Pois väsymys!

Syksyn pimeinä iltoina lisääntyy myös uuvahtanut olotila. Jos tunnistaa itsessään tällaisia "kaamosaikaan" liittyviä piirteitä, alavireistä oloa ja vetämättömyyttä, voi kirkasvalohoito auttaa.

Väsymuksen syyt ovat moninaisia. Liian vähäinen liikunta, työstressi, yksinkertaisesti levon vähyys, unen laatu ja niin monet muut asiat vaikuttavat päiväajan vireystilaan.

Joskus väsymyksen syynä voi olla veren alhainen hemoglobiniarvo, liian raskaat ruokailutottumukset, liian pitkät välit ruokailujen välissä (verensokeri pääsee laskemaan liikaa), liian hiilihydraattipitoinen ruoka ("sokerihumala", ja sitä seuraava väsymystila), vitamiinien puute tai yksinkertaisesti liian vähäinen nesteytys. Liian vähäinen vedenjuonti ja elimistön kuivuminen voi tulla esiin väsymyksen tunteena.

Moninaisia väsymyksen syitä.

Mitä sitten asialle voi tehdä? Syyt kannattavat tietty selvittää, mutta joitakin yleisiäkin vinkkejä olon parantamiseksi on. Taukojumppa verenkierron elvyttämiseksi, raittiin ilman haukkaaminen, huomion kiinnittäminen ruokavalioon. Toimistotyötä tekevien kannattaa hajauttaa paperinsa pitkin työtasoja siten, että välillä joutuu venyttäytymään niiden saamiseksi käsille.

Kahvi ja energiajuomat saattavat pitkällä aikavälillä liikaa käytettynä pahentaa tilannetta (been there...), mutta saattavat tuoda tilapäisen avun. Joskus olen itse käyttänyt kofeiinitablettejakin, esim. vaativan tentin ollessa kysymyksessä. Niitä saa apteekista, mutta ei niitäkään kannata yliannostella eikä käyttää pitkää aikaa, sillä ne saattavat häiritä unen laatua.

On olemassa tutkimuksia, joissa on todistettu amerikkalaisen ginsengin (Panax ginseng) teho uupumuksen hoidossa. Ginseng myös toimii immunobuusterina. Sitävastoin siperialaisen ginsengin (Eleutherococcus/Acanthopanax senticosus, eleuthero) vaikutuksen on todettu olevan placebon luokkaa. Lue lisää täältä.

NADH (nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi) on niasiinin, eli B3-vitamiinin luonollinen johdannainen, jota tarvitaan solunsisäisessä energiantuotannossa. Lisäravinteena sen käyttö näyttäisi lupaavalta, mutta tehon todistamisessa tarvitaan vielä suurempia tutkimuksia.

L-karnitiinia löytyy jokaisesta solustamme, ja sitä tarvitaan pitkäketjuisten rasvahappojen kuljettamiseen solujen "moottoreihin", mitokondrioihin. Lisäravinteena sitä on tutkittu jonkin verran väsymyksen hoidossa ja liikaa annosteltuna se saattaa aiheuttaa ruoansulatusongelmia ja ripulia. Kannattaa kuitenkin kokeilla.

Koentsyymi Q10, eli ubikinoni toimii mitokondrioissa adenosiinitrifosfaatin, eli ATP:n tuotannossa. ATP on kehon solujen pääasiallista polttoainetta, joten ubikinonin saannista kannattaa huolehtia.

Ihmiselle välttämättömät rasvahapot ovat väsymyksen hoidossa tutkinnan alla, eikä vielä tiedetä tarkkaan, miten ne vaikutttavat asiaan, mutta se tiedetään, että esim. helokki-/purasruohoöljyn ja kalaöljyn säännöllisellä käytöllä nähdään uupumisoireiden paranemista n. yhdessä kuukaudessa.

DHEA on ns. "äitihormoni", jota joskus suositellaan myös elinvoiman lisäämiseen, mutta sitä ei kannata ehkä omin päin käyttää, lue tästä lisää. 7-keto DHEA toimii hiukan samalla tavalla, tukee kilpirauhasen toimintaa, mutta ei muunnu kehossa hormoneiksi.

Muita luonnonmukaisia hoitokeinoja väsymykselle ovat esim. ruoansulatusentsyymit ja probiootit (varsinkin, jos epäillään hiivasyndrooman olevan osasyyllinen), C-vitamiini, magnesium (jota on paljon esim. tummassa suklaassa, monasti sitä juuri tekeekin mieli), tyrosiini, foolihappo ja ylensäkin B-vitamiinit. Yllättävää kyllä, lakritsakin voi piristää, mutta se myös kohottaa verenpainetta, eli ei suositella käytettäväksi, jos verenpaine on muutenkin korkea.

Melatoniinin käyttö öisin saattaa syventää unta niin, etttä aamulla herää virkeämpänä.

Kannattaa myös kokeilla piparmintun eteeristä öljyä. Sitä voi vaikka sekoittaa muutaman tipan voiteesen tai öljyyn, jolla aamusuihkun jälkeen hieroo ihonsa. Tuoksu vaikuttaa aivojen limbiseen järjestelmään piristävästi.

Käsi sievästi paketoituna...

Selvittiinpä sitten siitäkin operaatiosta. Kaikista eniten inhotutti tuo plexuspuudutus, mutta kun venäläinen (?) anestesialääkäri laittoi i.v.-kanyylin läpi ensin satsin fentanyyliä ja pari satsia midatsolaamia, niin sitten minulta olisi voinut leikata vaikka pään irti.

