Liikuntapäiväkirja - 32 viikkoa takana

Tänään onkin huhkittu salilla koko iltapäivä, sain nimittäin personal trainerilta uuden saliohjelman ja hän treenasi sen läpi kanssani. Täytyy sanoa, että olinkin jo hiukan leipiintynyt vanhaan laitteiden kiertämiseen.

Viikon kaksi aerobista säilyvät ennallaan, MUTTA uutena asiana tuli 30 minuutin lämmittely (crossari, juoksumatto, pyörä  - väline vapaavalintainen, eli jatkan sen pahuksen fillarin kanssa todnäk). Lihaskuntoharjoituksen keskellä on 10 minuuttia crossaria (onneksi ei enempää) ja tietty lopuksi 10-15 minuuttia taas samalla tavalla kuin lämmitellessä.

Lihasryhmät käydään harjoituksessa läpi niin, ettei kiertoharjoittelua laitteelta laitteelle sallita, vaan lihasryhmät kulutetaan sarjoilla loppuun yksi kerrallaan. Huhhuh!

Treenin loppupuoli on Fustran tapaista liikuntaa, siis crossarin jälkeen. Eikä siis sekään mitään kovin kevyttä.

Nyt ei vielä tunnu missään, mutta arvaanpa, että joku varmaankin sunnuntaina valittaa kolotusta joka puolella….

Paino on muuten romahtanut 10 kiloa, nyt kun muistin vihdoin ja viimein itseni punnita. Sinänsä hiukan huolestuttavaa, koska tarkoitus on kasvattaa lihasta.

Nyt tähtäin on naisten kuntovitoselle toukokuussa, Ladybirdseillä kun on oma joukkue, joten en oikein voinut olla ilmoittautumatta mukaan :)

Royal Ascotissakin kesäkuussa olisi kiva olla hiukan timmimmässä kunnossa. Järjestin sinne mukaan myös opiskeluaikaisen kämppikseni, jonka mukaan "nyt ovat suurimmat huolenaiheet hattu ja kroppa".

Minä taidan nyt lähinnä murehtia sitä hattua. Todennäköisesti ystäväporukalla valitsemme (meitä on 5 menossa) sellaisen teeman, että jokaisella on hatussaan eri kukka. Olemme siis "kukkakimppu".

Torstain tohotuksia

Tämä päivä meni ihan yhtä haipakalla kuin eilinenkin. Klubimme vieraili paikallisessa maahanmuuttajavanhusten päiväkeskuksessa ja siellä menikin ilta rattoisasti teetä juoden ja rupatellen. Ehdin sen jälkeen juuri ja juuri kauppaan, koska eilen jäivät ostokset tekemättä.

Toiminnanjohtaja kertoi heidän pitävän kerran kuussa hemmottelupäivän, jolloin hierotaan kipeitä niskoja ja tehdään manikyyrejä jne. Tästä tuli yhtäkkiä mieleeni, että oma kynsilakkavarastoni on paisunut yli äyräittensä, joten lupasin viedä sinne kassillisen niitä heidän käyttöönsä.

Nyt illalla olen löytänyt paljon muutakin kosmetiikkaa, kuten kasvonaamioita, joita on kokeiltu kerran ja jotka ovat sittemmin unohtuneet johonkin laatikkoon, kuorintavoiteita yms. Tarkistin tietenkin, että ne ovat hygieenisissä pakkauksissa ja ettei mikään ole mennyt pilalle ennenkuin vien ne huomenna heille.

Varastoista löytyi pari parfyymiäkin, joita en ole itse käyttänyt, niin laitoin nekin samaan kassiin, saavat naiset hiukan jotakin kivaa ekstraa huomenna.

Jos teidän paikkakunnillanne on maahanmuuttajanaisten ryhmiä, siis päiväkeskuksia, joissa naiset käyvät, voi sieltä myöskin varmasti tiedustella, ilahtuvaisitko he tällaisesta lahjoituksesta, jos jollakin siis ylimääräistä kosmetiikkaa pyörii nurkissa. Itse en olisi ilman tämänpäiväistä vierailua mitenkään hoksannut tätä tarvetta.

Kesäkurpitsakakku

Eilen jäi blogin päivittäminen väliin, hiukan kiirettä piisannut ja tänään tulla pullahti ystäväni Unkarista työmatkalla tänne ja koska emme ole tavanneet pitkään aikaan illallinen venähti seitsemän tunnin sitsiksi kun piti päivittää kaikki "tuoreimmat uutiset". Tulin vasta äsken kotiin.

Mutta julkaistaanpa nyt erittäin helppo, herkullinen ja kevyt kakkuresepti, jonka pääraaka-aineena on kesäkurpitsa. Tätä voisi hyvällä syyllä milteipä kutsua maidottomaksi vastineeksi perinteiselle piimäkakulle.

Kesäkurpitsakakku

200 g raastettua kesäkurpitsaa
150 g sokeria
1 muna
1 1/4 dl ruokaöljyä
200 g vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1/2 tl soodaa
1/4 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
2 tl sitruunan raastattua keltaista kuoriosaa

Laita uuni 160 C. Voitele ja jauhota kakkuvuoka.

Sekoita kulhossa kurpitsaraaste, sokeri, muna ja öljy. Sekoita toisessa kulhossa loput aineet. Yhdistä nämä kulholliset niin, että taikina on tasaista (ei kannata kovin vaivata, vain sen verran, että seos on tasaista ja notkeaa).

Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa n. 45 minuuttia tai kunnes kakku tikulla kokeillessa on kypsä. Anna kakun jäähtyä ennen tarjoilemista.

White Stuff

Flunssa alkaa olla jo ohi, mutta silti tänäänkin olen pysytellyt pitkälle petissä, on hiukan voipunut olo.

En ole mikään sisustaja, mutta erään ystäväni miltei valkoinen huusholli antoi minullekin inspiraation. Olohuoneen kalustona minulla on antiikkikalusto, jossa on ruokapöytä, tuolit, sohvaryhmä pöytineen ja iso kaappi. Näitä kalusteita pitäisi kunnostaa, sillä entisöinnistä alkaa olla jo kauan aikaa.

Kuten tiedätte, tykkään kierrellä kirppareita ja viime viikon alussa silmiin sattui tuolisarja, jotka eivät nyt kovin kummallisilta näyttäneet, mutta olivat edulliset, ja ostin ne, sillä tarvitsen tuolit ruokapöydän ympärille ainakin siksi aikaa kun vanhat ovat kunnostettavina.

Kirpparin tuoli parkkipaikalla menossa uuteen kotiin.

Tuolien jalat ovat suurinpiirtein saman väriset kuin pähkinäpuiset kalustoni, joten ajattelin hommata niihin uudet päälliset. Antiikkituolieni suojana olleet valkoiset "huput" ovat jo hiukan nuhjaantuneet ja yksi on hiukan rikkikin, joten uusia…

Ostin nyt tällaiset ensialkuun, koska hankin ne jo ennen tuoleja, päätin ostaa jalat peittävä huput.

