2 x Essence

Kävin sivupuhteinani vaihteeksi Rossmannilla etsimässä jotakin ihan muuta mitä loppujen lopuksi päädyin ostamaan.

Olen seerumien suurkuluttaja, ja ostoskoriin päätyi Essencen puikkomainen seerumi Hello Good Stuff! 48h Hydrating Stick.

Sinänsä pidän puikkomaisista tuotteista, joiden levittämisessä ei tarvitse tahrata käsiään. Tämä on siitäkin hauska tuote, että se sisältää viilentävää mentolijohdannaista, ja ostoksilla käydessä oli aika raaka tuuli, joten poskipääni punoittivat ikävästi tultuani kotiin. Tämä viilensi ihanasti ja rauhoitti punoitusta.

Muita ainesosia tässä seerumissa on mm. glyseriini, pantenoli (rauhoittava, kosteuttava), kurkku- ja aaloeuute sekä hyaluronihappo. Voiteessa on vieno tuoksu.

Puikko on aika pehmeä ja voiteen levitys sujuu helposti, mutta jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen puikkoa joutuu kiertämään lisää hylsystään, mikä ei tietty riko pankkia tämänhintaisen tuotteen ollessa kysymyksessä. Täällä tämä 30 g puikko maksaa alle vitosen. Ihan hyvältä tuntuu, kun käytin sitä yöksi pelkiltään ja toki kerrostaen kuivimmille ihoalueille, kuten silmänymäryksille ja suun ympäristöön.

Tarvitsin myös uuden kulmakarvageelin. Suosin mielelläni värillisiä, ja näitä oli saatavilla kahta sävyä.

Geelin pitävyydellä on sinänsä pieni merkitys, mutta haluan kuitenkin, että se vähintään jonkin verran pitää karvat ojossa. Vasemmassa kulmakarvassani on keskellä varsin kuriton yksittäinen karva, joka kasvaa holtittomasti ja sojottaa aina milloin minnekin. Sitä välillä pitää lyhentää ja tainnuttaa se jollain geelimäisellä pysymään ojossa samaan suuntaan kuin muut.

Siitä tämäkin jotenkin suoriutui. Sävy on tummempi noista kahdesta tarjolla olleesta. EDIT: Netin mukaan sävyjä on saatavilla neljä. Tässsä Rossmannissa oli vain kaksi. Tämä sävy on 02 Browny Brows. Hinta oli 2,75 euroa. Tuote on siis Brow Mascara Make Me Brow.

Sävyvalikoima:

01 Blondy Brows

02 Browny Brows

03 Transparent

04 Ashy Brows

05 Chocolaty Brows

06 Ebony Brows

Onko näistä kumpikaan sinulle ennestään tuttu?

Mukavaa alkavaa viikonloppua!

Mikä on ”Buß-und Bettag” ja miksi se on yleinen vapaapäivä vain yhdessä Saksan osavaltiossa?

Tämänpäiväisen päivän nimestä voisi äkkinäisesti vääntää, että se on "Pussaus- ja petipäivä", mutta sitä se ei ole, vaan tämä on "Rukous- ja Katumuspäivä". 

Buß- ja Bettagia vietetään keskiviikkona ennen Ewigkeitssonntagia (ikuisuussunnuntai), jota kutsutaan myös Totensonntagiksi, kuolleiden muistopäiväksi. Toinen tapa muistaa tapahtuma on se, että se osuu aina toiseksi viimeiselle keskiviikolle ennen ensimmäistä adventtia (joka on tänä vuonna 3. joulukuuta).

Vuonna 2024 rukous- ja katumuspäivä on 20. marraskuuta, eli siis tänään.

Päivä on Saksin (Sachsen) osavaltiossa virallinen pyhäpäivä, jolloin ihmiset saavat vapaapäivän töistä ja kaupat ja muut yritykset ovat kiinni.

Baijerissa sovelletaan erityissääntöä: se ei ole yleinen vapaapäivä, joten kaupat ovat auki ja ihmisten on työskenneltävä. Nuorten ja pienimpien ei kuitenkaan tarvitse mennä kouluun tai päiväkotiin. Opettajat ovat vapaapäivänä vapaita oppitunneista, mutta heidän on silti tehtävä töitä.

Tämä voi aiheuttaa päänvaivaa perheille, jotka yrittävät löytää lastenhoitopaikan.

Useissa osavaltioissa päivä on merkitty ”hiljaiseksi päiväksi”. Tästä syystä Baijerissa, Baden-Württembergin osavaltiossa, Saksissa, Saksi-Anhaltissa ja Saarlandissa on usein kielletty tanssiminen, kuten saksalaiset tiedotusvälineet ovat kertoneet.

Mikä on päivän historia?

Buß- und Bettag on protestanttinen kristillinen muistopäivä.

Se juontaa juurensa keskiajalta, jolloin rukoiltiin ja mietiskeltiin, kun maa oli kriisissä tai vastoinkäymisissä. Sen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä rukoilemaan, pohtimaan ja miettimään uskoaan.

Perinteisesti tämän juhlapäivän viettoon kuuluu kolme osaa.

