaan. Painaminen (sienellä tai sormenpäällä) minimoi tämän esijännityksen.

Puuterin kiinnittäminen erityisesti paljon liikkuviin ja öljyisiin alueisiin on myös tärkeää. Öljyn imeytymisen lisäksi erittäin kevyt puuterikerros voi auttaa jakamaan mekaanisen rasituksen hieman suuremmalle pinnalle sen sijaan, että se keskittyisi yhteen halkeamakohtaan – vaikka tällä vaikutuksella on paljon vähemmän merkitystä kuin itse koostumuksen joustavuudella, joten se on tukistrategia, ei korjaus liian paksuun tai jäykkään pohjaan.

Joustava, pitkäkestoinen kiinnityssuihke ansaitsee paikkansa tässä todellisesta mekaanisesta syystä. Nämä koostumukset on yleensä rakennettu saman kalvonmuodostavan, joustavuutta sietävän polymeerilogiikan ympärille kuin pitkäkestoiset meikkivoiteet, ja niiden tarkoituksena on lisätä yhteensopiva, samalla tavalla joustava pintakerros jäykän, hauraan tiivistyksen sijaan, joka halkeilisi itsenäisesti kaiken muun päälle.

Sillä on on mekaanista merkitystä levittääkö tuotteen vetämällä (sivellin, sormet), ei vain kosmeettista. Vetäminen aiheuttaa leikkausjännitystä kalvoon ennen kuin se on edes ehtinyt kovettua, mikä tehokkaasti vahingoittaa rakennetta ennen kuin pinta on liikkunut lainkaan. Painaminen (sienellä tai sormenpäällä) minimoi tämän esijännityksen.

Puuterin kiinnittäminen erityisesti paljon liikkuviin ja öljyisiin alueisiin tekee kaksinkertaisen työn. Öljyn imeytymisen lisäksi erittäin kevyt puuterikerros voi auttaa jakamaan mekaanisen rasituksen hieman suuremmalle pinnalle sen sijaan, että se keskittyisi yhteen halkeamakohtaan – vaikka tällä vaikutuksella on paljon vähemmän merkitystä kuin itse koostumuksen joustavuudella, joten se on tukistrategia, ei korjaus liian paksuun tai jäykkään pohjaan.

Joustava, pitkäkestoinen kiinnityssuihke ansaitsee paikkansa tässä todellisesta mekaanisesta syystä. Nämä koostumukset on yleensä rakennettu saman kalvonmuodostavan, joustavuutta sietävän polymeerilogiikan ympärille kuin pitkäkestoiset meikkivoiteet, ja niiden tarkoituksena on lisätä yhteensopiva, samalla tavalla joustava pintakerros jäykän, hauraan tiivistyksen sijaan, joka halkeilisi itsenäisesti kaiken muun päälle.

Meikin korjauslogiikka

Käytä blottingpaperia ennen uudelleenpuuterointia, älä pyyhi vaan taputtele – toimii myös mekaanisesti, kun sitä ajattelee kalvon ylläpitona. Tuoreen puuterin lisääminen suoraan öljyllä kyllästyneelle olemassa olevalle kalvolle ei korjaa meikin halkeamia, se vain lisää huonosti kiinnittyneen toisen kerroksen jo vaurioituneen päälle. Imeyttämällä ensin poistetaan öljy, joka hajottaa olemassa olevan kalvon rakennetta, joten kaikella myöhemmin lisäämälläsi aineella on mahdollisuus integroitua sen sijaan, että se jää lillumaan löyhästi meikin päälle.

Summa summarum

Meikki ei petä, koska teit jotain väärin sinä aamuna. Se epäonnistuu, koska työpäivä on mekaanisesti yksi vaativimmista ympäristöistä, joissa kosmeettisen kalvon on selvittävä – tuntikausia jatkuvaa, voimakasta liikettä, joka keskittyy erityisesti yhteen alueeseen (suusi), joka liikkuu eniten.

Materiaalitieteilijät ratkaisevat juuri tämän ongelman joustavalle elektroniikalle, lääketieteellisille liimoille ja teollisuuspinnoitteille – sovittamalla kalvon joustavuuden pintaan, johon se on kiinnitetty, jotta ne liikkuvat yhdessä toisiaan vasten erikseen liikkumisen sijaan. Meikkivoiteesi tekee samaa työtä, paljon pienemmässä mittakaavassa, joka kerta, kun naurat työtoverin vitsille tai selität jotain kokouksessa.

Ratkaisu ei ole parempi tuote. Kyse on mekaniikan kunnioittamisesta: ohuet kerrokset, hellävarainen levitys, joka ei esijännitä kalvoa, kohdennettu levitys sinne, missä liike on pahinta, ja pintakerros, joka on rakennettu joustamaan eikä tiivistymään jäykästi. Kaikki muu on toissijaista.

Niitänäitä lääketutkimuksista ja heinäkuun loppua

Täytyy kyllä sanoa, etten ole saanut mitään aikaiseksi koko tänä kesänä. Mutta pitääkö aina saadakaan jotakin aikaiseksi? 

Turku on kyllä kiva kesäkaupunki. Paljon tapahtumia ja minulla on muutenkin seuraelämä ollut hiukan (paljon!) vilkkaampaa kuin takavuosina konsanaan. Hyvä näin.

Pub Niskassa pizzalla erittäin mieluisassa seurassa.

Ystävien kanssa lounaalla Agnes-paviljongissa.

Ainoa asia, mikä tässä kuussa vielä pitäisi saada aikaiseksi on veroilmoitus Saksaan. Tosin vaikuttaa siltä, että itse yritän sitä viime tipassa ja sitten soitan vakkariveroneuvojalleni Stefanille Aacheniin, ja hän tekee sen puolessa tunnissa. Hän toimii paikallisella Lohnsteuerhilfevereinilla (VLH), joka sitten laskuttaa vuosimaksun asiakkaan tulojen mukaan. Sinänsä hyvä systeemi, kun sillä maksulla saa koko vuoden ajan veroneuvontaa, mutta kun minä en tarvitse kuin apua tämän viime vuoden veroilmoituksen teossa, tänä vuonna sitten maksan veroni Suomeen.

Kyllä otti päähän kun sain suomalaisen verokortin ja veroprosentiksi tuli 45,5. Eipä paljoa työnteko kannattaisi. Jotain konsulttihommia teen satunnaisesti loppuvuoden, katsotaan sitten, mitä tapahtuu. Säästöjä onneksi on vielä, enkä ole ulkomailta kotiuttanut vielä penniäkään.

*****

Asiasta seitsemänteen. Katselin Ruutu+:sta Syke-sarjaa. Vaikka siinä on otettu paljonkin "taiteellisia vapauksia" (mm. syöpäpotilaita hoidetaan muka traumapolilla), niin useat ylilyönnit menevät kyllä juuri ja juuri, mutta nyt tarinassa kehiin heitettiin lääketutkimus, jossa on kaikenlaista hämärää.

Eipä ihme, että monasti puhutaan isosta, pahasta lääketeollisuudesta! Tässä Syke-sarjan tarinassa on haittavaikutusten yms. salailua, mitä ei oikeasti edes voisi tapahtua IRL. Haittavaikutukset kun pitää raportoida ja luokitella, ja vakavimmat (mm. hospitalisaatio, oli kausaliteetti sitten sidoksissa tutkittavaan valmisteeseen tai ei) menevät aina viranomaisille saakka.