Noihin tuolinpäällisiin saa kaikenlaista somistusta, hankin edullisesti muutamanlaisia nauhoja, joilla ne saa huolitellun näköisiksi.

Vihreä organzanauha. Keväisten ja kesäisten kattausten kanssa.

Satiinia ja valkoista hillitysti.

Koska olkkari on sävytetty savunsiniharmaaseen, otin nyt käyttöön harmaat organzanauhat.

Ylimmän kuvan tuolin uudestisyntyminen.

Kertakaikkinen muodonmuutos! Kirpparilta löytyi myös muuta. Esimerkiksi kahvikuppisettejä on paljon myynnissä, sillä nykyään kai ei kukaan enäää halua (?) täydellisia kahviastiastoja, kuten ennen. En minäkään sellaista hakenut, mutta katse kiinnittyi muutamaan kuppiin tasseineen. Kupit olivat ohuehkoa posliinia, kauniin valkoiset ja mikä parasta, kunnollisen kokoiset ja kahva oli kunnollinen.

Kupin pohjassa lukee "Kotikulta".

Kauniita ja käyttökelpoisia kuppeja. Tässä vielä yksi kuva: kupissa tosin hiukan epäortodoksista genmaicha-teetä…viittaan siis teepussiin, muuten tee oli ihan ok.

Vielä tarttui kassalle mennessä jotakin hihaan, eli kaunis valkoinen tuikkulyhty, joka näyttää ihan riisiposliinilta, mutta on lasia.

Tiesittekö muuten, että esimerkiksi Punaisen Ristin Kontti-kirppareilta voi ostaa myös lahjakortteja? Minusta erittäin hyvä lahjaidea, sillä sieltä löytää hyvin esimerkiksi ensimmäiseen omaan kotiin astioita ja liinavaatteita ja huonekaluja. Vaatelöytöjä tekee aika usein myös. Taisin jo aiemmin kertoe, että löysin kuudella eurolle Etienne Aignerin mustat loaferit, jotka olivat ihan kuin uudet. Valitettavasti vain hiukan liian isot minulle, joten ystäväni osti ne ilahtuen niistä suunnattomasti.

Ai niin, jos nyt joku luuli otsikon perusteella kauppaketjusta nimeltä White Stuff, sinne pääsee tästä linkistä ja toimittavat Suomeenkin tilauksia.

Chelsea-pullat

Tässä on vanha englantilainen resepti, jolla saa asunnon tuoksumaan todella herkulliselta! Herkullisuus ei jää ainoastaan tuoksuksi, vaan ne maistuvat myös! Ne on paras tehdä vuokaan bostonkakun malliin, tai paperisiin muffinssivuokiin.

Chelsea-pullat

100 g vehnäjauhoja
100 g sämpylä- tai hiivaleipäjauhoja
1/2 tl suolaa
pussi kuivahiivaa (7g)
5 rkl lämmintä maitoa
1vatkattu muna
3-5 rkl lämmintä vettä
25 g voita sulatettuna
2 keskikokoista banaania ohuina viipaleina
100 g kuivattuja, pehmeitä aprikooseja hienonnettuina
50 g ruskeaa sokeria (vaalea muscovado parasta)
1 tl jauhettua kanelia
1/2 appelsiinin raastattu oranssi kuoriosa
2 rkl juoksevaa hunajaa lämmitettunä

Sekoita jauhot, suola ja hiiva kulhossa. Tee keskelle kuoppa ja kaada siihen maito, muna ja niin paljon vettä, että saat pehmeän taikinan. Vaivaa taikinaan hyvin ainakin 5 minuuttia tai kunnes se on tasaista ja notkeaa. Peitä kulho tuorekelmulla ja jätä kohoamaan, kunnes taikina on kaksinkertaistunut.

Jos käytät vuokaa, voitele se voilla. Vuoka tulee olla n. 20 cm halkaisijaltaan.

Jauhota leivinpöytä ja leivo taikinasta n. 30 cm x 25  cm suorakulmioksi.

Sekoita hedelmät, sokeri, kaneli ja appelsiininkuori ja levitä seos taikinalle. Rullaa taikina pitkältä sivulta alkaen ja paina rullan päät umpeen.

Leikkaa pötkö yhdeksäksi tasakokoiseksi palaksi jotka asettelet vuokaan leikkauspuoli ylöspäin niin, että ne juuri ja juuri koskettavat toisiaan. Peitä ja anna kohota 30 minuuttia.

Laita uuni 200 C, kiertoilmauuni 180 C. Sivele puolet lämmitetystä hunajasta pullien päälle ja paista niitä n. 20-25 minuuttia.

Ota pullat pois uunista kun ne ovat kullanruskeita. Anna jäähtyä n. 10 minuuttia ja pensselöi loppu hunaja pullille.

Liikuntapäiväkirja - 31 viikkoa takana

Viikkoa alkoi hiukan liiankin hyvin. Maanantaina tunnin aerobinen, tiistaina lihaskuntoa ja keskiviikkona taas tunti aerobista. Silloin ajattelin salille mennessäni, että se kuulostaa jo liiankin helpolta, vaikka olen lisännyt vastusta koko ajan.

Ja sitten se tapahtui, keskiviikkoiltana alkoi kummallisesti yskittää. Silmät olivat omituisesti punoittaneet koko viikon, mutta en sen kummempia oireita huomannut. Torstai olikin sitten jo tuskallisempaa yskimistä, joten iso annos sinkkiä ja C-vitamiinia ja salille. Oli kuitenkin sen verran järki päässä, etten mennyt kuntoilemaan vaan kävin iltapäivän hiljaisemmalla ajalla vain infrapunasaunassa, enkä usko tartuttaneeni ketään.

Ihan yhtä punoittava kuin omat silmäni  - tosin tämän kuvan alkuperää en tiedä, ei ole minun silmäni.

Keskiviikkoiltana olo vain paheni ja paheni, ja torstaina en enää pysynyt tolpillani ja kuume kipusi pitkin päivää reilusti yli 90 C, joten päätin ottaa pienen annoksen ibuprofeiinia. Kävin kyllä pikaisesti autolla kaupassa, havaitakseni, että ajaminen sujui kuin olisi ollut huumattu tai humalassa. Onneksi ei mitään sattunut. Jos jotakin olisi sattunut, tietty sellaisesta tulee joku rangaistus, mutta laki ei tietääkseni kiellä ajamasta kuumeessa? Tuli vain mieleen….

Kuten torstai, myös perjantai kului petin pohjalla. Torstaina alkaneet lihaskivut jatkuivat perjantaina ja päänsärky ei sitten millään tahtonut lähteä pois, vaikka normaalisti äärimmäisissä tapauksissa vain pieni annos ibuprofeiinia riittää (50 mg tai alle). Perjantaiaamuna Rouva Yläkerta vielä tapansa mukaan aloitti  äänekkään siivoamisen apinan raivolla jo kukonlaulun aikaan. En kyllä ymmärrä, millä ihminen, jolla ei juurikaan edes ole huonekaluja tai muuta tavaraa, saa aikaan niin hirveän kolinan.