Ensinnäkin kirkko osallistuu toimimaan välittäjänä Jumalalle syyllisyyttä tuntevien syntisten puolesta. Toiseksi tämän juhlapäivän tarkoituksena on koetella ihmisten tietoisuutta Jumalan edessä. Ja lopuksi kirkon pitäisi osoittaa suojelutehtävänsä ja omistautumisensa kansalleen.

Miksi sitä ei vietetä koko Saksassa?

Buß- und Bettagia vietettiin ennen kaikkialla saksankielisillä alueilla ja niiden ulkopuolella. Esimerkiksi vuonna 1878 sitä vietettiin 28 maassa.

Tuohon aikaan se ei ollut vielä saanut kiinteää päivämäärää, vaan se valittiin maittain erikseen. Sen jälkeen kun Preussi oli päättänyt kiinteän päivämäärän, muut protestanttiset kirkot seurasivat perässä.

Myöhemmin toisen maailmansodan aikana päivämäärä siirrettiin sunnuntaiksi, jotta työaikaa olisi ollut enemmän, mutta sodan jälkeen se siirrettiin takaisin keskiviikoksi.

Se oli yleinen vapaapäivä kaikissa Saksan osavaltioissa vuoteen 1967 asti, kunnes kommunistinen Itä-Saksa poisti sen.

Vuoden 1995 alussa se kuitenkin lakkautettiin, jotta työnantajille aiheutuvaa taakkaa voitaisiin keventää, sillä he joutuivat maksamaan maksuja sairausvakuutukseen vapaapäiviltäkin.

Ainoastaan Saksin osavaltio säilytti loman. Tästä syystä osavaltion työntekijöiden on kuitenkin maksettava korkeampi maksuosuus pakollisesta pitkäaikaishoitovakuutuksesta.

Yhdistymisen jälkeen se palautettiin lakisääteiseksi juhlapäiväksi koko Saksassa.

Miten sitä juhlitaan nykyään?

Useimmissa Saksan osavaltioissa pyhäpäivälaki sallii, että uskonnolliset työntekijät voivat pitää tämän päivän vapaaksi, jos he sitä pyytävät. Protestantit saattavat esimerkiksi haluta osallistua jumalanpalvelukseen.

He voivat pitää vapaapäivän ilman, että lomapäivää vähennetään. Heille ei kuitenkaan makseta siitä palkkaa, ellei työnantaja nimenomaisesti suostu siihen.

Kuten mainitsin, Baijerissa ”Buß- und Bettag” on pyhäpäivä vain koululaisille ja tarhassa käyville lapsille, kun taas Saksissa se on kaikkien pyhäpäivä.

YouGovin kyselyn mukaan noin kaksi kolmasosaa saksalaisista - 62 prosenttia - haluaisi, että Buß-und Bettag olisi jälleen koko maan kattava yleinen vapaapäivä. Vain hieman yli 21 prosenttia vastustaa sen pitämistä yleisenä juhlapäivänä, ja 17 prosenttia on epävarma.

Lähde: The Local.de

Myrskyn riepottelema look tänään

Täällä oli tänään sellainen myrsky, että oksat pois. Vettä tuli vaakatasossa ja tuuli oli sellainen, että ulkona ei tullut kysymykseenkään levittää sateenvarjoa suojaksi. Se ei nimittäin edes olisi pysynyt paikallaan, vaan tuuli olisi temmannut sen mukaansa alta aikayksikön.

Muutenhan sitä olisi voinut kyllä pysyä kotona koko päivän, mutta minun piti lähteä kaupungin toiselle puolelle hematologille.

Virhe numero yksi oli laittaa edellisen hiuistenpesun yhteydessä vain poishuuhdottavaa hoitoainetta, ja sitten muotovaahtoa, jonka föönasin kuivaksi. Suoristusrauta vaati vielä lämpösuojasuihketta, ja vetelin sillä ärsyttävät käkkyrät suoriksi.

Kosteudensuojasuihkeen unohdin. Mm. Lee Staffordilla on aika hyvä sellainen.

Meikin päälle sentään suihkutin kiinnityssuihketta, ja vaikka jouduin pyyhkimään vihmontaa kasvoiltani nenäliinalla useita kertoja koko reissun aikana, kas kummaa, meikki pysyi huulipunaa, huulten rajauksia ja poskipunaa ym. myöten. Kummallista. Kaupungilla jo ihmettelin, kun paperinästyykeihin ei jäänyt pyyhkiessä mitään väriä. Tässä siis oiva pikkujoulumeikin kiinnittäjä! Kestää takuulla kosteimmatkin bileet!

Ripsivärinä oli Sensain ripsari (aiempi postaus siitä on täällä), joten se pysyi jo omia aikojaankin. Morphen rajausvärikään ei sutannut, vaikka minusta se lähteekin ihan vaan vedellä pois (aiempi postaus siitä on täällä).

Tämä "ihmekiinnittäjä" on siis Kat Von D:n Lock-It Makeup Setting Mist, jota olen joskus hankkinut tällaisen käsilaukkuun menevän pikkupullon. Näyttäisi toimivan hyvin!