Pitkällisen odottelun jälkeen mömmöt olivat menneet varmaan hiukan vikapaikkaan olkapunoksessa, sillä käden ulkosyrjä puutui hyvin, mutta sisäsyrjä ja peukku huonommin. Tässä vaiheessa minäkin aloin tuskastua sängyssä makoiluun, ja ajatukseen siitä, ettei se loppuisi vielä ainakaan kolmeen tuntiin, joten päädyimme yhteisymmärryksessa nukutukseen, jolloin minunkin aikani kuluisi "kivemmin".

Kas, leikkauksen jälkeen kuulin, että trapeziumluu oli kokonaan poissa paikaltaan ja rustokin oli kokonaan kadonnut trapeziumin ja CMC I -nivelen väliltä, ja että STT-nivelkin oli artroottinen, joten ei ihme, että peukun tyvi oli niin kipeä. Ja tätä siis on tässä ihmetelty reilusti yli pari vuotta ennenkuin sain pultit sairaalassa alkukesästä ja vaadin toimenpiteitä asian suhteen.

Olen nyt siis yhtä luuta vajaa, sillä se rupuinen trapezium poistettiin tykkänään. Kädessä on nyt massiivinen ja nuijanmallinen kipsi, jolla olin heräämössä miltei jo kolkata itseni kun nostin kättä ja puutuneisuudesta johtuen se menikin ihan eri suuntaan kun olin aikonut ja liki iskin itseäni otsaan. Onneksi hoitaja sai ranteesta kiinni.

Sievä "pikkujoulupaketti", vain punainen nauha puuttuu.

Kun puudutusaine alkoi kotona muutama tunti sitten hälvetä, iski ihan infernaalinen kipu. Se siitä päätöksestä pärjätä vähin lääkkein...

Kipsi on kuusi viikkoa paikallaan, tosin kahden viikon päästä se vaihdetaan kevyempään, jotta kehtaa sitten ihmisten ilmoillakin liikkua.

Tunisialainen salaatti grillatuista kasviksista

Olen onnettomuudekseni tuoreelle paprikalle intolerantti, joten pyrin välttelemään sen syömistä. Jotkut sanovat, että paprikan kuori on se, joka pistää monet röyhtäyttelemään ikävästi parikin päivää paprikan syönnin jälkeen, mutta minulla ei ole kärsivällisyyttä ruveta nipertämään niitä kuoria pois ja syödä sitten vasta. Joten kärsi sielu, kärsi ruumis, olethan sen ansainnutkin.

Tässä salaattiohje, joka muistuttaa minua matkoista Pohjois-Afrikkaan. Ainekset ovat varsin tavalliset, mutta mausteet ja valmistusmenetelmä tekevät kasviskombosta omanlaisensa.

Vihannekset (niin, tähänhän voi käyttää miltei mitä tahansa kasviksia) saa näppärästi grillattua valurautaparilalla hellalla, uunin grillivastuksen alla tai jos omistat raclettelaitteen, mikä estää pitämästä raclettekekkereitä (meillä ei pannun päällä paistella koskaan lihaa vaan erilaisia kasviksia, jotka sitten syödään juuston kanssa) ja käyttämästä ylijäämät vihannekset salaattiin. Siinäpä niitä samalla seurustellessa näppärästi paistelee. Olenpa joskus muistaakseni lykännyt rehut savustuspussiinkin ja siitä tuli kyllä aika jännä maku.

Tunisialainen salaatti grillatuista kasviksista

1 iso munakoiso

4 luumutomaattia

4 keskikokoista paprika (mielellään erivärisiä)

1 iso mieto vihreä chilipalko

Marinadi:

¾ dl oliiviöljyä

runsas dl sitruunamehua

1 tl kurkumaa

1 tl jeeraa (juustokumina)

1 ½ dl hienoksi hakattua tuoretta korianteria

½ punainen chilipalko hienonnettuna (siemenineen)

8 valkosipulinkynttä

Laita marinadin ainekset blenderiin ja sekoita tasaiseksi.

Viipaloi munakoiso pitkittäin noin cm:n paksuisiksi viipaleiksi. Halkaise tomaatit. Halkaise paprikat ja chilipalko ja ota kanta ja siemenet pois.

Laita kasvikset kulhoon ja kaada marinade niiden päälle. Kääntele kasviksia käsin niin, että marinade leviää tasaisesti joka puolelle. Anna siesta marinadissa vähintään 30 minuuttia.

Grillaa kasvikset molemmin puolin, niin, että ne saavat hiukan väriä, mutta eivät pehmene ihan soseeksi (n. 4-5 min).

Ota kasvikset grillistä ja laita leikkuualustalle jäähtymään.

Kun kasvispalat ovat jäähtyneet, pilko ne terävällä veitsellä suupalan kokoisiksi ja laita tarjoulukulhoon tai annoslautasille sekoitettuna.

Pirskota päällle hiukan sitruunamehua ja oliiviöljyä, koristele korianterinlehdillä ja tarjoa joko lisukkeena tai sellaisenaan.

Salaatin päälle voi murustaa jotakin fetan tapaista juustoa, jos haluaa salaatistaan ruokaisamman.

Fenkoli

Huomenaamulla lasarettiin ja se tietää sitä, etten varmaankaan nuku tänä yönä. Vietettyäni aikaani kommentoimalla muiden blogeja tuli mieleen, että voisin heittää tännekin yhden reseptin.

Aiheena on siis fenkoli, tuo monen kammoama kasvis aniksenmakunsa vuoksi. En minäkään siitä aikoinani pitänyt, mutta kun talon kokki sitä sitkeästi joka muodossa tarjoili, tulinkin toteamaan, että se on aivan herkkujen herkku, ja mitä paras lisuke vaikkapa näin laitettuna:

Appelsiinifenkoli

2 fenkolia

½ dl mantelilastuja

2 tl korianterinsiemeniä

1 tl appelsiinin raastettua keltaista kuoriosaa

¾ dl vastapuristettua appelsiinimehua

hyppysellinen sahramia

oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

(2-3 valkosipulinkynttä hienonnettuna)

kirveliä koristeluun

Poista fenkolin kannat ja varsi. Halkaise fenkolit ja viipaloi ne paperinohuiksi viipaleiksi (käy parhaiten mandoliinilla).