Olen täälläkin kertonut aiemmin sen stoorin, kun olin joskus aikoinani perjantaina työpäivän jälkeen poistumassa eräästä sairaalasta, kun siellä juuri tutkimuskäynnillä ollut naispotilas tuotiin sairaalaan uudelleen, kun hänen päähänsä oli kotinsa ulko-ovella tipahtanut kattotiili. No tällä ei tietenkään ollut mitään tekemistä tutkimuslääkkeen kanssa, mutta silti piti tehdä vakavan haittavaikutuksen raportti viranomsisille siitä, ja niin myöhästyin lentokoneesta, kun sitä raporttia piti jäädä sorvaamaan tutkijalääkärini kanssa. Tällaisilla vakavilla haittatapahtumaraporteilla on varsin lyhyt aikaikkuna prosessointiin, ja ne raportit menevät siis aina viranomaisille saakka. 

Sitä paitsi pitää muistaa, että lääkefirmojen intresseissä on "tappaa" uudet, kehitysvaiheessa olevat molekyylit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ettei niihin menisi turhaan investointeja.

Muutenkin lääketeollisuutta mollataan paljon ahneudesta. Tosiasia on, että lääkkeen kehitys vie aikaa ja rahaa. Jos ajatellaan, että uuden lääkkeen kehitys vie 10-12 vuotta, ja patentti on 20 vuotta, jää lääkeyritykselle n. 8 vuotta aikaa kattaa myynneillä tuon kehityksen aiheuttamat kulut. Ja koska lääkefirmat ovat yrityksiä, eivätkä hyväntekeväisyyslaitoksia, niiden toiminnan tulisi olla kannattavaakin. 

Harva ajattelee asiaa tältä kantilta.

Mutta on tämä mielenkiintoinen ala, kaikenkaikkiaan. Viikolla osallistuin webinaariin, jossa puhuttiin syöpälääkkeiden uusista näkymistä, sekä proteomiikasta ja genomiikasta. Kuulosti jopa ihan tieteiskertomukselta. Paljon on menty eteenpäin siitä, kun minut keskushermostopuolelta yhtäkkiä syöpälääkepuolelle 10 vuotta sitten "nakattiin".

EDIT: Ja viime vuodethan sitten menivät kipulääkkeiden kanssa. Toisaalta ei niin vieras alue minulle kuitenkaan.

Miten hoidat käsiäsi?

Kun on kyse ikääntymistä ehkäisevästä ihonhoidosta, todennäköisesti ajattelet automaattisesti  silmänympärysihoryppyjen ehkäisyä tai kaulan ja dekolteen alueen ihon veltostumista. Mutta kuinka usein sitä ajattelee, että on aika alkaa huolehtia myös käsistä?

Silmien ja kaulan ohella kädet ovat yksi ensimmäisistä alueista, jotka alkavat osoittaa ikääntymisen merkkejä. Ikäläiskien ja ryppyjen kehittymisen lisäksi menetämme luonnollisesti kollageenia ajan myötä, mikä tarkoittaa, että käsiemme iho voi alkaa näyttää ohuelta ja kalpealta.

Silti monet meistä eivät tee paljoa muuta kuin levitä käsivoidetta – ja kun ajattelee, mitä kätemme joutuvat kokemaan jokapäiväisessä elämässä, se ei yksinkertaisesti riitä. 

Minkä ikäisenä naiset alkavat huomata käsiensä näyttävän ryppyisiltä?

Useimmat naiset alkavat huomata käsien ikääntymistä noin 40-vuotiaana, mutta jos he olivat aiemmin olleet vähemmän varovaisia ​​auringolta suojautumisen suhteen, ihon ikääntymisen merkit voivat alkaa näkyä jo paljon nuorempina.

Mitkä ovat käsien ihon ikääntymisen tärkeimmät syyt?

Käsien selkäpuolella oleva iho on luonnostaan ​​ohutta ja siihen ilmaantuvat usein ensimmäiset ikääntymisen merkit. Tärkein ulkoinen tekijä käsien ikääntymisessä on liiallinen auringolle altistuminen, joka aiheuttaa epätasaista ihon sävyä, pigmentaatiota ja se tuhoaa myös samalla ihon kollageenia ja elastiinia – nämä ovat kaksi tärkeintä ihon tukiproteiinia, jotka antavat iholle nuorekkaan täyteläisyyden ja kimmoisuuden.

Sisäiset syyt ihon vanhenemiseen johtuvat taas pääasiassa geneettisistä tekijöistä, mutta myös estrogeenin menetys vaihdevuosien aikana aiheuttaa lisää kollageenin menetystä ihossa naisilla.

Vesikosketus

Kädet joutuvat myös usein päivän mittaan kosketuksiin veden kanssa, mikä voi olla iholle stressitekijä.

Toistuva kosketus veteen voi poistaa iholta lipidejä ja vahingoittaa ihomme suojakerrosta. Tämä lisää näkymätöntä veden haihtumista iholta ja voi johtaa käsien kuivumiseen.

Lisääntynyt transepidermaalinen veden menetys (siis veden määrä, joka kulkeutuu kehon sisältä ihon läpi ympäröivään ilmakehään) sekä ihon kuivuus johtavat mikrotulehdukseen, mikä puolestaan ​​edistää ihon ennenaikaista ikääntymistä.

Kumihanskat voivat siis joissain tapauksissa olla paras sijoitus, jonka koskaan teet.

Liiallisen veden lisäksi myös käyttämäsi käsienpesusaippuan tyypillä on suuri vaikutus ihosi kuntoon.

Yksi suurimmista virheistä, joita teemme käsienpesussa, on voimakkaan, ihon pH:ta häiritsevän saippuan käyttö käsien pesussa. Vaikka saippuan kemikaalit ovat hyödyllisiä ihon puhdistamisessa, ne eivät tee mitään ihon suojaamiseksi.

Kun ihon suojakerros on häiriintynyt, iho kuivuu, herkistyy ja usein myös tulehdukselliset iho-ongelmat pahenevat. Tästä tulee entistä suurempi ongelma ikääntyessämme, koska ihon suojakerros ei pysty säilyttämään kosteutta yhtä tehokkaasti, ja seurauksena iho kuivuu ja usein herkistyy. Aivan kuten kasvoille, käsille suositellaan hellävaraisen puhdistusaineen tai saippuan käyttöä. Puhdistusaineen, jolla on kosteuttavia ominaisuuksia, kuivuuden lisääntymisen välttämiseksi.

Käsien oma hoitorutiini

Mitä tulee kasvojen ihon hoitoon, monilla on sille oma tuotevaloikoimansa jahoitorutiininsa. Tämä puuttuu usein käsiltä.

Kädet joutuvat kuitenkin arjessa koville, joten on tärkeää varmistaa, että ne saavat yhtä paljon hoitoa kuin muukin keho.

Netissä näen suositeltavan käsille korkealaatuista antioksidanttiseerumin, kuten C- ja E-vitamiiniseerumia, käyttöä aamulla. Iltaisin voi käyttää esimerkiksi A-vitamiinia tai retinolia, sietokyvyn mukaan, koska tällaisia ​​tuotteita ei välttämättä iho siedä siedä joka päivä. Retinoleja sisältävät voiteet lisäävät kollageenin tuotantoa ja ajan myötä auttavat häivyttämään pigmenttimuutoksia ja tasdoittamaan ihon sävyä.

Kuulostaako liioittelulta?

Iltatuotteet eivät ainoastaan ​​hoida käsiä, vaan ne myös kuorivat ihoa hellävaraisesti, mikä auttaa poistamaan kuollutta ihosolukkoa ja paljastaa nuorekkaan, terveen ihon.

Kuiva ja kuivunut iho voimistaa hienojen juonteiden ja ryppyjen näkyvyyttä, joten kannattaa käyttää kosteuttavia voiteita säännöllisesti päivän mittaan. 

Mitä tulee invasiivisiin hoitoihin,  täyteaineita voidaan yhdistää neulaustekniikoihin, jotka voivat auttaa tasoittamaan ryppyjä ja hienoja juonteita käsissä ja palauttamaan osan ihon täyteläisyydestä.