Mutta se karvakasa pääni päällä. En edes kehtaa ottaa siitä kuvaa, sillä se kastui matkalla ja nyt se on tuhannen rastoilla. Sain sen jotenkin kuivaksi, ja huomenna pitää miettiä, millä noita muotoilutuotteita siitä liottelisi irti. Ei siitä mene edes "viisipiikkinen" läpi. Nämä "rastat" vielä sojottelevat kaikki eri suuntiin tuulenpyörteiden riepottamina.

Laitoin hiukset vieteriponnarilla yöksi ylös kiinni ja levitin tyynynliinan päälle pyyhkeen yöksi. Ei ilmeisesti ole helppo urakka luvassa huomiseksi. Grrrr!!!!

Vielä näin loppukevennyksenä: Kävin tuossa naapurissa sijaitsevassa Hermesin Paketshopissa, ja siellähän tuota Dubaisuklaata oli eri valmistajilta, kauniisti aseteltuina tiskille. Tunsin suurta kiusausta ostaa ja tuoda mukanani Suomeen antaakseni joulutuliaisina.

Saatan vielä mennä niitä ostamaankin, kun ei tuo kioski tuon kauempana ole.

2 (tai 3) x luomiväriprimer ja muuta rutinaa

Olin eilen illastamassa brittiystäväni Clairen kanssa. Hän halusi testata entisen asuntoni (ja Aachenin kuuluisan katedraalin) vieressä olevaa italialaista ravintolaa, jonka nimi on Macaroni. Kaunis jugend-tyylinen paikka, mutta näin kahden käynnin perusteella täytyy todeta, että ruoka ei ole kovinkaan kummoista. Söin kuhaa (lucioperca).

Tuuleteltiin hiukan näitä Saksassa asumisen ongelmia. Hänelle tämä on ilmeisesti vaikeampaa kuin minulle, koska hän ei ole koskaan opiskellut saksaa. Minä taas ymmärrän sitä paremmin kuin pystyn puhumaan.

Facebookin Grumpy Expats -ryhmässä on välillä uskomattomia stooreja saksalaisten epäystävällisestä käytöksestä. Tosin minä en ole kokenut sitä kuin parilta eri taholta, mutta tunsin, että sekin oli todella ansaitsematonta.

*****

Mutta siis asiaan, eli näihin primereihin.

Urban Decaylla lienevät ne pidetyimmät luomivärinpohjustajat. Minulla (vaikka en todellakaan luomivärejä raskaitten luomieni takia käytä) on Original-versio, jossa on hiukan sävyäkin seassa, eli siis se tasoittaa luomien ihon väriä.

Jos haluaa paksumpaa peittoa, suosittelen MACin Paintpotia, josta olen kirjoitellut aiemmin täällä.

Hyvä vaihtoehto on myös Baborin Eye Shadow Base. Yllättävänkin hyvä.

Jotenkin pidin aina Baboria ihan "mummobrändinä", mutta oikeasti se varmaan on Suomessa tunnettu erityisesti hoitolasarjana, eikä niinkään joka kempparin myymänä brändinä. Ehkä se on vaikuttanut maineeseen jotenkin.

Täällä Aachenissa, jossa Baborin tuotteet tehdään, tuli ihan eri fiilis kyseisestä brändistä. Lue aiemmat postaukset täältä.

Tämä pohjustusaine on ihan yhtä hyvä kuin tuo Urban Decayn, ja hyvin samanlainenkin. Molemmissa on ns. doe toe -levitin.

Toki saatavuus Suomessa voi olla vähän erilainen kuin Urban Decayn tuotteilla.

Dubaisuklaata, onnenkeksejä ja joulukalentereita

Kävin juuri paikallisessa REWE-marketissani ja johan sieltä löytyi jo heti sisäänkäynnilta joulukalentereita! Tässä vain osa kuvassa.

Lukuisia kalentereita löytyy mm. suklaabrändeiltä, kuten Lindt, Kitkat, Toblerone, Milka, Ritter Sport, Kinder, Smarties, Reese's, Tony's Chocolonely...karkkikalentereita mm. Haribolta... Olut-, tee- ja coctailkalentereita, hillo- ja marmeladikalentereita, Nutellakalenteri etc. Ja sitten kiinalaisia vaniljalla ja kaakaolla maustettuja onnenkeksejä sisältävä kalenteri, johon tunnen suurta vetoa. Jotenkin tykkään näitten keksien mausta.

Makuja on monia, ja yksi kivoimpia käyntipaikkoja ikinä on ollut San Franciscon Chinatownissa yksi tällainen onnenkeksitehdas, ja käyntiä siellä fiilistelen aina joskus näin jälkeenpäin. Se oli muistaakseni tämä.

Viime viikolla tuli tilaamani italialaisen ruoan mukana tämä onnenkeksi, jonka ilolla pistelin poskeeni muutamaa päivää myöhemmin teen kera. Samoihin aikoihin tuli mieleeni (ennen tätä onnenkeksin viestiä) etsiä Fb:stä kauan kadotettuja Amerikanserkkuja, joista yhden, vuosia sitten tapaamani sitten löysinkin. Siitä lisää myöhemmin.