Perjantaina yötä kohden olo alkoi helpottua, mutta vieläkin joka paikkaa särkee. En muista, että olisi tällaista flunssaa koskaan aikuisiässä ollut. Uskon kuitenkin, että C-vitamiini ja sinkki noin aikaisin aloitettuina lyhensivät tämän taudin kestoa. Toivottavasti sille on nyt jonkinlainen immuniteetti.

Ensi viikolla salille uudella innolla ja perjantaina saan uuden treeniohjelmankin!

Viikon loppupuoli meni aivan pipariksi ja monta menoa sen mukana.

Pieniä kikkoja 1

Silmät:

- et tarvitse Lash Cardia, tai vanhaan luottokorttia ripsivärin tms. siistiin levittämiseen kiireessä. Teelusikka ajaa saman asian. Jos se on ollut jääkaapissa, niin silmätkin virkistyvät samalla.

- kun ripsiväri on loppu, säästä harjaosa, puhdista se ja sillä on vielä uusi elämä ripsiharjana.

- jos ripsiin tarvitaan enemmän volyymia ja pituutta kun normaali ripsivärisi tekee, voit sormin taputella niihin vauvantalkkia tai puuteria ennen ripsiväriä.

- joe silmänrajauskynäsi jatkuvasti tuhraa ja murenee, laita se pakastimeen 15 minuutiksi ennen käyttöä.

- nitistä turvonneet silmänaluset raa'alla perunalla. Perunassa on ihoa kiristäviä ominaisuuksia, jotka saavat ylimääräisen nesteen pois silmäpusseista. Perunassa on myös katalaasi-entsyymiä, joka vaalentaa silmänalusia. Pese ja kuori peruna ja leikkaa siitä kaksi siivua silmillesi. Mene makuuasentoon ja rentoudu ja anna perunan tehdä tehtävänsä.

- Käytä alaluomen sisäosaan ihonväristä kajalia, sillä tämä alue punoittaa useimmilla pitkän illan jälkeen.


Hiukset:

- jos värjäyksen juurikasvu pilkistää, älä korjaa sitä ripsivärillä, joka saa hiukset paakkuuntumaan kiinni toisiinsa ja näyttää epäluonnolliselta. Valitse sopiva luomiväri ja levitä sitä siveltimellä juurikasvuun.

- toinen hyvä keino kätkeä juurikasvu on tehdä siksak-jakaus.

- jos hiuksesi kaipaavat nopeaa siistiytymistä ja kohotusta ja kuivashampoo on loppu, ripottele hiusten juuriin hiukan (kyllä, hiukan vain) peruna- tai maissijauhoja. Hiero päänahkaa hetken ja harjaa hiukset hyvin pää alaspäin.

- jos hiuksesi ovat värjätyt, käytä sulfaatittomia shampoita ja hoitoaineita, jotka eivät haalista hiusten väriä.

- tummatukkaiset voivat käyttää kimalteetonta aurinkopuuteria kuivashampoona.

- estä vastaföönattua tukkaa lätistymästä ja ripottele juuriin kuivashampoota ennenkuin päänahka alkaa erittää rasvaa.


Iho:

- usko tai älä, finni paranee kun laitat sen päälle hammastahnaa. Monissa tahnoissa esim. triklosaania, joka on antiseptinen aine.

- jos herkästi rasvoitteuva iho kiiltelee, käytä mieluummin imupaperia (blotting paper) kiillon poistamiseen kuin useaa kerrosta huokosia tukkivaa puuteria. Näin säästyt näpyiltä.

- jos iho on rasvainen, käytä mieluiten puhdistusöljyä meikin puhdistukseen, sillä se pehmittää ihon eikä kuivata sitä. Pinnan kuivuus voi tukkia huokoset ja saada talia erittymään liikaa, minkä seurauksena on finnejä.

- kasvovoiteet, jotka ovat purkissa, säilyvät kauemman hyvinä, jos käytät puhdistettua spaattelia niiden ottamiseen purkista (ei siis sormia purkkiin!). Monilla sarjoilla tällainen onkin jo valmiina pakkauksessa.

- Kuori huulesi ennen meikkiä. Laita huulirasvaa ja harjaa huulet puhtaalla hammasharjalla tai puhdistetulla ripsiharjalla.

Kuva: The Style Quotidien.

Pysyy kuin täi tervassa

 Olen löytänyt maailman parhaan primerin. Tällä meikki kuin meikki pysyy kunnolla naamassa, vaikkahan sitten hikoilisi kuinka paljon. Yksi purkillinen on nyt käytetty loppuun ja uutta on tilauksessa.

Kyse on siis korealaisen Etude Housen Sweet Recipe -sarjan Baby Choux - primeristä, jota saa kolmena värisävynä.

Vihreä peittää punaisuutta, pinkki antaa eloa kasvoille ja persikansävy vaalentaa tummaa ihoa.

Ihan ensinnäkin varoitan, että tuosta mintunvihreästä naama valahtaa kyllä aika kalpeaksi, joten päädyin ostamaan tuon vaaleanpunaisen, Berry Choux'un. Se tasoittaa couperosaihoa juuri tarvittavasti.

Nykyisin nämä primerit myydään tuubeissa, tuo purkki olikin hiukan hankala ja hajosi minulla käytön aikana. Eikä sitä mielellään matkoillekaan mukaan pakannut.

Aikalailla ihon väristä, vaikka pinkille purkissa näyttikin. HUOM. tätä käytetään sitten ihan kuin BB-voiteita, eli sitä ei pläästitä naamalle paksua kerrosta!

Vähän liikaa tässäkin kämmenselälle. Voide on erittäin riittoisaa.

Ja kas, silkkinen pinta valmiina meikille.

Kaikista kuivaihoisimpien kannattaa ehkä harkita kerrosta päivävoidetta primerin alle, mutta me rasvaisemman ihotyypin edustajat voimme laittaa sitä suoraan naamalle. Voide kätkee myös huokoset todella kiitettävästi.

Itse asiassa se ei paljoa tarvitse meikkiäkään peitokseen. Minulla on suhteellisen tumma iho ja leuan ja kaulan väriero jäi näkymään, joten suihkautin kasvoilleni Diorin Airbrush -meikkivoidetta, ja hyvä tuli. Ei itse asiassa tarvinnut pahemmin puuteriakaan, sillä primer tekee ihanan matan pinnan.

Itse voide ei maksa kovinkaan paljoa, alta kympillä postikuluineen irtoaa tuubillinen Roseroseshopista. Tämä jää jatkossa aivan ylivoimaisesti hg-tuotteiden listaan!

Pullossa piileskelevä petos

Olen tehnyt hiukan kirppariostoksia ja piti kirjoittaa niistä, mutta on aika myöhäinen kellonaika ottaa kuvia, joten kuulette asiasta toisen kerran.

Tänään kuitenkin muutama sana pullotetusta vedestä, lähinnä kuplivasta ja maustetusta sellaisesta, ei limsoista. Tulipa tänään salilla hiukan juttua veden juomisesta. Jos minulta kysytään, niin vesi vetenä ja mieluummin jääkylmänä sellaisena, mutta joillekin se vaan ei mene alas.