Pigmenttimuutoksia voidaan hoitaa tehokkaasti kemiallisilla kuorinnoilla ja joillakin lasereilla.

Kuinka voi vähentää juonteita ja läiskiä käsissä?

Ei ole koskaan liian myöhäistä alkaa käyttää korkean suojakertoimen, laajakirjoista aurinkovoidetta päivittäin – mutta muista lisätä sitä päivän mittaan. Levitä aurinkovoidetta käsiisi ajaessasi autoa ja jopa pilvisenä päivänä, sillä tutkimukset osoittavat, että 80 % auringon UV-säteilystä pääsee pilvien läpi.

Entä kynnet?

Sormenkynnet kasvavat yleensä hitaammin, ohenevat ja haurastuvat iän myötä. Siksi ne ovat alttiimpia lohkeilemaan. Myös kynsien väri voi muuttua ajan myötä – niistä voi tulla himmeitä, harmaita tai keltaisia.

Vaikka mekanismeja ei täysin ymmärretä, uskotaan, että sormien verenkierron heikkeneminen ja kumulatiivinen UV-altistus saattavat vaikuttaa kynsiinkin.

Sormenpäiden ja kynsien ympäristön säännöllinen kosteuttaminen ja hierominen on hyväksi. Kynsien vaurioitumista voi myös minimoida käsineiden avulla, jotta vältytään suoralta kosketukselta voimakkaiden kemikaalien kanssa. Manikyyrien ja kynsilakan käyttö on myös hyvä pitää mahdollisimman vähäisenä.

Katselin tässä juuri omiakin käsiäni. Kyllä niissäkin on kreppi-ihoa, kun kuivahtavat. Pitäisi hoitaa paremmin. Aurinkosuoja unohtuu usein, tai sitten se peseytyy pois päivän mittaan, enkä muista lisätä sitä.

Frameless Turun Logomossa 2026

Frameless on immersiivinen taide-elämys, joka on nyt ensimmäistä kertaa koettavissa Lontoon ulkopuolella. Se tempaisi mukaansa kaikilla aisteilla.

Olimme siellä tänään. Eli elimme muutamankin kuuluisan taideteoksen olemalla siinä sisällä. Laitan alle muutaman filkanpätkän ja kun katselet niitä, pidä huoli, että äänikin on päällä.

Postaus päivittyy lähipäivinä, sillä en Youtubeen ei pysty kerralla lataamaan määräänsä enempää filkkoja.

Monet – A Bridge over a Pond of Water Lilies. En ihan ehtinyt saada koko kuvaa.

Mitä tehdä, kun poskipuna haihtuu kasvoilta varsinkin hellepäivinä?

Minut meikkasi joskus kasvohoidon jälkeen vakkarikosmetologini. Katsoin itseäni autossa peilistä, ja omasta mielestäni näytin täysin pellehermannilta, koska poskipunaa oli mielestäni aivan liikaa.

Nykyään olen toisissa mietteissä. Olen käyttänyt sitä aiemmin ihan liian vähän, ja siksi se näytti niin oudolta. 

Nyt alan jo tottua siihen, että poskipuna saa hiukan näkyäkin.

Mutta nyt siis siihen ongelmaan, että se jotenkin päivän mittaan häviää kasvoilta ja näytän kalkkilaivan kapteenilta.

Netissä puhutaan tällaisesta kuin "Melted Flush Blush" -tekniikka.

Vaihe 1: Alusta punan "lehahdus"

Poskipuna rakennetaan vaiheittain kerrostamalla poskipunaa ihoon, jotta väri näyttää sulaneelta ihoon sen sijaan, että se istuisi ihon päällä. Kannattaa ensin levittää ensimmäinen poskipunakerros jotakin pehmeän sävyistä puuterimaista poskipunaa kämmenselälle. Siitä sitä sitten poimitaan puuterisiveltimellä ja taputellaan (ei koskaan pyyhitä!) kevyesti poskipäille, häivytetään ja taputellaan ylöspäin pysähtyen kulmakarvojen "häntään". 

Tuote sulautuu saumattomasti ihoon säilyttäen värinsä, vaikka alkaisitkin kerrostaa muita ihonhoitotuotteita päälle.

Vaihe 2: Kirkastus + häivytys

Kirkasta poskipunaa uudelleen levittämällä yksi pisara (valoa heijastavaa) peitevoidetta silmäkulmiin ja nenän sivuille. Taputtele ja häivytä poskipunaa kevyesti siveltimellä tai meikkisienellä silmien alle ja nenän ympärille puhdistaaksesi ja pehmentääksesi poskipunan reunoja. Tämä auttaa luomaan sisältäpäin rusottavan ilmeen.

Vaihe 3: Blurraus + Kiinnitys

Käytä ohutta, hienoa ja läpikuultavaa puuteria blurraukseen (ihon virheiden häivyttämiseen) ja meikin kiinnitykseen. Puuteri auttaa poistamaan kiiltoa, mutta säilyttää hehkun.

Vaihe 4: Kohotus

Levitä seuraava kerros poskipunaa voidemaisella poskipunalla kirkkaammassa sävyssä.  Levitä ensin tuotetta kämmenselälle (ja siitä sitten kasvoille). Netisä jopa neuvottiin käyttämään puuterisivellintä tämän voidemaisen punan levittämiseen ja häivyttelyyn. 

Taputtele väriä kevyesti iholle aloittaen puuterisiveltimellä poskiluun korkeimmasta kohdasta ja hiero sitten varovasti ylöspäin ja ulospäin kohti kulmakarvojen kärkeä. Jäljelle jää vesivärimäinen efekti, joka sulautuu saumattomasti ihoon luonnollisen levittyvän punan luomiseksi.

Vaihe 5: Viimeistele yksiväriset monochrome-posket + huulet

Valitse voidemaisen huulipunan sävyä oleva huulipuna, ja häivytä väri amorinkaaren yläpuolelta. Tämä ei ainoastaan ​​kokoa lopullista ilmettä kauniisti yhteen, vaan se myös todistaa, kuinka yksi sävy voi toimia monen tuotteen kanssa.

Vaihe 6: Lisähehku

Jos haluat lisää hehkua, käytä poskipunaa, jossa on hiukan highlighter-ominaisuuksia viimeisen kerroksen kiinnittämiseen. Kerrostettu koostumus antaa pehmeän, säteilevän hehkun, joten pieni määrä riittää pitkälle. Levitä sitä hellävaraisesti poskille ja lisää niin paljon tai vähän kuin haluat saavuttaaksesi täydellisen lopputuloksen. Pidä kuitenkin huoli, että tämänkin kerroksen sävy on sama kuin aiempien.

Ainakin Milanilla ja Hourglassilla on hyviä baked-tyyppisiä poskipunia tähän viimeiseen vaiheeseen.

Kuulostahan tällainen kerrostelu hiukan työläältä, mutta sen voin sanoa, että poskipuna kyllä pysyy helteelläkin näin tehtynä paremmin.

Pari kehuttavaa meikkituotetta

Olen kovasti pitänyt It Cosmeticsin Celebration Foundationista, joka on puuterimainen meikkivoide. Nyt tipautin rasian ja sen sisältämät rippeet kädestäni lattialle, ja rasia rikkoontui.

Hermostuin kahtia hajonneeseen rasiaan ja marssin Turun Wiklundille ostamaan uutta. 

Koko kauppa on kaaoksen vallassa muutostöiden takia, ja kun olin löytänyt muut hankittavat tavarani, pyysin kassaa etsimään minulle uuden tällaisen. No lopputulemahan oli, ettei näitä enää saa mistään.