Pitää varmaan kuitenkin taas tehdä retki sinne Lindtin tehtaanmyymälään 😆. Ainakin joulutuliaisten merkeissä.

Mutta nyt siis siihen Dubai-suklaaseen. Veikkaan, ettei tästä ole Suomessa kuultukaan?

En ollut minäkään kuullut, ennen kuin Panne asian otti esille.

Oche = Aachen, kuvakaappaus Facebookin ryhmästä.

Sveitsin ajoilta peräisin oleva ystävättäreni Panne tästä alkoi puhua. On kuulemma ihan hitti ja kallistakin kuin mikä (pienellä googlauksella hinnat selviävät, eikä se ole mitenkään kullan hinnoissa). Limited Edition, jota nyt sitten Euroopassa suorastaan jonotetaan!

Huomatkaa, että tätä suklaata saa kyllä muiltakin valmistajilta. Pääsääntöisesti siinä näyttää olevan suklaata, pistaasia ja kataifi-taikinaa, joka on filotaikinan tapaista ja jota usein käytetään Lähi-Idän baklava-leivonnaisissa jopa ohuiden nuudeleiden tapaisessa muodossa.

En tiedä, miten paljon tämä kombo minua houkuttaisi, mutta voisin kokeilla. Todella makeaahan se varmaan on.

Siis ainakin menen katsomaan tuonne Lindtille ennen joululomaani.

Kiinnostuitko sinä tästä Dubai -suklaasta? Varmaan villitys ei ole vielä Suomessa?

Sensai x 2

Täällä on ollut kaaoottinen pari päivää, mutta siitä huolimatta -  katsastetaanpa pari Sensain tuotetta.

Vasemmalla Sensai Mascara 38°C Separating & Lengthening ja oikealla Sensai Eyelash Base 38°C.

Tässä ripsarit samassa järjestyksessä.

Ja tässä sitten harjat. Tuon primerin harjassa on jo jotakin mustaa, sori tuhru.

Nämä kaukoaasialaiset ripsivärit eivät tee kovinkaan komeaa jälkeä. Eikä ainakaan tämä. Mietin, että onkohan minulla aiemmin ollut tästä se tuuheuttava versio, koska jotenkin muistaisin, että ei ihan näin mitäänsanomatonta tulosta sillä tullut.

Nyt oli liian pimeää ottaa kuvaa silmistäni, joten katson, jos sen lisääminen huomenna onnistuisi.

Joka tapauksessa tällä saa ihan siistit ripset ja väri ei karise päivän mittaan. Näyttävyydestä tällä on aika turha primerinkään kanssa haaveilla, mutta eipä tarvitse pelätä varisemista ja mustia tuhruja raskailla yläluomilla.

Sen poistokin sujuu vain pelkällä vedellä, joten mikäs sen parempi.

EDIT: Sain napattua pari kuvaa päivänvalossa. Ei se ripsari näissä kuvissa niin pahalta näytä. Ehkä ripseni ovat vaan hiukan nysät? Tätä laittaessa ei ainakaan tarvinnut ripsikampaa tai -harjaa.

Bouillabaisse

Bouillabaisse on perinteinen ranskalainen kalapata, joka on kotoisin Provencesta ja erityisesti Marseillesta. Se on maukas ja monivivahteinen keitto, jossa yhdistyvät merenelävät, vihannekset ja mausteet.

Keitto aloitetaan keittämällä liemi, ja parhaiten se onnistuu kalanperkeistä.

Bouillabaissen reseptit vaihtelevat Marseillessa perheestä toiseen, ja paikalliset ravintolat kiistelevät siitä, mitkä versiot ovat aidoimpia.

Vuonna 1980 11 marseillelaista ravintoloitsijaa laati yhteistyössä bouillabaisse-ohjekirjan, jossa määritellään sekä ainesosat että valmistustapa. Aito marseillelainen bouillabaisse sisältää ehdottomasti rascassea (Scorpaena scrofa, skorpionisimppu), tikkuista kivikalalajia, joka elää kalangeissa (calanque, eli kalanki), ja rannan läheisyydessä olevilla riutoilla. Yleensä siinä on myös meriankeriasta ja kurnusimppua. Michelin Guide Vertin mukaan aidon bouillabaissen neljä keskeistä elementtiä ovat rascasse, kalan tuoreus, oliiviöljy ja erinomainen sahrami.

Amerikkalainen kokki ja ruokakirjailija Julia Child, joka asui Marseillessa vuoden, kirjoitti: ”Minulle bouillabaissen kertova maku tulee kahdesta asiasta: provencelaisesta keittopohjasta - valkosipuli, sipuli, tomaatti, oliiviöljy, fenkoli, sahrami, timjami, laakerinlehti ja yleensä hieman kuivattua appelsiininkuorta - ja tietenkin kalasta - laihasta (ei-rasvaisesta), kiinteälihaisesta, pehmeälihaisesta, hyytelömäisestä ja äyriäisestä.”