Paahda kuumalla pannulla mantelilastut niin, että ne saavat hiukan kullankeltaista väriä (varo polttamasta). Kaada lastut kulhoon jäähtymään.

Murskaa korianterinsiemenet huhmareessa.

Kuumenna samassa pannussa hiukan oliiviöljyä ja kaada (valkosipuli ja) fenkoli. Kuullota ne pehmeiksi.

Lisää korianterinsiemenmurska, appelsiininkuori ja –mehu, johon on sekoitettu sahrami. Anna kiehahtaa ja lisää mantelilastut.

Tarjoa kirvelillä koristeltuna liha- tai kalaruoan kera.

Mikä onkaan tuo kummallinen kasvi, joka markettien hevi-osastojen hyllyssä luuraa?

Vaikkakin ohjeessa sanotaan, että korianterinsiemenet lisätään vasta kun fenkoli ja valkosipuli on kuullotettu, olen ruvennut laittamaan ne heti kuumaan öljyyn, sillä niistä tulee ihana aromi. Jotain salaperäistä, lievästi appelsiinimaista ja mystistä. Varsinkin fenkolin kanssa.

Kokeilkaapa!

Leikkausta odotellessa

Monet ovat varmaankin joskus teloneet kätensä ja olleet "kädettömiä", joten tietävät, miltä se tuntuu. Vaikka tämä peukalo loksahteleekin aika-ajoin sijoiltaan, on sen kanssa kuitenkin jotenkin pärjännyt, joten mennyt viikko one mennyt sen miettimiseen, miten mistäkin asiasta selviää ilman oikeaa kättä, tai paremminkin sen kipsattua peukkua.

Pitää hoidella kaikenlaiset paperiasiat tieltä pois, koska tiistain jälkeen kirjoittaminen voi olla hiukan hankalaa.

Pitää yrittää kuvitella, miten sujuu kokkaaminen, siivous, pyykkäys, peseminen ja kaikki muut hygienianhoito-asiat + tukan laitto ja meikkaaminen (ah tätä turhamaisuutta....) sujuvat. Hiukan epäilyttää, mutta pohojalaasethan eivät apua anele ;D

Kas, löytyikin osuva kuva tähän :D

Autoon pitäisi vaihdattaa talvirenkaat, ja pitäisi, pitäisi...tehdä listaa siitä, mitä huomenna pitää tehdä. Mikä stressi!

Leikattavassa kädessä ei saisi olla haavoja (oops, toivottavasti koiranruokatölkin kannen aiheuttama nirhauma paranee tiistaiaamuksi), kynnet pitää leikata. Myös koissulta, jota ei kuitenkaan onneksi tällä kerralla muuten olla leikkelemässä.

Mutta: se on nyt vaan edessä ja turha täällä miettia asioita liikaa!

Jouluarvonta

Laitetaanpa sitten pystyyn jouluarpajaiset. Osallistua voi kuka tahansa tähän blogiin eksynyt laittamalla nimimerkillään meilin osoitteeseeni, joka löytyy etusivulta. Pyydän sitten vasta nimmarilta nimen ja osoitteen, jos palkinto osuu kohdalle.

Palkintona on riipus, jossa on Etelämeren mustia helmiä, tässä kuva:

Tahitin harvinaisia mustia helmiä.

"Arpaliput" (=osallistumismeilit) on toimitettava joulukuun 10. päivään mennessä (osallistuminen siis loppuu klo 24.00 kyseisenä päivänä, arpominen seuraavana päivänä). EDIT: Laittakaa (kuten näytte laittaneenkin) meilin otsikoksi "arvonta" tai jouluarvonta". Minusta tuntuu, että löytäisin jostain kätköistäni tuohon koruun sopivat ja ihan käyttämättömät helmikorvanapit, joten ne tulevat  todennäköisesti paketin mukana.

Palkinto on mielestäni aika hyvä, siis osallistukaa ja voitte voittaa itsellenne kivan joululahjan!

Uudet rillittimet

Minun piti mennä tänään paikallisen kv. Rotaryitten kokoukseen (oli AGM), mutta koissun maha pitää niin kamalaa ääntä, että en nyt lähde minnekään siinä pelossa, että asunto löytyy miinoitettuna kun palaan takaisin. Oli tosin ehkä turhaakin varovaisuutta, sillä tilanne on nyt rauhoittunut, joskaan koissu ei syö mitään muuta kuin namia. Kuitenkin se naminsyöminen jo kertoo, että massu on kunnossa.

Sain sitten eilen ne uudet rillini, Versacet!!!

Ah, mitä ihanaa turhamaisuutta! Kehysten lila väri ei kuitenkaan tässä kuvassa näy kunnolla.

Jotkut sanovat pärjäävänsä hyvin joillain Tiimarin laseilla, mutta oikeesti! Jos on hajataittoa, kuten minulla, niin muutaman viikon halpislasien käytön jälkeen tunsin jo tulevani ihan hulluksi; jatkuvaa päänsärkyä ja tihruttamista laseista huolimatta. Alkuviikosta sitten en tuntunut näkevän ollenkaan mitään millään laseilla, rivit vilistivät silmissä ja pyörrytti.

Kadotettuani rillini Lontoossa olin valmis vannomaan halpislasien nimeen, mutta pidemmän päälle se ei todellakaan ollut hyvä ratkaisu. Näitä rillejä kelpaa myös pitää pään päällä, sillä kehyksissä ei ole tukkaan sotkeutuvia talloja.