Oli siis korvaavan tuotteen hankkimisen aika, tällaisella puuterimaisella ja hiukan peittävämmällä valmisteellahan saa parhaiten korjattua kesäkuumilla nenänpielten punoitukset sun muut, kun hikoillessa meikkivoide tuppaa kulumaan pois tietyistä paikoist akasvoilla.

Turkin kauan nettiä, erilaisia arvioita eri tuotteista, ja päädyin hankkimaan Make Up Foreverin HD Skin Matte Velvet -meikkipuuterin.

Mistään kivijalkaliikeestähän näitä ei sitten mitenkään löytynyt, joten sävy piti valita summanmutikassa.

Sävyksi valikoitui sitten 1 N10, joka olikin ihan nappivalinta tällaiselle, joka käyttää pohjusteena Fenty Beautyn meikkivoiteen sävyä 175, joka on keltapohjainen. Tämä MUFE:n puuteri on tosin neutraalimpi.

Plussaa isosta peilistä ja siitä, että tämä suhteellisen ohuena palettina sujahtaa helposti käsilaukkuun. Itse puuteri pysyy paakkuuntumatta kasvoilla hyvin hikisinäkin päivinä. (vaihdan muuten tuon ylemmän kuvan, kunhan saan siitä otettua paremman päivänvalossa – tämä oli otettu sähkövalossa, eikä ihan vastaa todellisuutta sävyn puolesta)

Toisena ajattelin kehua tätä l'Orealin Telescopic Extra-Black -ripsiväriä, joka tekee hyvin erotellut ja pitkät ripset. Oli hyvä ostos tämäkin.

Puuhaan muuten postausta ripsivärien pohjustajista, joten pysykäähän kuulolla!

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa!

Kuinka rakentaa emotionaalista turvallisuutta ihmissuhteissa (välttämättä konflikteja)

Vahvat ihmissuhteet eivät ole konfliktittomia. Ne rakentuvat sellaisten ihmisten toimesta, jotka osaavat olla eri mieltä ilman, että toinen tuntee olonsa turvattomaksi.

Olemme kaikki tavanneet tai tunteneet ihmisiä, jotka saavat meidät tuntemaan kuin kävelisimme miinakentällä. Valitset sanasi huolellisesti ja harjoittelet keskusteluja päässäsi ennen kuin puhut.

Sitten on olemassa päinvastaisia ​​ihmisiä.

Voit myöntää virheesi heille, etkä tunne oloasi tuomituksi joka kerta, kun avaat suusi. Ero ei ole persoonallisuudessa. Se on emotionaalisessa turvallisuudessa.

Suhteet harvoin romahtavat yhden hetken takia. Ne heikkenevät hitaasti kymmenien pienten asioiden takia, jotka vaikeuttavat ihmisiä tuntemaan oloaan emotionaalisesti turvalliseksi. Muun muassa valehtelu ja epärehellisyys, sekä hyökkääminen toista vastaan ja tuomitseminen kuuluvat niihin.

Emotionaalinen turvallisuus ei ole sitä, että on mukava ihminen. Monet ihmiset sekoittavat emotionaalisen turvallisuuden konfliktien välttämiseen. Se on mahdotonta.

Photo by Dương Hữu on Unsplash

Jopa onnellisimmat pariskunnat riitelevät siitä, missä ravintolassa illastaa tai kenen vuoro on tiskata. Konflikti ei ole vihollinen. Turvaton kommunikaatio on.

On valtava ero seuraavien ilmaisujen välillä:

"Olen eri mieltä kanssasi."

ja

"Sinun kanssasi on mahdotonta puhua."

Toisessa hyökätään asian kimppuun. Toisessa taas hyökätään henkilön kimppuun. Mieti sitä.

Kun ihmiset tuntevat kimppuunsa hyökätyiksi, he lakkaavat kuuntelemasta. Heidän aivonsa siirtyvät hiljaa ongelmien ratkaisemisesta ongelmista selviämiseen. Kukaan ei voita sen jälkeen. Turha kuvitellakaan.

Luottamus rakentuu tylsien ja tavallisten hetkien kautta

Luottamus rakentuu, koska joku sanoo soittavansa kuudelta, ja soittaakin kuudelta. Luotettavuus kuulostaa tylsältä, kunnes tajuat, että se on jokaisen kestävän suhteen perusta.

Ajattele suosikkikollegaaseesi. Hän ei luultavasti ole toimiston hauskin henkilö. Yleensä hän on se, joka tekee mitä lupasi. Luotettavuus on yllättävän arvostettavaa.

Läpinäkyvyys voittaa ajatusten lukemisen

Yksi ihmiskunnan omituisimmista harrastuksista on odottaa muiden ihmisten lukevan ajatuksia.

"Minun ei pitäisi joutua kertomaan sinulle."

Todellako?

Sen sijaan, että odottaisit ihmisten tulkitsevan vihjeitä, kerro, mitä todella tarkoitat.

"Tunsin itseni ulkopuoliseksi."

"Tarvitsen apua."

"Olin pettynyt."

Yksinkertaiset lauseet ratkaisevat ongelmia, joissa hiljainen ja ilmaisematon mielipaha ei koskaan ratkea tai selviä vihjailemalla.

Joku on saattanut viettää kokonaisia ​​iltoja ihmetellen, että joku oli vihainen hänelle, vain huomatakseen myöhemmin, että hänellä oli päänsärky ja hän halusi aikaisin nukkumaan.

Mielikuvituksemme on epäluotettava ja pyrkii täyttämään aukkoja siinä, mitä ei suoraan kerrota. Läpinäkyvyys ja suora ilmaisu säästää kaikkien aikaa.

Ihmisten ydinarvot näkyvät riidoissa

On helppo näyttää ystävälliseltä, kun kaikki menee hyvin. Luonne paljastuu, kun asiat eivät ole kunnossa. Kiinnitä huomiota siihen, miten ihmiset väittelevät. Keskeyttävätkö he? Pilkkaavatko he? Liioittelevatko he? Tuovatko he esiin viiden vuoden takaisia ​​virheitä? Vai keskittyvätkö he tämän päivän ongelmaan?

Ydinarvoja ei ole koskaan kehystetty olohuoneen seinille. Ne näkyvät erimielisyyksien aikana. Kunnioitus ei ole olla samaa mieltä kaikesta, mitä joku sanoo. Kunnioitus on kieltäytymistä tuhoamasta suhdetta vain siksi, että olet menettänyt kärsivällisyytesi ja sinun on pakko olla oikeassa.

Lopeta ammusten kerääminen

Jotkut ihmiset kohtelevat keskusteluja kuin pitkäaikaisia ​​sotilasoperaatioita. He muistavat jokaisen tekemäsi virheen. Sitten yhden toissijaisen erimielisyyden aikana he purkavat kaiken.

"En sanonut mitään, kun unohdit syntymäpäiväni kolme vuotta sitten..."

"...tai kun naarmutit autoani..."

Tässä vaiheessa kukaan ei edes muista, mistä tämänpäiväisessä erimielisyydessä oli kyse. Terveet ihmissuhteet ratkaisevat yhden ongelman kerrallaan. Kymmenen vanhan ongelman tuominen yhteen keskusteluun takaa, ettei mikään niistä ratkea.

Opi pitämään paussi ennen reagointia

Jokainen on varmaan joskus lähettänyt jollekin turhauttavan viestin ymmärrettyään tilanteen täysin väärin. ja tuntenut itsensä nokkelaksi sekä oikeutetuksi.

Sitten huomaatkin olleesi täysin väärässä. Mikään ei nöyrrytä ketään nopeammin kuin anteeksipyyntö viestistä, jota sinun ei koskaan olisi tarvinnut lähettää. Ymmärrät varmaan, mitä tarkoitan?

kannattaisi aina odottaa, jos joku asia ärsyttää. Joskus asia selviää kymmenessä minuutissa, joskus se vaatii yli yön nukkumista.