Bouillabaisse

n. 600 g kalaa fileinä (laitoin itse tuoretta tonnikalaa)

10 sinisimpukkaa

100 g katkarapuja

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

2 tl fenkolinsiemeniä (tai yksi tuore fenkoli)

purkki murskattuja tomaatteja

4 rkl kalafondia

1 dl kuivaa valkoviiniä

8 dl vettä

1/2 g sahramia

ripaus kuivattua appelsiininkuorta

kuivattua timjamia

1-2 laakerinlehteä

oliiviöljyä

Silppua sipulit ja fenkoli, jos käytät tuotretta, ja kuullota ne kattilan pohjalla oliiviöljyssä. Lisää nestemäiset aineet ja anna kiehua.

Puhdista sillä välin sinisimpukat ja katso, että ne ovat eläviä (älä käytä auenneita). Paloittele kala ja lisää se liemeen.

Lisää viimeksi sinisimpukat, jotka kypsyvät muutamassa minuutissa. Viimeisenä pataan laitetaan katkaravut, joita ei tarvitse kuin lämmittää. Tarkista maku ja tarjoa rapeakuorisen leivän ja rouillen (tai aiolin) kanssa.

Rouille

2 viipaletta vaaleaa leipää ilman reunoja

2 munankeltuaista

1-2 valkosipulinkynttä

2 dl oliiviöljyä

pari tippaa Tabascoa

sahramia

suolaa ja pippuria

Liota leipiä vedesssä tai maidossa, kunnes ne pehmenevät. Purista ylimääräinen neste pois. Sekoota leipä keltuaisten ja mausteiden kanssa kulhossa ja kaada öljy vatkaten ohuena nauhana sekaan. Vatkaa kunnes saat aikaan majoneesimaisen rakenteen seokselle.

Minulla oli tässä soppaversiossa yksi tonnikalapihvi, surimipuikkoja, mustekalaa ja katkarapuja. Rouille unohtui, mutta hyvää se oli ilmankin!

Millainen pitää hyvän silmänympärysvoiteen olla?

Pääsääntöisesti sen silmänympärysvoiteen pitää olla kosteuttava. Ja se saa olla hiukan rasvainenkin, koska jos se on liian ohutta, hetken päästä on silmänalusilla ikävän kiristelevä tunne.

Yöksi rasvaisuus on a ja o. Päivällä meikin alla saattaa mennä heppoisempikin, mutta sitten taas sen koostumuksessa ei ihan hirveästi saisi olla silikoneja, koska jotkut peitevoiteet (kuten tämä, jonka mainitsin jokin aika sitten), saattavat liukua laattana voiteen päällä sormen tai minkä tahansa levitysvälineen kanssa.

Tämä Louis Widmerin silmänympärysvoide on yksi niistä kolmesta, jotka mieluusti kelpuutan vähintäänkin yöksi silmieni ympärille. Niistä kahdesta muusta voi lukea lisää täältä.

Tottakai tämä voide säsltää kosteuttavia ainesosia, kuten mm. glyseriini, pantenoli ja pantolaktoni. Muista ainesosista voi mainita mm. antioksidanttisen E-vitamiinin ja ihoa uudistava ja arpien paranemista vauhdittavan A-vitamiinin. Voiteessa on myös iholle kosteutta sitovia vahoja. Sitä voi käyttää myös tehohoitonaamiona koko kasvoille tai silmänympäryksille ja hoitona kehon arville.

Voiteesta on saatavilla hajustettu ja hajustamaton versio. Voide on vegaaninen.

*****

Täällä on ollut aikamoista haipakkaa ja kaikenmaailman viestivälineet ovat piipanneet iltaisin niin, etten ole ehtinyt tännekään kirjoitella. Lähinnä amerikkalaiset läheiset, lapsuudenystäväni ja pikkuserkkuni ovat olleet äärettömän tuohtuneita USA:n vaalituloksesta ja ystävät Suomessa sitten sen lisäksi vielä kiinnostuneita Saksan politiikan viimeisimmistä käänteistä (joita en ole niin tiiviisti ehtinyt ihan viime päivinä seurata...). Täällähän pitäisi olla liittovaltiovaalit vajaan vuoden päästä, mutta nyt viimeisten tapahtumien valossa aprikoidaan, että kaatuuko hallitus ennen sitä, ja että aikaistuvatko vaalit.

Hohhoijaa, mihin tämä maailma on menossa...

PS: Uusi pankkikortti-Visa tuli eilen, elämä hiukan sen kanssa nyt helpottui, kun ei muita kortteja tarvitse kuormittaa.

Cacharel Amor Amor

Tässä taas esittelyssä yksi postiloodaani tupsahtanut tuoksunäyte, eli Cacharelin Amor Amor.

Kyseessä on jo vuonna 2003 lanseerattu kukkais-hedelmäinen tuoksu. Sen luojat, Laurent Bruyere ja Dominique Ropion kuvailevat sitä kukkais-hedelmäiseksi nektariksi, joka on luotu nuorelle naiselle, joka etsii rakkausseikkailuja (ilmankos tämä ei niinkään minuun iskenyt, kun en taida olla kohderyhmää).

Tuoksu avautuu kypsällä musteherukalla, mustaherukan lehdillä, appelsiinilla, mandariineilla, greipillä ja bergamotilla.