Ja  - aivan niin, tyhmyyttähän se on rillejä pään päällä pitää. Niin monet lasit olen juurikin Lontoossa saanut hävitettyä.

Onpa se muuten hassua, kuinka vihreiltä silmäni näyttävät liilanvärisissa kehyksissä! Aiemmin olen omistanut kolmet sinikehyksiset lasit, ja niissä taas silmäni näyttivät ihan yybersinisiltä.

Niin, ja Marks & Sparksin takki tuli aamutuimiin erikoiskuljetuksena, joten kaikenkaikkiaan päivä alkoi hienosti jo senkin takia.

Ai niin. Moniko on ihmetellyt sitä kummallista naamaa Versacen logossa? Nyt se vasta selvisi minullekin: sehän on Medusa itse. Donatellaksi sitä tuskin kukaan luuli, sillä Medusa on huomattavasti kauniimpi kuin tämä elähtänyt ja leikelty rouva.

Nyt niitä on kaksi minunkin silmäkulmissani.

Violetti

Violetti on kielessämme varsin uusi sana, ja se tulee ranskan orvokkia tarkoittavasta sanasta violet. Aiemmin tätä väriä kutsuttiin sinipunaiseksi,  mutta myös muita ilmaisuja, kuten krekliini ja kretuliini ja näitten sanojen johdannaisia on käytetty. Vaaleampaa violetin sävyä kutsutaan usein liilaksi, joka viitannee syreenin väriin (lilac). Enlannin kielessä kyllä käytetään sanaa violet, mutta useammin väri luonnehditaan sanalla purple tai punasävyisistä violeteista sanaa plum (luumu). Näissä väreissä, vaikka periaatteessa samoilta näyttävätkin, on hiukan eroavaisuuksia, joita koskeva lisäselvitys löytyy linkistä.

Orvokkeja ja syreeninkukkia eri violetin sävyissä.

Violetti on henkevyyden ja luovuuden väri. Se on varsin syväänluotaava ja mystinenkin väri, joka stimuloi mietiskelyä ja uusien ideoiden tuottamista. Sitä sanotaan joskus myös filosofien ja taiteilijoiden väriksi.

Violetti, tai purppura yhdistetään usein kuninkaallisiin, koska aikoinaan Tyroksesta tuotava purppuraväri oli niin kallista, että ainoastaan kuninkaallisilla ja ylhäisöllä oli siihen varaa. Oletettavasti tämä on jo aikoinaan tuottanut mielleyhtymän siitä, että violetti väri assosioituu kunnioituksen herättämiseen, voimaan, valtaan ja johtajuuteen.

Ametisti, violetti kivi, jonka uskotaan avaavan ihmisen intuitiiviset kanavat ja edustavan kehittynyttä  minuutta.

Sanotaan, että violetti väri voi pahentaa depressiota siitä kärsivillä. Toisaalta taas violetilla valolla on jo aikoinaan uskottu olevan parantava vaikutus ja Leonardo da Vinci uskoi aikoinaan keskittymiskyvyn kasvavan violetissa valossa.

Heraldiikassa violetti väri kuvaa kohtullisuutta, mutta on ehkä hyvä muistaa, mikä merkitys värillä on uskonnoissa ja kulttureissa. Kristinuskossa violetti on paastoajan, katumuksen, kuoleman ja parannuksen liturginen väri. Kiinassa ja Turkissa violetti on surun väri.

Violetti assosioidaan myös valtauskontojenuskontojen vastaisten tai valtauskonnoille vaihtoehtoisten uusien (uskon)liikkeiden väreihin.

Laventeliviljelmä.

Jossain tutkimuksessa on myös todettu, että pariskunnan seksielämä sujuu parhaiten lilansävyisessä makuuhuoneessa.

Muutama primer testissä

Luin täältä Diorin Crystal Nude -primeristä, ja tietty halusin sitä kokeilla. En kuitenkaan halunnut laittaa likoon kovin paljoa rahaa, ja niinpä tilasin sellaisen USAsta eräältä luottomyyjältäni ja sorruin ostamaan sen kanssa myös Diorin Airflash -meikkivoiteen. Koko lystin hinta oli postikuluineen euroissa 44,60, eli ei paha. Postin kulku vain kesti kauan ja kävin tänään silmiäni pyöritellen hakemassa paketin tullista.

Laitan nämä seuraavat tuottet samalle viivalle, sillä ne ovat hyvinkin samantapaisia.

Vasemmalla Dr. Brandt Flaws No More Skin Perfector, ylhäällä Missha Art Designing Pore Cover Balm ja oikealla Diorin Diorskin Crystal Nude.

Nämä kaikki toimivat erittäin hyvin ja aion käyttää niitä kaikkia. Listaan nyt sitten jokaisen hyvät puolet alle.

Dr. Brandtia myy ainakin www.strawberrynet.com. Tämä on näistä ainoa tuote, jossa on hiukan pigmenttiä, mutta vain hiukan. Tasoittaa kasvojen värin hyvin, mutta pinta jää hiukan tihkeäksi. Käytän usein sellaisenaan ja tihkeyden saa pois hyvin värittömällä irtopuuterilla. Tulos on todella luonnollinen ja kaunis, eikä mitään meikkivoiteita kaipaa. Jos nyt päivän mittaan jotakin pitää korjailla, niin samalla vipalla sekin sujuu. Tätä tököttiä jotkut väittävät netissä hankalaksi levittää, mutta se ei ole sitä ollenkaan, kun vaan muistaa mukana tulevalla vipalla töpötellä sen naamalleen.

Misshaa löytyy ulkomaisista nettikaupoista. Tämä oli testin pienin pakkaus, jossa ei ollut mitään levitintä, mutta kuitenkin pieni spaatteli löytyy kannen alta. Nimensä mukaisesti peittää huokoset hyvin, ja pitää kiillonkin pois kasvoilta. Olen käyttänyt myös joskus meikin päällä, esim. poskipäille taputellen, vaikkei se ihan ortodoksinen käyttötapa olisikaan.