On hämmästyttävää, kuinka monet "kiireelliset" vastaukset vanhenevat hiljaa, kun tunteet rauhoittuvat. Kaikki tunteet eivät ansaitse välitöntä ilmaisua. Jotkut tunteet tarvitsevat vain aikaa jäähtyäkseen.

Luotettavuus luo emotionaalista turvallisuutta

Ihmiset usein ajattelevat, että emotionaalinen turvallisuus tulee jostakin epämääräisen suuresta.

Todellisuudessa se tulee johdonmukaisuudesta. Vanhemmasta, joka aina ilmestyy paikalle. Kumppanista, joka pitää lupauksensa. Ystävästä, joka pitää yhteyttä vaikean viikon jälkeen. Työtoverista, joka ei heitä muita bussin alle.

Pienet ennustettavat teot vähentävät ahdistusta. Ihmiset rentoutuvat, kun he tietävät, missä mennään. Epävarmuus uuvuttaa. Johdonmukaisuus lohduttaa.

Kuuntele ymmärtääksesi, älä voittaaksesi kisaa, jota ei ole

Tämän oppiminen kestää monilta kiusallisen kauan. Keskustelujen aikana ei aina osattu kuunnella. 

Usein ihmiset odottavat omaa vuoroaan todistaa oma väitteensä. He odottivatz saavansa perustella, miksi olivat teknisesti oikeassa. Teknisesti oikeassa oleminen on oudosti yliarvostettua.

Ihmiset eivät yleensä lähde keskusteluista ajatellen:

"Vau, he voittivat sen väittelyn."

He muistavat, miltä heistä tuntui sen jälkeen, ja mitä he ajattelivat.

Tunsivatko he itseään kuulluiksi?

Tunsivatko he itseään kunnioitetuiksi?

Tunsivatko he itseään sivuutetuiksi?

Kuunteleminen ei ole hiljaa pysymistä vastaväitteen valmistelun aikana. Se on uteliaisuutta siitä, miksi joku tuntee niin kuin tuntee. Uteliaisuus on pelastanut enemmän ihmissuhteita kuin nokkelat ja perustellut väitteet ikinä.

Myönnä virheesi nopeasti

Yksi vilpitön anteeksipyyntö on arvokkaampi kuin kaksikymmentä monimutkaista selitystä.

Olemme kaikki kuulleet anteeksipyyntöjä, kuten:

"Olen pahoillani, että sinusta tuntui siltä."

Käännös sille:

"En oikeastaan ​​ole pahoillani."

Virheiden tunnustaminen ei tee sinusta heikkoa. Se tekee sinusta luotettavan. Ironista kyllä, ihmiset yleensä antavat anteeksi rehelliset virheet paljon nopeammin kuin epärehelliset peittelyt.

Täydellisyys ei ole uskottavaa, mutta vastuullisuus on.

Huumori auttaa, mutta älä käytä sitä aseena

Huumori saattaa pelastaa lukemattomia kiusallisia keskusteluja. Hyvin ajoitettu vitsi voi purkaa jännitystä sekunneissa. Mutta huumoriksi naamioitu sarkasmi on jotain aivan muuta.

"Rentoudu, vitsailin vain." Se sanotaan usein heti sen jälkeen, kun jotakuta on loukattu. Jos toinen henkilö tuntee itsensä jatkuvasti nollatuksi vitsailun jälkeen, se ei välttämättä ole huumoria.

Se voi olla yksinkertaisesti kritiikkiä naamioituna. Paras huumori saa kaikki nauramaan. Ei vain sitä henkilöä, joka "vitsin" kertoo.

Emotionaalinen turvallisuus on päivittäinen valinta

Terve kommunikaatio ei rakennu yhden täydellisen keskustelun kautta. Se rakentuu satojen tavallisten keskustelujen kautta. Valehtelu olisi joskus helpompaa. Toisen keskeyttäminen kuuntelematta tuntuu houkuttelevalta. Lupausten pitäminen – kukaan ei varmaan huomaisi, vaikka rikkoisit lupauksesi. Kunnioittava puhuminen, vaikka olisit turhautunut.

Mikään näistä hetkistä ei tunnu mullistavalta yksinään. Yhdessä näihin asioihin huomion kiinnittäminen muodostaa syyn, miksi ihmiset luottavat sinuun. Ja luottamus on yksi harvoista asioista, joka kasvaa hitaasti, mutta voi kadota nopeasti. Joten suojele sitä.

Koska loppujen lopuksi ihmiset harvoin muistavat jokaisen sanomamme sanan. He muistavat, kuinka turvalliseksi tai turvattomaksi he tunsivat olonsa puhuessaan kanssasi.

Summa summarum

Vahvoja ihmissuhteita ei rakenneta välttämällä konflikteja, vaan käsittelemällä konflikteja rehellisesti, kunnioittavasti, läpinäkyvästi ja luotettavasti. Ihmiset viihtyvät seurassa, missä he tuntevat olonsa emotionaalisesti turvalliseksi.

Emotionaalinen turvallisuus tulee tiedosta, että voit kertoa oman totuutesi ilman huolta pilkasta, huomiotta jättämisestä tai manipuloinnista.

Kun ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi kanssasi, heidän ei tarvitse teeskennellä, puolustaa itseään tai kävellä munankuorilla, ja juuri tällaiselle luottamukselle jokainen vahva ihmissuhde rakentuu.

Kollageenihoitoja ihmiskudoksesta?

Varmaan jokainen on törmännyt ainakin netissä pyöriviin suun kautta nautittavien kollageenivalmisteiden aggressiiviseen mainontaan. Ehkä ne olivat sosiaalisessa mediassa markkinoidut, veteen sekoitettavat jauheet, tai kenties paikallisesti käytettävät seerumit, jotka lupaavat ihon nuorentumista. Viime vuosina kehitetyt injektoitavat biostimulaattorien, kuten Sculptra ja Radiesse, sanotaan myös palauttavan kollageenitaso ihossa ajan myötä paremmin. Näyttää siltä tosin, että uusiakin keinoja tähän kehitetään. Otin hiukan selvää asiasta.

Kuulostaa jopa hieman karmivalta. Hyvänä esimerkkinä näistä uusista hoidoista ovat ihmiskudoksesta peräisin olevat aineet (tunnetaan nimellä Human Acellular Dermal Matrix eli hADM), joiden käytön kerrotaan olevan kovasti kasvava trendi Etelä-Koreassa. Näissä käytetään kollageenipitoista, ihmisen ihosta peräisin olevaa solunulkoista matriisia, joka sitten formuloidaan injektoitavaksi kasvojen alueille, kuten silmien alle.

Mutta kenen ihosta näissä hoidoissa käytetty kollageeni on peräisin? Onko se turvallista? Ja ennen kaikkea, onko se eettistä? Tähän kiistanalaiseen uuteen menetelmään liittyy paljon tuntematonta, varsinkin sitä koskien, mitä se kertoo suhteestamme regeneratiivisiin esteettisiin hoitoihin, ja mihin se trendi on menossa.

Mitä ovat "ihmiskollageenihoidot" ja miten ne toimivat?

Kollageeni on ihomme tärkein rakenneproteiini. Se pitää ihon kiinteänä ja kimmoisana, ja se on aine, jonka määrä luonnollisesti vähenee iän myötä, minkä vuoksi ihoon alkaa tulla juonteita, veltostumista ja volyymin menetystä. Useimpien kollageenipohjaisten injektoitavien hoitojen tavoitteena on siis palauttaa kollageenitasot nuoruuden, pitkäikäisyyden ja ihon terveyden edistämiseksi.