Myönnettäköön, että minunkin jääkaapissani oleilee yksi muovipullollinen vadelman (?) makuista ja hapotettua vettä. En muista, miten se on sinne päätynyt, mutta käyttöaikaa näkyy vielä olevan jäljellä. Todennäköisesti pullo on jo ollut siellä avaamattomana niin kauan, että ainakin minulla herää epäilys veden puhtaudesta. Ties mitä siitä pullostakin irtoaa ajan kanssa, vaikka niitä turvallisiksi väitetäänkin. Mieluummin hanavettä, kiitos!

Jos pullotettuun kuplaveteen lisätään väriä, makeutusta ja makua, se muuttuu limppariksi, joita monet aikuiset eivät enää niinkään suosi. Makuvesi taas on kirkasta ja se myydään muiden pullotettujen vesien kanssa kirkkaassa, läpinäkyvässä pullossa ja samasta hyllystä, mikä antaa mielikuvan jostakin puhtaammasta ja terveellisemmästä.

Eri asia sitten on, onko siinä käytetty keinotekoista aromiainetta ja makeutusaineita. Hiilihaposta voidaan olla monta mieltä. Jotkut pitävät niitä ruoansulatuksen häiritsijöinä, toiset taas saavat niistä avun ruoansulatukseen ja ummetukseen.

Onko makuaine sitten aitoa vai ei? Ainakin sen tiedän, että jos veteen lisään sitruunan mehua tai karpalomehua, seos ei enää pysy kirkkaana vaan se samentuu ja muuttaa väriään. En ole maistellut koko tarjontaa läpi, mutta ne, mitä olen testannut (joskus olosuhteiden pakosta), ovat kyllä maistuneet aika esanssisilta ja liiankin makeilta.

Valmistajat tietävät, että makuvedet kilpailevat tavallisten limsojen kanssa, joten suurimmilla limsamerkeillä on myös makuvesibrändi. Rahat otetaan kuluttajilta pois tavalla tai toisella. Makuvesillä, varsinkin sellaisilla, joihin on lisätty esimerkiksi vitamiineja, on terveellisempi leima kuluttajan mielikuvissa. Kukaan ei vaan ajattele, että nekin makuvedet, joiden sisällysluettelossa on merkitty sokeri yhdeksi ainesosaksi, saattaa sisältää aikalailla saman verran sokeria kuin mikä tahansa limppari.

Vaikka sokerin sijasta olisikin käytetty makeutusainetta, ovat ne yhtäkaikki hampaille huonoja vaihtoehtoja happamuutensa vuoksi  - tällä en siis tarkoita hiilihappoa vaan maun vuoksi lisättyjä happoja, kuten sitruunahappoa. Jos haluaa kuitenkin niitä käyttää ja suojella hammaskiillettään, makuvesi kannattaa juoda pillillä ruoan kanssa.

Fruktoosi, eli hedelmäsokeri ei ole sen parempi vaihtoehto, sillä sen metaboloituminen rasittaa maksaa ja pidemmän päälle voi aiheuttaa rasvamaksan, ihan kuin alkoholikin.

Mitä ilmeisimmin minunkin makuvesipulloni sisältää jotakin säilöntäainetta. Yleisin ovat E211 (natriumbentsoaatti), joka saattaa aiheuttaa yliherkille henkilöille astmaa ja jopa anafylaktisia reaktioita. Tiedetään myös sen saattavan aiheuttaa tuhoa ihmisen DNA:lle, mikä saattaa johtaa maksan vaurioitumiseen ja neurologisiin häiriöihin. Tätä lisäainetta ei myöskään suositella hyperaktiivisille lapsille.

Toinen usein käytetty lisäaine on E212, joka saattaa aiheuttaa ihon, silmien ja limakalvojen ärsytystä.

Varsin usein siis nämä makuvedet ovat teollisia sekoituksia ja sokeripommeja, ja jos aitoa tavaraa haluaa, kannattaa harkita sitruunanviipaleita vesikannussa tai pientä lirausta esimerkiksi sokeroimatonta omenamehua juotavan veden sekaan. Hintakin tulee halvemmaksi.

Luonnonmukaista tuuheutta ja puhtautta

Kyllähän ponnekaasupulloissa olevat kuivashampoot ovat käteviä käyttää, mutta eiväthän ne kaasut, yleisimmin käytetyt propaani ja butaani, ole ihan täysin ongelmattomia. Sprayt ovat ainakin palonarkoja. Kaasujen lisäksi niissä on kuivattavaa alkoholia.

Jos ajatellaan kuivashampoiden ainesosia, niin jonkinlainen tärkkelys on yleensä se hiuksista rasvaa imevä ja sikäli tehokas osa. Joissakin kuivashampoissa on myös silikoneja, jotka saattavat tukkia päänahan huokosia. Muuten kuivashampoiden koostumus ei ole yleensä mitään rakettitieteen tuntemusta vaativaa.

Minulle oli yllätys, että ihan 100% luonnollisiakin kuivashampoita saa, enkä nyt tarkoita perunajauhopakettia keittiön kaapissa. iHerb myy kolmea merkkiä, joissa on myös hiustenväriin sopivia sävyjä, jotka saavat värjättyjen hiusten juurikasvunkin kätkettyä.

Hankin tuota Ambiancen shampoota, koska siinä on iso täyttöpakkaus mukana ja siksi se tuntui edullisimmalta näin raskaan tukan omaavalle kuivashampoon suurkuluttajalle.

Paketti päältä.

Kas, siinä onkin levitin mukana!

Sudin saa suojattua ennen korkin laittoa päälle, etteivät karvat ala sojottaa minne sattuu.

Ihan näpsäkkä tuote, mahtuu hyvin käsilaukkuunkin, MUTTA epäilen, että jauhesäiliö täytyy ainakin oman mielenrauhani vuoksi teipata kiinni ennenkuin sen käsilaukkuun laittaa. Voi olla, että murehdin turhaan ja että siinä on tarpeeksi kierteitä pitämään säiliö kiinni, mutta minun laukuissani on vuosien varrella tapahtunut kaikenlaisia salamyhkäisiä kaikki sinne laitetut tavarat värjääviä juttuja, joten parempi vara kuin vahinko.

Jokatapauksessa tällä saa kuivashampoon sinne, minne pitääkin, ja kun päänahkaa hiukan sen jälkeen hieroo normaliin tapaan, shampoo hoitaa tehtävänsä oikein hyvin.

Mokailun syvin olemus

Luin salilla saunassa lehteä, jossa oli analysoitu sanallasanoen noloa asiaa, eli mokailua. Mielenkiintoinen asia sinänsä ainakin suomalaisille, sillä Suomessa eletään hiukan samanlaisessa kasvojen menettämisen pelon kulttuurissa kuin monet aasialaiset kansat.