Diorskin tuli tuossa linkissäni jo esiteltyä aika hyvin. Huomasin kun sitä kokeilin, että se jotenkin valkaisi ihoa. Käden selkämykseen jos sitä tupsauttaa, niin juuri se kohta jää vaaleammaksi. Meikin pysyvyyttä en ole vielä tämän primerin kanssa testannut, mutta perästä kuuluu.

EDIT: Nyt vasta huomasin, että ilmeisestikin tuo Dr Brandtin tuote on hiljakkoin lopetettu, mutta silti sanoisin, että jos joku purkin jostakin löytää, niin kannattaa ostaa pois. Tämä on näistä sellainen, jota voin ajatella ihan arkikäyttöön, niin ei tarvitse mitään paksumpia meikkejä naamalleen tällätä.

Mielipiteitä

Eräässä iltapäivälehdessä oli määritelty lentohenkilökunnan ihanneasiakkaaksi noin 30-vuotias. lomalle lähtevä mies. Kas, ihmettelen hiukan, sillä varsinkin jos tuollaiset "klopit" matkustavat porukassa, on meno yleensä sen mukaista. Mutta ei siitä sen enempää.

Samassa lehdessä oli listattu asioita, joilla saa "lentoemon" raivostumaan. Jaa-a, jos minä joutuisin "vihalistalle", niin voin vaan sanoa, että onneksi on vielä mistä valita, kun lentolippujaan hankkii, lentofirmoilla kun on niin ankara kilpailu asiakkaista ;)

Katson edustavani paljon matkustavaa asiakaskuntaa, joten jospa minä listaisin ne asiat, jotka eniten "lentoemoissa" raivostuttavat?

1. Nariseva ja venyvä puhetyyli

- Varsinkin tapana ns. kokeneimmilla lentoemoilla Finnairilla. Tulee mieleen se, kun ennenvanhaan suutari kiersi maaseudun taloissa tekemässä kenkiä, ja koska uusien kenkien osto oli aikamoinen tapaus, niin suutarilta sai pientä lisämaksua vastaan kenkiinsä pientä tai suurempaakin narinaa, jotta kaikki sunnuntaina kirkossa heti huomaisivat kenkien omistajalla oli ollut vraa investoida ihka uusiin monoihin.

Satuimmepa olemaan kerran vasta-avatulla kaukoreitillä kun erään tunnetun urheilulajin opettajan ex-vaimo oli siellä palvelemassa meitä. Narinaa ei säästelty, vaan sitä oli koko rahan edestä

Sama kun katsoin TV:stä juuri tällä viikolla erästä mallikisaohjelmaa, jossa hetken aikaa ruudussa ollut mallimamma osasi myös narista hienosti.

Toivottavasti lähipiiri huomauttaa heti, jos minä alan puhua samoin.

2. Tilaukset/vaihtorahat jne. unohtelevat matkustamohenkilökunnan jäsenet

- Joskus samaa asiaa saa pyydellä monta kertaa (enkä nyt puhu mistään alkoholitilauksista!), mikä ei ole kivaa

Myönnän, että "tuubitarjoilijan" (nimitys erään ystäväni, jonka vaimo on ko. ammatissa) hommassa olisin itse erinomaisen huono muistamaan mitään, mutta minä en olekaan aikonut lentoemännäksi ja siksi toisekseen olisin varmaankin flopannut pääsykokeet muistamisen osalta kirkkaasti.

3. Juoruilu ja kikattelu keskenään esimerkiksi ruoka-, juoma- tai myyntikärryä kuljettaessa. Myös vessajonossa seistessä näitä juttuja saa kuunnella verhon takaa.

- Asiakkaita ei ehkä kiinnosta kuulla kuka oli ollut kenenkäkin kanssa ulkona edellisenä iltana tai mitä muuta jännää oli miesrintamalla tapahtunut.

4. Joillekin Yhdysvaltain sisäisiä lentoja hoitavien firmojen yrmeällä matkustajahenkilökunnalle antaisin kyllä todellakin miinuspisteitä. Maailman happamimmat lentoemännät - siis juuri ne, joille asiakas on kaiken pahan alku ja juuri -  löytyvät taatusti sieltä, ekä ole ainoa, joka näin kommentoi.

Eipä silti, pääsääntöisesti hommat ovat toimineet enemmän kuin hyvin, varsinkin eräällä Roomanreissulla ystävättäreni kanssa. Päätimme varata "A-luokan matkan" ja matkustaa Finskin busineksessa. Pauliina-niminen lentoemäntä piti meistä todella hyvää huolta ja katsoi, ettei shampanja loppunut laseistamme.

Se matka oli todellakin kaikin puolin A-luokkaa.

Tässä vielä naurettavaksi brittikoomikoiden Hale & Pace'in ("Hauskat pojat") riemastuttava klippi "Yorkshire Airlines".

Eivätkö "röörit" vedä?

En aio nyt puhua mistään tukkeutuneista viemäreistä tai muista kotona kulkevista putkista, vaan ihmisen ruoansulatuksesta.

Mitä ilmeisimmin nykyajan ruoissa ja ruokailutottumuksissa on pahasti vikaa, koska viime vuosina on löytynyt markkinarakoa kaikenmaailman ruoansulatusjugurteille sun muille valmisteille.

Myönnän, että minäkin syön joskus erittäin epäterveellisesti/liikaa, ja reagoin kiireeseen ja stressiin vatsallani. Välillä närästys vaivaa (lähinnnä öisin), ja se on kyllä karsea polte. Tämäkin aire pahenee, jos on stressaantunut.