Kuvakaappaus: fragrantica.com

Keskituoksussa on ruusua, aprikoosia, liljoja, jasmiinia ja kieloa. Pohjalta löytyy vienoa vaniljaa tonkapapua, valkoista myskiä ja Virginian seetriä.

Olen yleensä pitänyt Cacharelin tuoksuista, mutta tämä on PLIISU! Hyvin vaisu kaikenkaikkiaan, mutta niin, en taida olla kohderyhmää. Ehkä tämä on enemmmän ns. teinituoksu.

Joku voisi väittää Cacharelin LouLouta teinituoksuksi (aiempi postaus siitä on täällä), mutta tämä Amor Amor on LouLouhun verrattuna aika heikko esitys.

Onko joku muukin tätä kokeillut? Ja jopa tykännyt, ehkä?

Suruja ja murheita ja muuta

Tarkkasilmäisimmät ovat ehkä huomanneet, etten ihan sydämellä ole tänne kirjoitellut viikkoihin. Syynä ovat moninaiset huolet. Läheisten sairastelut ja sitten vielä eniten käyttämäni luottokortti kopioitiin ja sen väärinkäytön seurauksena suljettiin. Eihän näitä asioita voi verrata, mutta tuo viimeinen kyllä "kruunasi" kaiken.

Ei sillä, etteikö näitä kortteja olisi. Uhrina ollut kortti löytyy tuosta päällimmäisenä. Juuri sitä haluaisin käyttää, sillä debit-ominaisuus on minulle tärkeä. Tosin täällähän tietty aina pitää olla käteistä lompakossa, kun kortit eivät kaikkialla käy.

Joo, tiedän "third world problem" tämäkin, eli miksi mitään meuhkata tällaisesta 😭.

OP sanoo uuden kortin tulevan parissa viikossa, mutta sen postittaminen tänne Saksaan vie tietty aikansa. Tässä rytäkässä muuten löysin lompsastani entisen työpaikkani Citibankin luottokortin, joka on edelleen voimassa. Pitää maanantaina tarkistaa, että työnantaja on muistanut sulkea sen, kun päätin työsuhteen.

Jos/kun ostan netistä, suosin maksuvälineenä Paypalia, sillä se on turvallinen ja rahansa saa takaisin, jos jokin menee pieleen ostoksien suhteen. Sama pätee tosin luottokortteihinkin, joskin luotan enemmän Paypaliin.

Kortiltani oli hävinnyt n. 140 euroa useassa erässä, joten en sitä heti hoksannut. Minä olen kyllä aina aika leväperäinen noitten luottokorttilaskujen tarkistamisessa, mutta pääsääntöisesti sieltä menee ainosataa pikkusummia mm. iCloud-tilausten takia. Nyt havahduin yli parinsadan euron laskuun. Yleensä maksan debitillä, paitsi Paypal-laskut menevät AMEXilta, ja ovat yleensä lentolippuja.

Noh, luottoyhtiö laittoi ilmoituksestani kortin kiinni, tein selvityksen asiasta ja rikosilmoituksen, jonka kopio meni luottoyhtiölle. Hieman päänvaivaa tuotti se, että mihin maahan rikosilmoitus tehdään, koska asun (toistaiseksi) pysyvästi Saksassa, mutta kortti on suomalainen, ja asiattomat veloitukset oli tehty selvityksen mukaan Unkarista amerikkalaisen firman toimesta.

Tein rikosilmoituksen Suomeen ja rahat palautettiin.

Kaikki siis hyvin, kunhan se uusi kortti nyt tulisi postissa. Nämä muut murheenaiheet ovat sitten ihan eri asia, ja niitä ei kuitatakaan hetkessä.

*****

Jospa sitten vielä kosmetiikka-asiaakin. Muistatteko, kun tästä Cliniquen tuotteesta kirjoittelin? Nimekäs brittimeikkaaja Lisa Elridgekin on tätä kehunut, eikä se huono olekaan. 

Kuten tuossa aiemmassa postauksessani kerroin, tämän voiteen pohjustus on a ja o. Tällä tulee kyllä kaunista jälkeä, mutta se on tosiaan arpapeliä, liikkuuko koko voide laattana pohjustuksen päällä.

Tuskastuin taas pariin otteeseen viime viikolla koko voiteeseen. Pitäisi pitää kirjaa silmänympärysvoiteista, jotka tämän alla toimivat, koska useimmat vaan eivät toimi. 

Ottaa päähän laittaa koko pohjustus uusiksi, kun tämä liikkuu tosiaan laattana eteenpäin, kun sitä yrittää levittää 🤬.

Perhana.

Siitä huolimatta mukavaa viikonloppua! Meillä oli pyhäinpäivä jo eilen, ja hipihiljaista - edelleen tänään.

Kolme Batisten kuivashampoota - mitä eroja näillä on?

Jokainen varmaan on joskus käyttänyt kuivashampoota, ja siihen nähden Batistehan on brändinä aika ylivoimainen verrattuna muihin kokeilemiini.