Mokailua voisi myös kutsua epäonnistumiseksi, vaikka ne kaksi sanaa eivät olekaan ihan yksi yhteen. Yhteistä kuitenkin on se, että molemmat ovat negatiivissävytteinen tulos jostakin hankeesta. Kun asian kirjoittaa auki tällä tavalla, se kuulostaa vähemmän tuomitsevalta. Onhan sentään rohkaistuttu yrittämään jotakin. Joissain yritteliäisyyttä arvostavissa maissa on vaan plussaa, että olet tehnyt kerran konkurssin. SEN jälkeen vasta osaat hoitaa liiketoimintaasi.

Voiko oppimista tapahtua ilman epäonnistumista? Saako yleensä epäonnistua? Missä sitten saa epäonnistua, jos jossakin on tähän lupa? Arvaan jo vastauksen. Jos nouset ensimmäistä kertaa vesisuksille ja kaadut ennenkuin olet päässyt kunnolla edes veden pinnalle, mokailu on odotettavaa, eikä kukaan hämmästy vaan kannustaa yrittämään uudelleen.

Töissä tai opinnoissa taas ei kukaan halua epäonnistua. Tässä on tietty dilemma, sillä tällä asenteella ei ainakaan kasvateta luovuutta ja uuden kehittelyä. Virheistä toki täytyy ottaa myös opikseen.

Tästä asiasta puhuimme viikonloppuna entisen työkaverini kanssa muistellessamme, miten mukava työyhteisö meillä joskus oli. Täynnä luovaa hulluutta, sanoisin, mutta kyseessä olikin uutta kehittävä tutkimusosasto. Ideat olivat välillä hyvinkin villejä ja toimet sen mukaisia, mutta kaikilla oli myös hauskaa.

Uuden luominen ja "thinking out of the box" vaatii riskinottoa ja hyväksyvän ilmapiirin, jossa kuunnellaan hullujakin ideoita ja parhaimmassa tapauksessa niitä kehitetään yhdessä eteenpäin. Ellei koleile kaikenlaista, kangistuu helposti omaan olemiseensa ja työyhteisöstäkin tulee näin varsin luutunut ja puuduttava. Luovan ihmisen on hyvä välillä kompuroida ja muistaa, että monen maailmanhistorian suuren keksinnön taustalla on jonkinlainen epäonnistuminen, joka on hyödynnetty oikealla tavalla.

Opiskeluaikana oli hiukan sama meininki. Ystäväni ja opiskelukaverini oli aika railakas kokeilemaan kaikkea, mitä mieleen juolahti. Minä tietysti olin mukana. Toppuuttelemassa. Vaikka se välillä yhteistä säheltämistä olikin.

Ystäväni motto oli, että jos tulee jostakin morkkis, niin se lähtee kyllä, kun hankkii uuden morkkiksen. Just niin. No, lopputulema oli se, että meistä molemmista tuli tavallaan luovan työn tekijöitä, jotka tunnetaan oman maan rajojen ulkopuolellakin, mutta samalla alalla emme tosin ole (huhhei ja onneksi!). Emmekä kumpikaan jääneet sille opiskelemallemme alallekaan.

Niin että kaikkien hullujen ajatusten pyörittely päässä on suotavaa ja jopa kannattavaa, olen sitä mieltä.

Seleeniä!

Seleeni on alkuaine, jolla on vaikutuksia myös terveyteen, koska se on välttämätön hivenaine. Muistan, kun joskus kohuttiin siitä, miten köyhää suomalainen viljelysmaaperä on, ja varsinkin seleenin puutteesta johtuen sitä alettiin lisätä eläinten rehuihin ja lannoitteisiin vuodesta 1984 saakka.

Seleeni vaikuttaa elimistön puolustuskykyyn tulehdussairauksia ja jopa syöpää  - etenkin eturauhas- ja rintasyöpää aiheuttavia aineita estäen. Seleeni on myös tehokas antioksidantti ja vaikuttaa sukupuolihormonien, etenkin testosteronin syntyyn. Seleeni myös vaikuttaa maksan toimintaan ja ihon, silmien, hiusten ja kynsien kuntoon.

Seleeniä sisältävät proteiinit aktivoivat kilpirauhasta ja seleeni itsessään sitoo elimistön raskasmetalleja, kuten elohopeaa, lyijyä ja kadmiumia.

Seleenin puute voi aiheuttaa mm. kohonnutta verenpainetta, sydän- ja verisuonitautia, iho-ongelmia, impotenssia, hedelmättömyyttä ja harmaakaihia.

Parapähkinöissä on runsaasti seleeniä ja sen imeytymistä tukevaa E-vitamiinia.

Helpommin kuin purkista seleeniä saa yhdestä-kahdesta parapähkinästä per päivä. Parapähkinät ovat hyvin rasvapitoisia (87%), joten ne kannattaa säilyttää pakastimessa. Kourallinen parapähkinöitä (n. 8 kpl) on suurinpiirtein korkein suositeltu määrä vuorokaudessa. Seleeniäkin saattaa saada liikaa. Useimmissa lähteissä määritellään seleenin tarpeen olevan 40-50 mcg per päivä. Yhdessä pähkinässä on n. 40-45 mcg.

Seleenin ylianostuksen oireita voivat olla mm. hiusten lähtö, väsymys, pahoinvointi, iho-oireet, hampaiden lähteminen ja valkosipulin hajuinen hengitys, vaikka ei olisi syönyt valkosipulia. Tarpeellisen päiväannoksen ja myrkyllisen annoksen ero on todella pieni, joten jos syö monivitamiini-hivenainetabletteja, joissa seleeniä on, kannattaa pitäytyä erossa parapähkinöistä.

Parapähkinät ovat hyvän makuisia syödä, miedomman makuisia kuin mantelit, ja niinpä minäkin taisin niitä popsia tänään enemmän kuin tuon sallitun määrän, joten huomenna laitan pussin itseltäni piiloon ;)

Hyvästit mikrohelmille kosmetiikassa

Totalbeauty.com'ssa oli juttu, jonka tuloa uumoilin jo aiemmin tässäkin blogissa. Eilen julkaistussa jutussa nimittäin kerrottiin New Yorkin Albanyn lainlaatijoiden ottaneen kielteisen kannan mikrohelmien käytölle kosmetiikassa.

Mikropartikkeleita on monissa kosmetiikkatuotteissa. Kuva ja koko juttu totalbeauty.com.

Kuten aiemmassa postauksessani kerroin, nämä partikkelit/helmet ovat niin pieniä, ettei niitä saada kiinni vedenpuhdistamoissa ja siten ne jäävät saastuttamaan maailman vesiä ja päätyvät lopulta ravintoketjussa ties minne saakka, nämä mikropartikkelit kun eivät ole biohajoavia. En minä ainakaan haluaisi kroppaani muovia, jonka vaikutuksista ei kukaan vielä tiedä mitään.

Ongelma on jo nyt niin laaja, että eräs yhtiö on kehittänyt viivakoodinlukijasovelluksen, jolla voi skannata tuotteiden viivakoodit ja samalla saada tiedon, jos tuotteessa on saastuttavia mikrohelmiä.