Vaikkakin minulla yleensä on pahimpaan hätään pureskeltavia närästyslääkkeitä käsilaukussa/kotona, en halua niiitä käyttää kuin äärimmäisessä hätätilassa. Sitten kuulin piparminttuöljystä, joka viilentää poltetta.

iHerbistä löytyi tällainen valmiste, jossa on mm. piparminttua, voikukkaa, vihreää teetä, parsaa, ruoansulatusentsyymejä ja maitohappobakteereja. Hinta on kuuden euron kieppeillä per 60 kapselia.

Helpotusta ruoansulatusongelmiin, turvotukseen jne.

Nyt en osaisi enää olla ilman. Se on tietenkin myös totta, että ruoansulatustoiminta hidastuu ihmisen vanhetessa, niinkuin moni muukin elintoiminto, eikä mitään tällaisia apuja kuuluisi käyttää ihan joka päivä. Jos ongelma on jokapäiväinen, pitää paremminkin pureutua kiinni sen syihin (vääränlainen ravinto, hotkiva syömistyyli, ei pureksita ruokaa tarpeeksi, stressi, vain muutamia mainitakseni) kuin hoitaa oiretta/oireita.

Marks & Sparks

Vielä jatkona eiliseen postaukseen. Sain tänään tällaisen viestin:

"Dear Ms XXXXX

Thanks for your email about the jacket you ordered. I'm sorry you it has been cancelled. 

The "Wool Blend Long Belted Coat with Cashmere" is out of stock, which is why we have cancelled your order. 

I can assure you that no payment has been taken. We have not dispatched your item so the customs are nothing to do with this. 

Our website does replenish itself every 7 - 10 days, and you will be able to re order this jacket.

Blaablaablaa...."

Mitä hemmettiä. Kyllä niitä takkeja näytti tilatessani olevan joka kokoa ihan runsaastikin. Samaten eilen tehdyssä tilauksessa oli vielä sitä hiukan suurempaa kokoa, jonka sitten otin.

Ilmeisimmin tässä pitää jännityksellä seurata sitä, löytyykö oma tilaus vielä M&S:n sivuilta, ja jos ei löydy, se sitten on peruttu?

Kummallista asiakaspalvelua, ei tämä homma ole aiemmin tökkinyt yhtä paljon.

Siellä olisi toinenkin takki, joka kiinnostaisi, Twiggyn mallistoa:

Kiva trenssi!

No ei tällä kertaa tästä täällä sen enempää. Annan taas palautetta M&S:llepäin siitä, että miksi sivuilla näytetään, että varastossa on jotakin tuotetta, vaikka ei olekaan.

Takkuista nettishoppailua

Mainitsin aiemmin, että olin ostanut Marks & Spenceriltä konjakinvärisen pitkän talvitakin. Tai ainakin luulin tilanneeni sen, ja tilausvahvistuksessa luki, että se toimitettaisiin minulle huomiseksi. Ei kuitenkaan tullut mitään lähetysilmoitusta, eikä tilaushistoriastani löytynyt koko tilausta.

Asiaa sotkee vielä se, että jouduin peruuttamaan alkuperäisen tilauksen ja tilaamaan takin uudelleen, koska en saanut luottokorttitietojani muutettua (en heti huomannut, että tililläni oli vanhaksi menneen kortin tiedot).

Nyt varmaankin joku ihmettelee, että miksi en käynyt sitä ostamassa kun juuri siellä olin. Hyvä kysymys, mutta valitettavasti näillä halpislentoyhtiöillä on matkapakaasin koolle ja painolle omat säännöksensä, ja minun mukanani matkaa aina aikamoinen määrä tavaraa suuntaan ja toiseen, ja seuraavaksi varmaan joudun tilaamaan rahtijumbon niille tavaroille, joita sieltä pitäisi seuraavaksi tuoda pois.

Marks & Spencerin tilauspuoli on aina ennen toiminut hyvin Suomeenpäin, eikä postimaksutkaan ole vielä toistaiseksi taloutta kaataneet.

Eilen sitten aloin etsiä yhteydenottokanavaa (en haluaisi ruveta sinne soittelemaan, koska nyt on tullut höpötettyä puhelimessa aika isoja laskuja), mutta se oli tehty mahdollisimman vaikeaksi.

Lopulta lähetin viestin kahta kanavaa myöten, annoin tilausvahvistukseni numeron, ja huomasin vielä senkin, että jossain vaiheessa viime viikon loppupuolella sieltä oli tullut tällainen viesti:

"Dear Customer

Thank you for your recent Marks & Spencer order. 

I’m sorry to let you know that the following items are no longer available and therefore have been cancelled from your order.

---------------------------------------------------------------

Autograph Pure Cotton Poplin Sheen Shirt

---------------------------------------------------------------"

Mikä hemmetin popliinipusero? En minä sellaista ole tilannut, eikä tilausvahvistuksessa ollut mitään muuta kuin se takki.

Tänään tuli tällainen vastaus:

"Dear Ms XXXXXX

Thanks for your email about your order for a coat. I'm sorry you've not yet received it. 

This item has been cancelled because it was unavailable by the despatch date on your order. When this happens, we cancel the order and send an email advising of this. I'm very sorry if you haven't received it, however I can assure you that no payment has been taken.

You can view and track your orders by clicking the ‘My Account’ link at the top of our website and selecting the relevant order from the drop down box.

Blaablaablaa....."

Eivät sitten voineet käydä katsomassa tiedostoistaan sitä tilausta! Siitä olisi käynyt kyllä ilmi, että takkia oli varastossa vielä joka kokoa, koskapa se oli juuri tullut myyntiin.

Enkä minä siitä luottokorttiveloituksesta sitäpaitsi ollut huolissani, vaan siitä SAANKO MINÄ SEN KERPELEEN TAKIN VAI EN!