Uusien Elravie RE2O:n kaltaisten hoitojen kerrotaan olevan seuraavan sukupolven regeneratiivisia kollageenia stimuloivia toimenpiteitä. Erityisesti siksi, että niissä käytetään kollageenipitoista solunulkoista matriisia, joka on peräisin oikeasta ihmisihosta eikä eläinten ihosta tai synteettisistä, laboratoriossa kasvatetuista solukoista. Yleensä prosessi menee suunnilleen näin: iho luovutetaan (yleensä tarkasti seulotuilta kuolleilta luovuttajilta), elävät solut poistetaan, DNA, verisuonet ja muu solumateriaali poistetaan, ja jäljelle jäävästä tulee solunulkoinen matriisi (extracellular matrix, ECM), joka steriloidaan ja pilkotaan pienemmikmsi hiukkasiksi, jonka jälkeen sitä voidaan injektoida ihon alle. ECM koostuu kollageenista, elastiinista, proteiineista ja proteoglykaaneista.

Tässä toimenpiteessä vaikuttava mekanismi on biostimulaatio, ei volyymin lisääminen. Se toimii rekrytoimalla isäntäfibroblasteja ja indusoi neokollageneesiä pelkän tilan täyttämisen sijaan (injektoitavista fillereistähän esimerkiksi hyaluronihappo toimii volymisoivasti nimenomaan täyttämällä tilan). Tämä tarkoittaa, että tulokset keskittyvät ihon terveyteen ja pitkäikäisyyteen sen sijaan, että luotaisiin volyymia kuten täyteaineet tekevät. Vaikka hän tekee selväksi, ettei tämäntyyppinen hoito ole täysin täyteaineen korvaamista" (ne tekevät loppujen lopuksi eri asioita), kiinnostus on selvästi kasvanut: Menetelmän käyttö on noussut viime aikoina maailmalla verrattuna muihin ihonhoitomenetelmiin, kuten ihon rakenteen parantamiseen, juonteiden ja laajenneiden ihohuokosten pienentämiseen sekä tummien silmänalusten hoitamiseen.

Ovatko nämä uudet ihmiskollageenihoidot sitten turvallisia (tai edes eettisiä)?

Sanoisin, että tässä kohtaa asiat hämärtyvät sekä turvallisuuden että eettisten näkökohtien suhteen.

Aluksi on tärkeää huomata, että ihmiskudoksesta peräisin olevat ECM-hoidot, kuten Elravie RE2O, ovat hyvin uusia markkinoilla, eikä niitä ole vielä hyväksytty monissa maissa (pääasiassa sääntelyyn liittyvistä syistä). Lähestymistavan turvallisuudesta ja tehokkuudesta on tähän mennessä tehty hyvin vähän ihmistutkimuksia, joista tämä tutkimus on merkittävin. Usein "split face" tutkimukseksi kutsutussa tutkimuksessa 20 osallistujaa sai injektoitavan ihmisen kollageenihoidon kasvojensa toiselle puolelle ja hyaluronihappoa (HA) toiselle puolelle. Tulokset osoittivat, että kollageenilla käsitelty puoli paransi ihoa useilla mittareilla, mukaan lukien elastisuus, nesteytys ja ihon suojatoiminto, verrattuna HA:lla käsiteltyyn puoleen.

Tässä kokeessa oli kuitenkin mukana hyvin pieni kohortti, ja osallistujia seurattiin vain 20 viikon ajan toimenpiteiden jälkeen, mikä tarkoittaa, että meillä ei ole vielä pitkän aikavälin tietoja tukemaan väitettä, että tämä voisi olla jonkinlainen "game changer" injektoitavissa hoidoissa. Ja yksi tutkimuksen tekijöistä toimi neuvonantajana Elravie Re2O:n kehittämisessä emoyhtiössä L&C Bio Co., Ltd.:ssä, joten herää kysymys myös tutkimuksen objektiivisuudesta.

Joka tapauksessa tämä on uusi ja mielenkiintoinen alue ja todellakin aion seurata, mitä tässä mielessä vielä tapahtuu.

Onko sellaista olemassakaan, kuin vegaaninen PDRN?

Muistatteko vielä, kun kirjoittelin PDRN:stä, tuosta hypetetystä korealaisen kosmetiikan ainesosasta? Postaus on luettavissa täältä, ja jäin miettimään, mitä tuon aineen vegaaninen vastine oikein on. Tai voisi olla.

Aiemmin parhaiten korealaisissa ihotautiklinikoissa käytöstään tunnettu DNA:sta johdettu ainesosa on sittemmin löytänyt tiensä injektoitavista hoidoista seerumeihin, naamioihin ja muihin ihonhoitotuotteisiin ympäri maailmaa. Nyt kun vegaanisia versioita on alkanut ilmestyä kauppojen hyllyille, yksi kysymys nousee esiin: Ovatko ne saman tieteellisen tutkimuksen mukaisia ​​kuin perinteiset PDRN-tuotteet – vai jakavatko ne vain saman lyhenteen ihan ansiotta?

PDRN:hän on lyhenne sanasta polydeoksiribonukleotidi, ja se viittaa puhdistettujen DNA-fragmenttien seokseen, jotka on perinteisesti saatu lohikaloista. Estetiikassa se tuli suosituksi injektoitavien hoitojen, kuten Rejuranin, kautta. Se on tuote, jota markkinoidaan sen uudistavien ihoa parantavien vaikutusten vuoksi, mukaan lukien väitteet ihon korjaamisesta, kimmoisuudesta ja ihon yleisestä laadusta.

Kosmetiikkabrändit sovelsivat PDRN:ää kotihoitoon ja laajensivat sen ulottuvuutta klinikoiden ulkopuolelle. He suunnittelivat seerumit, naamiot ja muut paikallisesti käytettävät tuotteet keinoksi tuoda samanlaisia ​​ihoa parantavia hyötyjä jokapäiväisiin rutiineihin.

Sen on oltava puhdistettua DNA:ta – ei vain DNA:ta sisältäviä uutteita – jotta se voidaan luokitella PDRN:ksi. Esteettisessä lääketieteessä laajimmin tutkitut ja käytetyt versiot ovat historiallisesti peräisin lohesta tai taimenesta.

Suuri osa tästä tutkimuksesta on kuitenkin peräisin aineen injektoiduista lääketieteellisistä sovelluksista, kuten kroonisten haavojen ja diabeettisten mahahaavojen hoidosta, eikä tutkimuksista, joissa on tutkittu paikallista käyttöä terveellä, ehjällä iholla. Nämä injektoitavat aineet ovat hyvin erilaisia ​​​kuin seerumit ja voiteet, jotka nyt ovat ihonhoitomarkkinoilla. Toistaiseksi on vielä rajallisesti näyttöä siitä, että paikallisesti käytettävä tuote voi tuottaa merkittäviä tuloksia yksinään ilman imeytymistä parantavaa antomenetelmää, kuten mikroneulausta.

Näistä rajoituksista huolimatta PDRN:n yhteys regeneratiiviseen lääketieteeseen ja sen suosio korealaisissa esteettisissä hoidoissa ovat nostaneet sen maailmanlaajuiseen huomion keskipisteeseen. Ja koska kiinnostus ainesosaa kohtaan kasvaa jatkuvasti, useat tuotemerkit tutkivat uusia tapoja luoda versioita, jotka vastaavat erilaisiin kuluttajien mieltymyksiin, mukaan lukien vegaanisten vaihtoehtojen kysyntä.

Miten vegaaninen PDRN eriaa eläinperäisestä?

Kun brändit kehittävät vegaanisia vaihtoehtoja, jotkut kääntyvät bioteknologian puoleen luodakseen PDRN:stä inspiroituneita kasviperäisiä ainesosia. Haruharu Wonderin Rose PDRN on yksi esimerkki. Brändin mukaan sen Rose PDRN on luotu damaskonruusun kalluksen soluista* käyttämällä bioteknologiaa ja puhdistusprosesseja ruususta johdetun DNA-ainesosan tuottamiseksi.