Ensimmäinen haasteeseen vastannut kosmetiikkayritys on l'Oreal, mutta mikrohelmien kiillotusteho on niin hyvä, että vaihtoehtoisen ratkaisun keksiminen tulee olemaan haasteellista.

Biotherm-brändi aloittaa helmien poiston tuotteistaan jo tänä vuonna, ja Body Shop seuraa perässä vuonna 2015. Loput yhtiön tuotteista tehdään vapaaksi mikrohelmistä vuonna 2017.

Saapa nähdä, miten muut kosmetiikkayritykset ja muut maat mukaanlukien EU vastaavat asiaan.

MUOKS: Linkkejä aihetta sivuaviin aiempiin postauksiin on tässä ja tässä.

Liikuntapäiväkirja - 30 viikkoa takana

Ensinnäkin: Hyvää ystävänpäivää!

Laitoin viikko sitten kuorintasukat jalkoihini ja iho alkoi nyt tällä viikolla sitten kuoriutua rajusti. En viitsi ottaa valokuvaa, aika kamalan näköiset ovat…

Salilla infrapunasaunassa vastapäätä istunut nainen loi koipiini hiukan pitkän katseen, ja kun en jalkojani saanut minnekään piiloon, piti sitten selitellä. Juu, ei todellakaan ole mitään tarttuvaa. Suorastaan tunsin muiden saunassa istujien huokaavan helpotuksesta, vaikka jokainen yrittikin kohteliaasti piiloutua lehtensä taakse. Pientä keskustelunpätkää sukista tämä tapaus kyllä viritteli.

Lörpöttelen usein vieraiden ihmisten kanssa, ja varmaankin siitä johtuen eräs toinen asiakas pullautti minulle kysymyksen eräänä päivänä. Siis miksi minä laitan suihkusta tultuani deodoranttia vain toiseen kainaloon?

No kas kun ainoastaan se kainalo hikoilee, oikea kainalo ei. En tiedä, johtuuko siitä, että se on tyhjennetty niinsanotusti ekan syöpäni yhteydessä, vai johtuuuko se ehkä sädehoidosta. Jokatapauksessa oikea kainalo ei koskaan hikoile.

Taas on ajeltu kuntopyörällä se 2 x 1 h. Hyvin menee, ja aloin jo ajatella, että jospa nyt fuskaan itseäni ja ajelen liian pienellä vastuksella? Jospa se pitäisi nostaa (miltei) pariinkymppiin? Mitä tulee vauhtiin, PT:n mielestä sellainen viidenkympin vauhti on sopiva, mutta se on kyllä tällaiselle hätähousulle vaikea pitää. Tänään vauhti oli parhaimmillaan tasainen 82, ja piti olla tarkkana että se pysyisi alhaisempana.

Crossaria (crosstrainer) kokeilin edellisen viikon Fustrasta innostuneena, mutta ei, se on NIIIIIIN puuduttavaa, varsinkin kun siinä ei saa luettua mitään.

Lujille nämä aerobiset päivät kyllä ottavat, ja salillelähtö on kuin marssisi mestattavaksi. Vaikka nyt tuo pyöräily onkin kevyeltä tuntunut niin kauan kuin hyvää luettavaa riittää.

Laitteilla mentiin samaan tahtiin kuin aiemminkin, hiukkasen suuremmalla vastuksella. Fustratunnin kautta hoksattu lapatuen vajavuus oli koko ajan mielessä ja mieli teki höykyttää niitä lihaksia oikein kunnolla. Mutta liika on liikaa, vaikka tekikin mieli mennä niille laitteille vielä uudelleen vaikka koko kierros oli käyty läpi. Nyt viikonloppu palautellaan kroppaa.

Jalkaprässin kanssa aion lisätä selkeästi kiloja laitteeseen. Sata kiloa ei tunnu vielä missään, eli ensi viikolla rutkasti lisää ja katsotaan, miltä tuntuu.

Löysin muuten hyvän lehden, jossa ei turhia lässytetä söpöistä treenikamppeista tai muusta ihan toisaikaisesta. Probody ei ole aiemmin silmään sattunut lehtipisteissä, joten ostin tuoreimman numeron ja laitoin loppuvuoden lehdet tilaukseen. Jospa tämä haba tästä…

Jalkoja hoitava "pääsiäismuna"

Kuten aiemmin mainittu, jalkoihini tulee herkästi kovettumia, ja käytänkin aiemmin täällä esiteltyjä kuorintasukkia ahkerasti. Välillä pitää jalkoja tosin rasvata ja höyläkin on tarpeellinen vehje.

Ajattelin nyt esitellä jalkojen hoitoon sopivan ja käytännöllisen "pääsiäismunan". Netistä näitä saa parilla eurolla.

Muna mahtuu hyvin käteen.

Sisältä paljastuu ylläri: jalkaraspi ja sen metalliosan työn viimeistelemiseen tarvittavia hiekkapaperiraspeja.

Pari kertaa vetelin kantapäästä ja tuotos jää kansiosaan, johon metalliraspi kliksautetaan kiinni.. Tyhjentäminen on helppoa, eikä metalliosaan jää kovin pahasti puhdistettavaa

Hiekkapaperiosat liimataan taas pohjaosan pohjaan. Kun kansi on päällä, koko hökötys sopii taas hyvin käteen ja homman saa viimeisteltyä. Näitä varaosia on pakkauksessa pari.

Leivinsoodaa kosmetiikaksi ja moneksi muuksi

Eilen jäikin postaus hiukan torsoksi sen puhelinsoiton takia, aika mietittäviä asioita, mutta nyt jatketaan toisella aiheella.

Leivinsoodalla voi tehdä paljon muutakin kuin käyttää sitä vessanpyttyjen pesemisessä ja mattojen tai muiden kodin tekstiilien raikastamisessa ennen imurointia. Tai leivonnassa.

Sitä voi myös käyttää henkilökohtaisessa hygieniassa ja itsensä hoitamisessa, onhan se toki antifungaalista, antiseptista ja poistaa epämiellyttäviä hajuja. Tässä muutama hyvä vinkki:

1. Käytä sitä kynsien puhdistamiseen ja kynsinauhojen kuorimiseen ennen manikyyriä. Kasta kynsiharja jauheeseen ja puhdista kynsien alustat. Sen jälkeen tee vedestä ja soodasta tahna (3:1), jonka hierot kynsinauhoihin ja käsiin. Jatka hierontaa jonkin aikaa ja huuhtele kädet. Nyt kädet ovat pehmeät ja kynnet valmiit lakattaviksi!

2. Poista kovettumat jaloista liottamalla ensin jalkoja lämpimässä vedessä, johon on lisätty pari ruokalusikallista soodaa ja muutama tilla laventeliöljyä. Kun jalat ovat lionneet tarpeeksi, hiero niitä seoksella, jossa on kolme osaa soodaa, yksi osa vettä ja yksi osa sokeria. Kun kovettumat on näin kuorittu pois, levitä jalkoihin puhdasta lanoliinia tai jotakin muuta paksua voidetta ja kiedo ne pyyheliinoihin, kunnes voide on imeytynyt.