Luottokorttiasiat saa aina korjattua.

Nyt huolestuin kovin kun laitoin oman vastineeni M&S:lle. Ryntäsin katsomaan nettisivuille, ja eihän sitä takkia minun kokoani enää ollut, ihan kuin arvelinkin. Laitoin nyt sitten tilauksen menemään yhtä kokoa suuremmasta. Katsotaan, onko minulla ensi viikolla kolme samanlaista paltttoota, vai menikö tämäkin tilaus jotenkin mönkään.

Jos meni, menen kyllä puhelinlankoja myöten sanomaan asiakaspalvelulle suorat sanat.

Keep you posted.

Rillikaupoilla

Kävin tänään optikolla ja hämmästelen tässä näkötutkimuksen tuloksia. Miten voi olla, että plusnäkö on parantunut hiukan aika lyhyessä ajassa? Luulin, että lukulasien omistajalla suunta on vain vahvempiin ja vahvempiin.

Iankaikkisen vanhat prillittimet, joiden sinisistä, metallisista ja salmiakinmuotoisista kehyksistä olen pitänyt kovin.

Olen tässä nyt muutaman viikon käyttänyt ylläolevassa kuvassa olevia laseja, joissa on Kookaïn ihanat siniset metallikehykset. Tykkään kovin tuosta salmiakinmuodosta, josta ei tosin tuossa kuvakulmassa saa mitään kunnollista käsitystä. Jokatapauksessa olen muutamat tämän jälkeen ostetut rillit saanut joko hajalle tai kadotettua, joten siitäkin plussaa, että näistä laseista ei ole edes sanka irronnut vielä koskaan.

Pidän ne yleensä matkalaukussa varalaseina, ne kun mahtuvat todella pieneen siniseen ja nahkaiseen rasiaan.

Kadonneissa lukulaseissa oli tummanpunaruskeat Sandin kehykset, ja vaikka väri minun naamaani ja muutenkin voimakkaisiin väreihin sopikin, päädyin Versacen violettisiin kehyksiin tällä kertaa. Eikä matkavakuutuksen 120 euroa niitä riitä korvaamaan, mutta aion laittaa laskun kuitenkin sinne. Minun naamaani eivät kaikenmalliset kehykset sovi, ja niistä halpiskehyksistä, mitä nyt näkyy optikoilla olevan, jää melkein järjestään iso rako poskipään ja kehyksen reunan väliin. Sellaisia rillejä pitää päässä koko ajan olla siirtämässä oikeaan paikkaan, tai sitten pitää kallistella päänuppiä (josta sitten seuraa kipeä niska pidemmän päälle). Näissä uusissa laseissa ei myöskään ole ns. nenätalloja, joten selviää vähemmällä hiustenselvittelyllä jos niitä sattuisi pitämään pään päälllä (tiedän, just näinhän ne edellisetkin rillit katosivat...).

No, saan nuo varmaan todennäköisimmin rikki ja voin sitten tilata uudet vaikka www.goggles4u.com 'sta. Olen yhdet sieltä tilannut parillakympillä, ja olivat oikein hyvät kunnes kadotin ne (jälleen kerran) Lontoossa.

Jaahas. Iltateen aika. Sen kanssa vähemmän terveellistä purtavaa.

Purtavaa teen kanssa.

TV:stä tulisi Bond-leffakin, mutta valitettavasti se on sen ajan elokuva, jolloin filmien leading ladyt (ja naishahmot yleensäkin) olivat pääasiassa ihan kanoja. Tosin sitten myöhemmin näissä elokuvissa miehet muuttuvat naisten seksillä huijaamiksi hölmöiksi, joten se on ihan yhtä rasittavaa katsottavaa :)

Gluteeni ja kuiva iho

Olen kyllä monen ihmisen kuullut sanovan, että myös kuiva (atooppinen) ihokin voi olla viljojen gluteenin syytä. Minulla iho kuivuu paukkupakkasilla ihan hirveästi, mutta näiden sateitten keskellä olen nyt hiukan ihmeissäni. Rasvasin äsken kinttujani, jotka tuntuvat olevan ihan "kalansuomuilla" ja olen jo monta päivää raapinut päänahkaani, vaikka ihan jokin aika takaperin sain hilseongelman hoidetuksi pois.

Inhottavan kutiseva iho.

Tulipa vaan mieleen, että johtuisiko mokoma tästä viimepäivien/viikkojen vilja-yliannostuksesta (pullansyönnistä jne.). Ei minun nahkani tällainen ole todellakaan muuta kuin paukkupakkasilla kuivan huoneilman vaikutuksesta.

Laitoin eilen arnicaa ja kehäkukkaa sisältävää ja ihoa rauhoittavaa teepuugeeliä päänahkaan yöksi, ja hiukan näkyy kutina helpottavan. Teepuusta sen verran, että sen kanssa pitää olla varovainen kun ensimmäisen kerran käyttää, sillä se saattaa aiheuttaa pahojakin allergisia reaktioita. Eläinten, kuten koirien ihotulehduksiin en sitä suosittelisi, sillä tiedossa on joitain sen aiheuttamia pahojakin shokkitiloja.

Nyt jätän viljat taas hetkeksi aikaa, niin katsotaan, mihin malliin iho menee. Ei sen normaalisti vielä tähän aikaan vuodesta noin pölisevän kuiva ja hilseilevä kun se nyt on.

Kiskovelliä

Ihan luulisi muuten ruisleiväksi  - ellei tietäisi mitä se on.

Ne, joilla tukka nousee pystyyn tuosta otsikosta, ja joiden suuresti kammoksuma tämä perinneruoka oli kansakoulussa, voivat hypätä tämän kirjoituksen yli, sillä minä oikeasti aion kirjoittaa JUURI SIITÄ, eli "kiskasta".