Tuotemerkin tutkimus- ja kehitystiimin mukaan heidän sisäiset testinsä viittaavat siihen, että ainesosa saattaa tukea ihon uusiutumista ja parantaa ryppyjen näkyvyyttä, mikä viittaa tuloksiin, jotka liittyvät haavan paranemisen merkkiaineiden ja ihon kimmoisuuteen liittyvien proteiinien lisääntymiseen. Haruharu Wonderin mukaan sen teknologia korostaa, miksi vegaanisen PDRN:n arviointi edellyttää pelkän lähteen ulkopuolelle katsomista ja itse molekyylin, sen tuotantotavan ja sitä tukevan tutkimuksen huomioon ottamista.

On kuitenkin avoin kysymys, tuottavatko nämä uudemmat formulaatiot lopulta samoja kliinisiä tuloksia kuin lohesta peräisin oleva PDRN.

Onko PDRN:n alkuperällä mitään väliä?

Vegaanisen PDRN:n nousu suosioon on herättänyt laajemman kysymyksen: Kuinka paljon ainesosan lähteellä oikeastaan ​​on väliä? Vaikka lähde voi vaikuttaa tuotantoon, se ei automaattisesti määrää sen suorituskykyä. Lähteellä on vähemmän merkitystä kuin lopullisella molekyylirakenteella.

Tärkeämpi ero menee lähdekysymyksen ulkopuolelle ja riippuu siitä, mitä formulaatio itse asiassa sisältää. Todellinen PDRN viittaa itse fragmentoituneeseen DNA:han, ei pelkästään ainesosaan, joka on suunniteltu toistamaan joitakin sen vaikutuksia. Joten jos kasviuute jäljittelee tiettyjä PDRN:ään liittyviä toimintoja ilman tunnistettavia DNA-fragmentteja, hän sanoo, että olisi tarkempaa pitää sitä PDRN:stä inspiroituneena ainesosana kuin itse PDRN:nä.

Tähän tulokseen minäkin tulin, eihän kasviperäinen aine voi olla missään nimessä yksi yhteen eläinperäisen kanssa.

Mitä siis pitäisi etsiä, jos arvioi PDRN-tuotteiden laatua?

PDRN-tuotteiden määrän kasvaessa markkinoilla hyödyllisintä tietoa löytyy usein pakkauksen etupuolella olevien väitteiden ulkopuolelta. Tutustu tarkemmin tuotemerkin verkkosivustoon, ainesosasivuihin tai julkaistuihin kliinisiin tutkimuksiin nähdäksesi, selitetäänkö selkeästi, mitä ainesosa on kyseessä, miten se on valmistettu ja mitkä testit tai tutkimukset tukevat sen korostamia hyötyjä.

On myös tärkeää muistaa, että ainesosa on vain osa siitä, mikä saa tuotteen toimimaan. Et voi vain heittää ainesosaa yksinkertaiseen vesiliuokseen ja olettaa, että se toimii. Kokonaiskoostumus – mukaan lukien ainesosat ja teknologiat, jotka on suunniteltu suojaamaan PDRN:ää ja parantamaan sen toimintaa ihon kanssa – voivat vaikuttaa tuotteen tehoon.

Tätä varten jotkut brändit käyttävät annostelutekniikoita, kuten kapselointia, jossa PDRN ympäröidään suojaavalla pinnoitteella, joka auttaa pitämään ainesosan vakaana ja ehjänä sen liikkuessa ihon läpi. Jotkut kapseloidut PDRN-tuotteet pyrkivät parantamaan ainesosan mahdollisuuksia päästä ihon fibroblasteihin, kollageenin tuotantoon ja korjaukseen osallistuviin soluihin. Siitä huolimatta "kapseloitu PDRN" ei välttämättä ole merkki paremmasta tuotteesta, koska eri kapselointimenetelmät voivat vaihdella tehokkuudessaan. Sen sijaan olisi parempi etsiä kliinisiä testejä, jotka tukevat tuotteen väitteitä – ei pelkästään sitä, miten sitä markkinoidaan.

Myös tuotteen käyttötavalla on merkitystä. Koska paikallisesti käytettävän PDRN:n haasteena on edelleen ihon suojakerroksen läpäiseminen, on parempi käyttää iholle jätettäviä hoitoja huuhdeltavien tuotteiden, kuten puhdistusaineiden, sijaan. Ne tarjoavat ainesosalle paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kosketuksissa ihon kanssa.

Vegaaninen PDRN ei varmaankaan ole mitään täyttä PDRN:ää kikkailua, mutta lienee vielä liian aikaista pitää sitä lohesta peräisin olevan PDRN:n – tai muiden vakiintuneempien ihonhoitoainesosien – korvikkeena. Ainesosasta kuitenkin keskustellaan jo verkossa vakiintuneiden aktiiviaineiden, kuten retinoidien ja C-vitamiinin, rinnalla. Näyttöä ei kuitenkaan vielö ole tarpeeksi.

Vegaaninen PDRN saatetaan nähdäerillisenä innovaatioalueena eikä PDRN:n yleisenä tulevaisuutena. Perinteisellä PDRN:llä on jo huomattava määrä tieteellistä ja kliinistä näyttöä takanaan. Uudet bioteknologiasta johdetut vaihtoehdot voivat lopulta osoittaa arvonsa, mutta niiden on vielä rakennettava tieteellisesti vastaava perusta.

Olipa PDRN sitten merestä tai syntynyt bioteknologiasta, ainesosan tulevaisuus riippuu yhdestä asiasta: pysyykö tiede hypen vauhdissa.

Henkilökohtaisesti tunnen, että on hiukan kuluttajan aliarviointia väittää, että kasviperäinen PDRN olisi eläinperäiseen verrattavaa.

*Kasvibiologiassa kalluksella tarkoitetaan massaa erikoistumattomia, kovia suojaavia soluja, jotka muodostuvat vaurioituneen tai leikatun pinnan päälle ja usein sulkevat laikkauspinnan tai vaurion.

Kuuntelemisen taito

Me kaikki haluamme tuntea tulevamme kuulluiksi.

Syvällä sisimmässämme, aikataulujen, vastuiden, erimielisyyksien ja jopa small talkin alla, on hiljainen kaipaus, jota useimmat meistä kantavat mukanaan joka päivä:

Ymmärrä minua. Kuule sydäntäni.

Haluamme, että ilomme huomataan. Haluamme, että pelkomme tunnustetaan. Haluamme, että sanoillamme on merkitystä jollekulle. Olipa kyse sitten ystävyydestä, avioliitosta, työpaikasta tai perheestä, tunne siitä, että todella tulee kuulluksi, on yksi suurimmista emotionaalisista lahjoista, joita ihminen voi saada.

Mutta tässä on mielenkiintoinen asia ihmissuhteissa: vaikka useimmat ihmiset kaipaavat tulla kuulluiksi, paljon harvemmat harjoittavat tietoisesti kuuntelemisen taitoa.

Ja siitä todellinen taika alkaa.

Maailma usein opettaa meitä puhumaan kovempaa, vastaamaan nopeammin, puolustamaan itseämme nopeammin ja esittämään näkökulmamme selkeämmin. Keskusteluista voi tulla kilpailuja yhteyksien sijaan. Liian usein kuuntelemme vain sen verran aikaa, että ehdimme valmistaa vastauksemme. Keskeytämme. Oletamme. Korjaamme. Vertailemme tarinoita. Kiirehdimme ihmisiä ratkaisujen luo, vaikka he todella tarvitsevat läsnäoloa.

Silti jotain merkittävää tapahtuu, kun joku tuntee tulevansa aidosti kuulluksi.

Muurit murtuvat.

Jännitys hellittää.

Luottamus kasvaa.