3. Jääkö hiuksiisi pesun jälkeen jäänteitä hiustenmuotoilutuotteista? Et välttämättä tarvitse kallista syväpuhdistavaa shampoota kun pestessä kaadat kämmenen pohjalle hiukan soodaa ja sekoitat sen sitten shampooseen, jolla peset hiuksesi.

4. Toimivan deodorantin saa kun sekoittaa soodaan muutaman tipan eteeristä öljyä (tuoksu oman valintasi mukaan). Tätä kun tupsuttaa kabukimaisella harjalla kainaloihin, niin siinä se on. Seokset voi laittaa vaikka tyhjään ja puhdistettuun mineraalimeikkipurkkiin, niin sen käyttö on helppoa.

5. Sooda toimii hyvin valkaisevana hammastahnana.

6. Jos kasvoille ilmestyy näppyjä, niistä pääsee eroon laittamalla niille sooda-vesi -seoksesta tehtyä tahnaa kasvonaamion tapaan. Samaan tapaan voi lievittää hyttysenpuremia, ihottumia ja auringonpolttamia. Tahna huuhdellaan pois viileällä vedellä.

7. Kuoriva kasvojenpesuaine syntyy kun yhdistät yhden ruokalusikallisen orgaanista hunajaa yhteen teelusikalliseen soodaa ja levität tahnan kasvoille. Jos sinulla on herkkä iho, varo kovaa hankaamista. Hiero ihoa pyörein liikkein ja lopuksi anna olla kasvoilla noin minuutin. Huuhtele viileällä vedellä.

Lopuksi vielä on sanottava, että sooda toimii hyvin myös erilaisissa ruoansulatushäiriöissä, kuten närästyksessä, suolistokaasujen liiallisessa muodostumisessä ja muissa mahavaivoissa. Sekoita lasilliseen haaleaa vettä teelusikallinen soodaa ja juo se.

Kuva: MTV

Tiistaita

Jotenkin on ollut perjantaiolo koko päivän. Vaan ennenkuin perjantai koittaa, on tehtävä töitäkin. Takkuan yhden raportin kanssa tällä hetkellä.

Syöpälääkitys meni vaihtoon ja nyt on vaihdon aiheuttamat ylimääräiset vaivat (toivottavasti) ohi. Menipä siihenkin aikaa. En kyllä osaa vielä sanoa, onko tämä lääkitys sen parempi kuin edellinenkään, mutta aika näyttää.

………. ja tässä vaiheessa kirjoittamista tuli mielenkiintoinen puhelinsoitto eräältä ystävältäni……….. iltaruokanikin kärähti iloisesti uuniin puhelun aikana.

Tämä soittaja kertoi isänsä kirjoittavan (ja julkaisevan pian) kirjan, jossa hän kertoo, miten kirjoittaja paransi sepelvaltimotautinsa ja vaimonsa pääsi syövästään (keuhkokasvain, NSCLC-adenokarsinooma). Kasvainta ei voitu leikata ja se tilanne ei muuttunut miksikään säde- ja sytostaattihoidoista huolimatta, päinvastoin ilmestyi metastaasi. Kyseinen henkilö ei tupakoi.

Sain pieniä vinkkejä kirjan sisällöstä ja kirjoittaja oli tutkinut kirjallisuutta tullakseen loppupäätelmään joistakin hoidoista. Joitakin hoitomuotoja, kuten ruumiinlämmön nostamista (lämpöhoito) on kuulemma joskus esim. Saksassa käytettykin yleisenä hoitomuotona.

Kehon happamuus oli toinen avainasia. Eli syöpä viihtyy happamassa kehossa (alkaalisuuden palauttamisesta lisää täällä).

Ravintolisien määrä oli joltisenkinlainen, mm. Epicor, nattokinaasi, C-vitamiini, D-vitamiini, astaxantiini (krilliöljy), pyknogenoli, melatoniini (pieninä annoksina läpi vuorokauden) ja AHCC (no siitakesienten esimerkiksi uskotaan/tiedetään buustaavan immuniteettiä).

Mielenkiintoista sinällään, sillä uskon, etta ravinteikkaalla ruoalla mennään pitkälle monen sairauden hoidossa, mutta valitettavasti kaupan oleva ruoka itsessään alkaa olla liian käsiteltyä ja tehotuotettua. Huomaan sen siitäkin, että maha usein alkaa pitää yllä jonkinlaista omituista pulputtelua, jos syön esim. leipää tai einesruokia.

                                                                  *****

Mutta se noista jutuista, palaan asiaan kun olen lukenut kirjan. Lopuksi vielä kuva tämän päivän kynsilookista, joka on tehty kolmella eri lakalla.

Aluslakan päällä kalpean vaaleanpunainen Isadoran helmiäislakka, sen päällä Barry M Nail Paint hiekkahileinen sävy Princess ja koko komeuden päällä The Face Shop Face it sävy Tropical Candy.

Tai mikä sävy tuo viimeinen kerros nyt oikeastaan on, paremminkin konfetti-päällyslakka. Barry M:n lakkakaan ei ole täysin peittävää, siksi vedin kerroksen Isadoraa sen alle.

Pätkäpaastoilusta vielä lisää

Viime aikoina on ollut pinnalla ns. 5:2 -dieetti, jota minäkin olen hiukan blogissa aiemmin sondeerannut. Luin salilla lehtiä ja yhdessä näistä oli maininta siitä, että ei noiden kahden paastopäivän tarvitse olla ihan tarkkaan vuorokauden, esim. keskiviikon aikana tapahtuvia, vaan 24 h:n paasto voi olla esimerkiksi paastoamista lounaasta seuraavan päivän lounaaseen.

Tosin, kuten aiemmin mainittu, se paasto ei ole täydellistä kieltäytymistä ruoasta, vaan paaston aikana syödään n. 20% normaalista kalorimäärästä, eli naisille se tekee n. 500 kcal ja misten osalta se on sataa kaloria suurempi.

Jos näitä paastopäiviä pitää joka toisena päivänä, painon pudotus on nopsaa.

Sitten on vielä soturidieetti, eli warrior, joka on 20:4 -menetelmä. Siis illalla neljäön tunnin aikana syödään, mitä syödään, loppu 20 tuntia paastotaan. Paaston aikana saa syödä vain hiukan, mutta tästä ei ole mitään sen tarkempaa nyrkkisääntöä.

Viimeksi hiukan jo tarkasteltiin eri ruoka-aineita niiden sisältämän energian muodossa, mutta nyt lainaan muutaman vinkin Fit-lehden Laihdu-liitteestä 1/14.