Tuli vaan mieleen hiukan vertailla, sillä minulla on kaksi loppusuoralla olevaa pulloa ja yksi hiukan täydempi. Ainakin vasemmalla ja oikealla olevissa tuotteissa on tuoksu erilainen. Vasen on "Love is Love" ja oikean tuoksu on "Cheeky Cherry".

Mutta keskimmäinen poikkeaa jo näistä muista pakkauksensakin muodon vuoksi. Siinä tuoksuu Gardenia, ja se on vegaaninen. En ole koskaan tullut edes ajatelleeksikaan, ettäkö kuivashampootkin voidaan jakaa vegaanisiin ja ei-vegaanisiin.

Tässä keskimmäisessä mainostetaan olevan 100% luonnollisia bambukuituja ja gardeniauutetta. Se on tarkoitettu lähinnä hienolle hiukselle ja sen vaikutus on kohottava sekä volymisoiva.

Mutta mielestäni se tekee paljon enemmän vaaleita rantuja kiuksiin kuin nuo muut, ja on hankalampi harjata pois. En aio ostaa sitä enää. Tyvikohottava vaikutuskaan ei mielestäni poikennut siitä, mitä noilla muilla saadaan aikaan.

Batisten vegaanisessa valikoimassa on myös kevyttuoksuinen Green Tea & Chamomile ja lentiviä hiushaivenia kesyttävä coconut Milk & Hemp.

Oletko kokeillut näitä?

Moissaniittisormus

Kaikkeen sitä törmääkin... En ole mikään jalokiviharrastaja, joten moissaniitti oli täysin tuntematon käsite.

Nyt tuntuu, että niitä mainostetaan joka tuutista. ostin halvan hopeasormuksen, jossa siis kimaltelee timantin sijasta karaatin moissaniitti.

Timantit ja moissaniitit ovat kaksi eri kivityyppiä. Timantit ovat pelkkää hiiltä (C), ja moissaniitti on taas piikarbidi (SiC)

Moissaniitteja on alunperin löydetty meteoriiteista, mutta nykyään niitä tehtaillaan laboratorioissa. 

Timantti ja moissaniitti ovat kaksi erilaista kivityyppiä, jotka eroavat toisistaan sekä koostumuksessa että ominaisuuksissa. Timantti on kova materiaali, Mohsin kovuusasteikolla kovuus on 10 ja moissaniitti ei sille paljoa häviä, sillä sen kovuus on samalla asteikolla noin 9,25.

Nimensä moissaniitti sai kemian Nobel-palkinnon voittaneen Henri Moissanin mukaan.

Moissaniitin valontaittokykyä sanotaan jopa paremmaksi kuin timanttien. Minunkin silmääni tämä moissaniitti on todella säihkyvä, tosin vertailukohteena on käsillä vain toisen rihkamakorun kristalli (tai lasinpalako se mahtaa olla). 

Mitä taas tulee hintaan, moissaniitit ovat synteettisestä taustastaan johtuen tietty paljon halvempia kuin timantit. Luonnossa moissaniitit ovat harvinaisuus.

Moissaniitti on usein ekologinen valinta, koska sen valmistus ei vaadi laajamittaista kaivostoimintaa, kuten luonnon timanttien hankinta.

Moissaniiteista ja timanteista, sekä niiden ominaisuuksista voit lukea lisää täältä.

Tämä sormus ei ollut mikään kovin tyyris, kelpaa taas kadotella... Minulla on sokeritoppasormet, ja vihkisormuksenkin kadotin jonnekin päivä häitten jälkeen. Mies sanoi, ettei uutta tipu, eikä uutta tippunut. Nykyään en edes moista tarvitse ja mieskin on jo ollut vainaa kauan aikaa.

Mutta itseään voi aina piristää tällaisilla halpissormuksilla.

Rival ❤️ Me

Kemppariketju Rossmannin omista brändeistä Rival 🖤 Me on sellainen, jolla on mielenkiintoisia ja edullisia muutaman euron tuotteita. 

Halloween-meikkejäkin löytyy.

Luomiväripaletit ovat hyvin värikkäitä. 

Brändin kynsituotteista tykkään. Ostin taannoin muutaman.

Vasemmalla yhdistetty 2-in-1 alus- ja päällyslakka (hupsan, tämä olikin Essencen, eksyi kuvaan, koska pullo on saman mallinen kuin Rivalin tuotteissa) , hieman sävyä antava kynnenkovettaja, kynsien valkaisija ja HD-metalligeelilakka, joka on kauniin beige.

Kahta keskimäistä en oikeastaan olisi tarvinnut. 

Läpikuultava lakka saa jotenkin kynnet näyttämään kuvissa siltä, kuin kynnenaluset olisivat likaiset (mitä ne eivät todellakaan ole).

Sorruin myös huulipunaan, joka nyt ei ole yhtään minun värini! Ehkä tämän saa joku joululahjaksi, en ole tätä edes kokeillut muuta kuin myymälässä.

Kultahippuista violettia? Tämä taitaa vaatia useamman kuin yhden kerroksen.