Olen jo aiemmin maininnut, että minun lapsuudenkotonani ei niinkään syöty mitään kovin extreemiä perinneruokaa, joten kyllä tämä ruokalaji minuakin hiukan hätkäytti alakoulussa.

Kyse on siis yksinkertaisesti oululaisen rössypotun eteläpohjalaisemmasta versiosta, eli verileipävellistä.  Kiitos näitten kaikkien internetin keskustelupalstojen, sain viime viikolla kuusi isoa verileipäkyrsää. Ohjeesta ei ollut tietoakaan, mutta kun sitä oli eräällä keskustelupalstalla pähkäilty, tulin siihen tulokseen, että soppa syntyy kun voissa paistaa sipulia, laittaa hiukan valkopippuria ja suolaa, täysmaitoa ja sitten leipää kuutioina.

Leivänpalat sekaan....

...ja tarjolle puolukkahillon kanssa.

On kyllä hiukan sellainen olo, että siihen alkuperäiseen versioon ei kuuluisi sipuli, ja joissain paikoissa ilmeisimmin tällaiseen leivänkannikkakeittoon laitetaan savusilavaa, mutta tästä sopasta nyt tuli tällainen ja hyvää oli.

ÜNT, vaimikäsenytolikaan...

Hieman on annettu kosmetiikalle hankala nimi. Tuo aiemmin raportoimani käsivoidekatsaus antoi lujan uskon yllämainittuun kosmetiikkamerkkiin. Tilasin kokeeksi muutaman tuotteen ja raportoin niistä sitten aikanaan.

Käykääpä katsomassa ja jos tilaatte, kertokaa meille muillekin. Niin teen minäkin.

Hormonihäiritsijöistä

Eräässä toisessa blogissa oli juttua markkinoilta bannatuista ripsiseerumeista. Vaikkakin olen lukenut Noora Shinglerin kirjan Kemikaalicoctail (kirjailijan aiheeseen liittyvä blogi löytyy täältä), halusin kuitenkin kaivella asiaa hiukan lisää. Tässä myös hyvä blogi, josta löytyy lisäinfoa.

Varsin usein tämä asia jää ilman huomiota, syynä varmaankin megateollisuuden intressit.

Olen varma, että maailmassa olisi monta surua vähemmän ilman näitä haitallisia aineita. Oletan, että luet noita aiempia linkkejä ennenkuin jatkat tästä.

Jos ajatellaan ihmisen elinkaarta, todennäköinen altistus hormonihäiritsijöille on alkanut jo kohdussa. Jos olet jostain maalaisesta käpykylästä kotoisin, olet todennäköisesti onnekkaampi kuin edistyksellisen ja varakkaan kaupunkilaisperheen lapsi. Puhdasta ruokaa kun on helpoin saada sieltä, missä se tuotetaan.

Lapsen altistus noille hormonihäiritsijöille on meidän aikuisten ikäpolvessa todennäköisimmin alkanut tuttipulloista ja muovileluista. Aikuisempana sama rumba jatkuu einesruokien myötä. Vaara piilee lisäaineiden korvalla pakkauksista, joiden kuumentaminen saattaa erittää ruokaan esim. muovin pehmittimiä eli ftalaatteja.

Aika tylyä luettavaa tuokin blogikirjoitus.

Jos nyt ajattelen omaa elämääni, niin e-pillerien aloitus parikymppisenä, kuukautishäiriöitä alta kolmikymppisenä, hormonireseptoripositiivinen rintasyöpä reilusti alta nelikymppisenä, akneongelmia läpi koko elämän, lapsettomuus ja rintasyövän uusiminen entistä suuremmalla hormonireseptoripositiivisuudella.

Montakohan synteettisen progesteronin, eli keltarauhashormonin kuuria olen elämäni aikana syönyt? Vastaus: todella monta. Niillä on käynnistetty normaalia hormonitoimintaa kun olen ollut alta kolmikymppinen.

Sen iän jälkeen en olekaan käyttänyt e-pillereitä. Nuoruusajan haave ainakin kymmenestä lapsesta jäi siis siihen.

Meikkejä ja kosmetiikkaa olen käyttänyt jo aika nuoresta. Muuta kosmetiikkaa varsinkin, koska teininäkin niitä oli varaa ostaa.

Niin, opiskeluaikana oli myös varaa mikroaaltouuniin ja eineksiin.

Lääkkeitäkään ei hyväksytä markkinoille heppoisin perustein ja ilman todella laajoja, pitkäaikaisia ja monella eri ihmisrodulla tehtäviä tutkimuksia. Kaikki ns. sairaustapahtumat dokumentoidaan. Jos keskussairaalakäynnillä koevalmistetta syövä henkilö liukastuu ja kaatuu, ongelma raportoidaan, koska jos niitä näkyy tutkimustuloksissa normaalia enemmän, niin ko. tutkimuslääkkeen voidaan päätellä aiheuttavan esim. huimausta.

Haittavaikutuksiksi tosin sitten pitää raportoida esimerkiksi eteläamerikkalaiset ampumahaavat :D

Sinänsä lääkkeiiten tutkimus on aika luotettavaa, mutta ihan kaikkea (mm. lääkkeitten keskeisiä interaktioita) ei millään annetussa ajassa pystytä tutkimaan. Siksi tiedon keruu on käynnissä koko lääkkeen markkinoinnin ajan.

Haluaisin lopuksi muistuttaa, että IHAN KAIKISTA epätoivotuista lääkevaikutuksista tulee raportoida valmistajalle/markkinoijalle. Me kaikki voimme, ja meidän TÄYTYY tehdä näin, sillä vain tällä tavalla voimme itse vaikuttaa muun muassa välillisesti omaan terveyteemme.

Tässä vielä lukemisen arvoista asiaa (linkki).