Ihmiset hengittävät eri tavalla niiden lähellä, jotka todella kuuntelevat.

Oletko koskaan huomannut, kuinka parantavalta tuntuu, kun joku antaa sinulle täyden huomionsa? Ei puhelimen selaamista. Ei kiirehtimistä. Ei keskustelun ylittämisen yrittämistä. Vain kärsivällinen, myötätuntoinen läsnäolo. On melkein kuin sielu rentoutuisi ja sanoisi: Vihdoinkin. Joku näkee minut.

Ja ehkä suurin yllätys on tämä: kuunteleminen ei siunaa vain puhujaa. Se muuttaa myös kuulijaa.

Kun hidastamme tarpeeksi kuullaksemme toisen ihmisen, alamme astua oman kapean näkökulmamme ulkopuolelle. Löydämme tarinoita, joita emme koskaan tienneet. Saamme empatiaa. Meistä tulee vähemmän reagoivia ja myötätuntoisempia. Kuunteleminen venyttää sydäntä. Se syventää kärsivällisyyttä. Se opettaa nöyryyttä.

Ei pröystäilevää rakkautta.

Ei performatiivista rakkautta.

Ei sellaista, joka vaatii huomiota takaisin välittömästi.

Vaan hiljaista, vakaata rakkautta, joka sanoo: Olet minulle tarpeeksi tärkeä, jotta pysäytän omat ajatukseni ja astun hetkeksi todella maailmaasi.

Joskus ympärillämme olevat ihmiset eivät tarvitse loistavia neuvoja. He eivät tarvitse luentoa. He eivät edes tarvitse meitä ratkaisemaan ongelmiaan. Joskus he vain tarvitsevat jonkun, joka on halukas istumaan heidän rinnallaan emotionaalisesti ja sanomaan sekä sanoin että läsnäololla: Olen täällä. Kerro minulle lisää.

Tällainen kuunteleminen voi muuttaa ihmissuhteita.

Lapsi, joka tuntee itsensä kuulluksi, tuntee olonsa turvallisemmaksi.

Puoliso, joka tuntee itsensä kuulluksi, tuntee itsensä vähemmän puolustuskannalle.

Ystävä, joka tuntee itsensä kuulluksi, tulee avoimemmaksi.

Työntekijä, joka tuntee itsensä kuulluksi, tulee sitoutuneemmaksi.

Jopa tuntemattomat voivat kantaa yhden myötätuntoisen keskustelun lämpöä vuosien ajan.

Ja kaunista on se, että tämän lahjan tarjoaminen maksaa taloudellisesti hyvin vähän, mutta merkitsee emotionaalisesti lähes kaikkea.

Aito kuunteleminen ei tietenkään ole aina helppoa. Se vaatii pidättyvyyttä, kun haluamme keskeyttää. Se vaatii kärsivällisyyttä, kun jollakulla on vaikeuksia ilmaista itseään. Se vaatii emotionaalista kypsyyttä, kun kuulemme jotain, josta olemme eri mieltä. Joskus se tarkoittaa puhelimien laskemista alas, sisäisen melun hiljentämistä ja halun vastustamista puhua itsestämme.

Mutta ihmissuhteet harvoin vahvistuvat pelkän mukavuuden kautta. Ne vahvistuvat tietoisen välittämisen kautta.

Kuunteleminen on välittämistä käytännössä.

Ja ehkä juuri siksi "taika" tuntuu niin voimakkaalta. Meluisassa ja häiriötekijöiden täyttämässä maailmassa aito kuuntelu on tullut yhä harvinaisemmaksi. Mikä tarkoittaa, että kun joku kokee sitä, se tuntuu ainutlaatuiselta.

Ajattele ihmisiä, joihin luotat eniten elämässäsi. On todennäköistä, että monet heistä eivät ole vain älykkäimpiä, hauskimpia tai menestyneimpiä ihmisiä, joita tunnet. He ovat ihmisiä, jotka saivat sinut tuntemaan olosi turvalliseksi puhua. Turvalliseksi kompastella tunteiden läpi. Turvalliseksi olla rehellinen. Turvalliseksi olla ihminen.

Nämä ihmiset jättävät sormenjäljet ​​sydämeen.

Joten kyllä, me kaikki haluamme tuntea olomme kuulluiksi. Tämä kaipaus on syvästi inhimillistä.

Mutta ehkä suurempi haaste – ja suurempi mahdollisuus – on oppia tulemaan sellaiseksi ihmiseksi, joka tarjoaa saman lahjan muille.

Koska joskus elämää mullistavimmat sanat eivät ole niitä, joita lausumme.

Joskus voimakkain asia, jonka voimme sanoa, on:

"Minä kuuntelen."

Monella tapaa kuunteleminen on yksi puhtaimmista rakkauden muodoista.

Turun linnan turnajaiset 2026

Tänä viikonloppuna on Turun linnan turnajaiset. Olin siellä eilen hyvässä seurassa. Ohjelmistossa oli ensin Skills of arms (erilaisia taitotehtäviä), sitten Buhurt (kaksin- ja nelintaistelua kalpamiekoin haarniskoissa) ja sitten jousting, eli ratsastaen niitten pitkien "seipäiden" kanssa. Alla hiukan kuvia.

Päivä alkoi taitolajeilla, skills of arms, jossa miteltiin erinäisiä taitoja. Siitä ei tainnut tulla montakaan kuvaa, mutta sitten alkoi Buhurt...

Buhurt on moderni täyskontaktinen kamppailulaji, jossa historiallisesti tarkkoihin teräshaarniskoihin pukeutuneet taistelijat ottavat mittaa tylpistetyillä keskiaikaisilla aseilla. Muinaisesta ranskalaisesta tyylistä lähtöisin oleva laji keskittyy vahvasti sekä lyömiseen että painiin, ja sen päätavoitteena on kaataa vastustajat maahan.

Haarniskat voivat painaa aina 40 kiloon saakka, ja lämpö niiden sisällä saattaa noista 70 asteeseen. Ja eilenkin oli kuuma päivä.

Välillä hiukoi, ja syötiin possua kokonaista kaksi kertaa, koska tapahtuma kesti miltei koko päivän.

Sitten alkoi jousting, ja ritarit saapuivat kentälle. Torstai-iltana muuten nämä ritarit oli siunattu kisoihin Turun linnan kirkossa. Siihen tilaisuuteen en päässyt kuitenkaan, joten siitä ei ole kuvia.

Rohan tallilta oli ritareita useastakin eri maasta, ei ainoastaan Suomesta, ja juontajakin oli ratsain, mutta osallistui myös kisoihin.

Ritari peitsineen valmiina lähtöön. Tämä musta oli suosikkihevoseni, joka oli todella ylivireä koko kisojen ajan.

Jousting, eli peitsiottelu on keskiaikainen taistelulaji, jossa kaksi haarniskaansa pukeutunutta ritaria ratsastaa hevosilla toisiaan kohti suurilla nopeuksilla ja käytetään pitkiä puisia keihäitä lyödäkseen vastustajansa tai pudottaakseen hänet hevosensa selästä. Eilen tavoitteena oli murtaa vastustajan peitsi, ja ritarin tuli tällöin tarjota rinnassaan olevaa kilpeä toiselle siihen tarkoitukseen. Kilven tarjoamattomuudesta menettää pisteitä. Peitsen asennolla voi myös viestittää vastustajalle, jos joku menee pieleen, eikä vastustaja pystykään viemään hommaa loppuun.

Nämä olivat kyllä odotusta paremmat "kekkerit". Turun linnan turnajaiset jatkuvat vielä tänään ja huomenna, ja ohjelman näet täältä.

Lisätietoja Historiallisen Ratsastuksen Seuran sivuilta (linkki) ja mm. tästä blogikirjoituksesta.