Kiinnitin muuten taas huomiota yhteen asiaan täällä Saksassa. Naisväki testailee kemppareissa  huulipunia suoraan testereistä huulilleen, mikä ei tulisi kyllä pieneen mieleenikään. Ei, vaikka sen testeripunan pyyhkisi ensin tarjolla olevalla paperilla. Hyh.

Mukavaa sunnuntaita!

Eilen Bonnissa

Eilen illalla sain päähäni lähteä käymään Bonnissa. Tässä muutama kuva Saksan entisestä pääkaupungista.

Paikkakunnan ehdoton superjulkkis on Ludwig van Beethoven, joka sattui syntymään täällä.

Herran vaaleanpunainen synnyinkoti on nykyään museona.

Ja kun Saksassa ollaan, sielläkin oli kirkkoja. Kuvassa Bonn Minster.

Tämä kuva tosin on ihan toisen kirkon sisältä, ei edellämainitusta Minsteristä.

Vaikka kaupunki pommitettiinkin toisen maailmansodan aikana maan tasalle, jotakin vanhaa siellä sentää on - tai ainakin vanhan näköistä.

Bonnin alkuperäinen Sterntor rakennettiin noin vuonna 1244 Sternstraßen päähän, ja se oli osa keskiaikaista kaupungin linnoitusta.

Keisari Vilhelm II:n väliintulosta huolimatta portti, joka oli viimeinen jäljellä oleva portti entisistä kaupungin linnoituksista, purettiin vuonna 1898 liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. (Koordinaatit: ♁50° 44′ 8.8″ N, 7° 5′ 54.1″ E - vanha sijainti) Vain kaksi vuotta myöhemmin - vuonna 1900 - Bottlerplatzin tai Vivatsgassen pohjoispuolelle pystytettiin muutaman metrin päähän samanniminen korvaava rakennelma. Se koostuu vain osittain entisen Sterntorin jäännöksistä, vanhan kaupunginmuurin jäännöksestä ja sen ainoasta säilyneestä puolipyöreästä tornista. Pieni kulmatorni ja sitä ympäröivät linnoitukset luokittelevat sen historistiseksi. Se on suojeltu rakennus.

Ulkokaareen on kiinnitetty kaksi muotokuvaa, ristiinnaulittu Kristus Marian ja Johanneksen kanssa ja ”Jumalanäiti seitsemän murheen kanssa” vuodelta 1650. (Lähde Wikipedia).

Tätä katsellessa minäkin muutuin 5-vuotiaaksi.

Oli ihan kiva iltaretki, mitä nyt junayhteys hiukan tökki paluumatkalla. RRX vei vain Eschweileriin saakka Kölnistä. Siellä oli toisen junan odottelua hiukan aikaa, mutta kotiin pääsin, ja ihan asiallisessa aikataulussa.

En sitten millään tajua, että täällä on edelleen + 20 C, ja ihmiset kulkevat shortseissa ja hihattomissa topeissa. Minulla oli paksu villatakki ja hikeä pukkasi.

Vanha postitalo.

Noh, kuvasin vain kauneinta osaa Bonnista. Muutenhan se ei mikään nätti paikka ole. Ellei mennä Rein-joen rantaan, minne en ehtinyt.

Burberry Goddess

Älkää nyt hermostuko näihin tuoksupostauksiin, mutta nyt taas postilaatikkoon tupsahti hyvin kiehtovan tuoksuinen näyte. Tämä oli nimensä mukaan ihan jumalaisen tuoksuinen.

Burberry Goddess (Eau de Parfum Intense) on viime vuonna (2023) lanseerattu, hyvin aromaattinen gourmettuoksu, joka suorastaan hyväilee nenän reseptoreita. Se on todellinen vaniljapommi.

Pintatuoksussa on vaniljaa, laventelia, kaakaota ja mausteista inkivääriä.

Kuvakaappaus: fragrantica.com

Keskituoksussa on vaniljakaviaaria. Mutta mikä on vaniljakaviaari? Vaniljakaviaari koostuu puhtaiden madagaskarilaisten Bourbon-vaniljapapujen siemenistä ja hedelmälihasta, jotka raaputetaan palkojen sisäpuolelta, jotta saadaan vaniljan intensiivisin ja eksoottinen maku ja tuoksu talteen.

Lopuksi pohjalla on vielä vanilja-absoluuttia. Tämä on kallein kaikista vaniljan olomuodoista. Se on itse asiassa niin kallis, että useimmat tuoksuvalmistajat käyttävät tuotteissaan sen sijaan synteettistä vaniljaa. Se valmistetaan vaniljaöljyhartsista hajottamalla se hienojakoisella sokerialkoholiliuottimella. 

Kun liuotin on haihtunut, jäljelle jää absoluuttinen vanilja. Se on paksun öljymäistä, eikä niin lämpimän makean tuoksuista kuin vanilja yleensä. Tässä mielessä se on varsin sopiva pohja tälle muuten nin makealle hajuvedelle.

Tämä oli kyllä aivan ihana! Jos olet vaniljan ja kaakaon ystävä, käypä tuoksuttelemassa!

Notinossa 10 ml pullo näkyy olevan 26,70 euroa, ja 30 ml:n pullon saa täällä n. 44 eurolla.