Aamiainen voi koostus seuraavista:

- kananmuna (90 kcal)
- 3 viipaletta keittokinkkua (25 kcal)
- 2 dl kaurapuuroa (100 kcal)
- pala näkkäriä (50 kcal)
- 4 rkl rasvatonta raejuustoa (40 kcal)
- 1 dl marjoja (27 kcal)

Lounas/päivällinen:

- salaattia tai kirkasta kasviskeittoa jonkin proteiininlähteen kanssa (broilerin rintafile n. 150 kcal; 100 g vähärasvaista kalaa 100 kcal; 1/2 dl fetajuustoa 90 kcal)

Jälkiruoka/iltapala:

- omena 50 kcal)
- mandariini (25 kcal)

Entäs sitten, jos syödään einesruokia?

Kasvissosekeitto * vokkivihanneksia * raejuustoa 320 kcal
- Saarioisten juustoinen kasvissosekeitto
- Findus Wok Thai (1/2 pussia, vokkaa pannulla ilman rasvaa ja lisää lämmitettyyn keittoon, lisäksi yrttejä)
- rasvatonta raejuustoa

Puolet mikroateriasta * vokkivihanneksia 300 kcal
- Atria Chicken Vindaloo, puoli pakkausta

4 pinaattilettua * pieni paistettu ahvenfilee * aurinkosalaattia 390 kcal
- Pirkka pinaattiohukainen
- Pirkka ahvenfilee (pakaste)
- Rainbow Aurinkosalaatti

Puolet kanapastasalaatista * annossalaattipussi * vokkivihanneksia 330 kcal
- Via kanapastasalaatti caesarkastikkeella, Lempi-annossalaatti, käytä puolet annoksesta

Puolikas meetvurstipizza * runsas keko salaattia 370 kcal
- Saarioisten meetvurtipizzasta puolet
- Italiano -mix -salaattisekoitus, kurkkua, tomaattia, paprikaa ja hiukan rasvatonta raejuustoa

Entäs sitten omatekoiset ruoat? Lehdessä oli myös muutama hyvä ohje.


Kiireisen Lindströminhöystö, 270 kcal per annos (ohje 4 annosta)

pieni pala purjoa
1 tl rypsiöljyä
400 g naudan jauhelihaa (7% rasvaa)
3 tl soijakastiketta
3 tl vasikkafondia
1 dl vettä
5 pientä etikkapunajuurta
1 rkl kapriksia
1 1/2 tl piparjuuritahnaa

(joka annokseen kuuluu 2 suurta tai 3 pientä keitettyä perunaa)

Hienonna purjo ja kuullota se oljyllä pannulla. Lisää jauheliha ja paista kypsäksi. Lisää fondi, soijakastike ja vesi ja anna kiehua n. 5-10 min.

Raasta etikkapunajuuret ja lisää raaste  ja kaksi rkl niiden lientä, kaprikset ja piparjuuritahna. Tarkista maku ja tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa.


Kirjolohi-tomaattivartaat, kurkkumuusi ja tsatsiki, 225 kcal per annos, (ohje 4 annosta)

300 g pakastekirjolohipyöryköitä
12 kirsikkatomaattia

Muusi:
1/2 pussia pakasteperunamuusia
n. 1 dl vettä
150 g kurkkua
suolaa ja pippuria

Lisäksi:
4 rkl valmista tsatsikia

Sulata kalapyörykät ja pujottele ne bambuvartaisiin vuorotellen kirsikkatomaattien kanssa. Laita uuni 225 C ja uunipellille leivinpaperi. Paista vartaat uunissa n. 10 min., kunnes kalapullat ja tomaatit ovat saaneet hiukan väriä.

Valmista muusi pakkauksen ohjeen mukaan, mutta veteen ja hiukan niukempaan nestemäärään, sillä kurkusta tulee nestettä. Raasta kurkku karkeaksi ja sekoita muusiin. Tarjoa tsatsikikastikkeen kera.


Kurpitsa-inkiväärikeitto, 100 kcal per annos (4 annosta)

800 g kurpitsan maltoa  (voit käyttää myös porkkanaa tai bataattia)
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 päärynä
2 tl rypsiöljyä
1 l vettä
2 kanaliemikuutiota
2 tl raastettua, tuoretta inkivääriä
1 limetin mehu
1/2 tl suolaa
1/4 tl rouhittua mustapippuria

Kuori ja paloittele sipuli, päärynä, kurpitsa ja valkosipulinkynnet. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota siinä kasviksia n. 10 min. Lisää vesi, liemikuutiot inkivääri ja limetin mehu. Anna poreilla kannen alla n. 15 min.

Soseuta keitto sauvasekoittimella ja tarkista maku ennen tarjoamista.

Parfyymi, josta et takuulla ole koskaan kuullutkaan - Ajmal Sarah

 "Kotiarkeologia" on joskus todella mielenkiintoista. En muistanutkaan, että minulla on tällainenkin parfyymi, vieläpä koreassa pullossa.

Ajmal on perheomisteinen parfyymitalo, jonka perustaja on lähtöisin Intiasta, mutta jolla on nykyisin pääpaikka Arabiemiraateissa (UAT). Perustettu vuonna 1951. Kyseisen firman missiossa sanotaan heidän arvostavan eettistä, sosiaalista ja ympäristöystävällistä toimintaa, mikä osui heti silmiini tuolla ko. firman sivuilla.

Sarah ei itse asiassa ole ollenkaan hullumpi tuoksu, mutta kuten itämaiset tuoksut yleensä, tämäkin on aika raskas. Joskus aikoinani pidin kovasti YSL:n Opium -tuoksusta (edesmenneet appivanhempani olivat jollakin olympialaisreissulla ostaneet ilmeisestikin koko koneen tyhjäksi tuosta parfyymistä, eli sitä todella meni minulla joskus monta pulloa oheistuotteineen), joten tämä Ajmalin parfyymi menee siihen samaan kategoriaan.

Fragrantica.com ei tarjoa påaljoakaan tietoa Sarahista, mutta makeupalleystä löytyy pari arviota. Linkki tässä. Ilmeisimmin joku muukin pitää tästä.

Tuoksussa on iiriksen juurta (orris root, iris germanica, iris pallida), myskiä, sahramia ja santelipuuta. Iriksen juuresta sanotaan, että kuivattuna se tuoksuu erityisen hyvälle ja sitä käytetään parfyymeissa erityisesti tuoksujen "kiinnitysaineena", joka tavallaan säestää muita tuoksuja.

Iris on myös historiassa ollut vallan ja voiman symboli, joka usein nähdään esimerkiksi valtikoissa.

Myös heraldiikassa kukan muoto on tunnettu.

Lisätään edelliseen puuteri

Vaikka edellisen postauksen CC-voide onkin todella kosteuttava, eikä sen tarvitsekaan olla ihan mattapintainen, lisäisin silti edelliseen "välttämättömien" joukkoon värittömän puuterin.  Tällä kertaa sekin on Skinfoodin ja irtosellainen pienessä bambukansisessa rasiassa.

Huulimeikistä saa hyvin pysyvän kun piirtää pehmeästi huulten rajat, häivyttää värin huulten keskustaa kohti ja sitten puuteroi alueen ja piirtää ne rajat samalla tavalla uudelleen.

Naaman siivoamiseen voi käyttää vaikka Caudalíen puhdistusvettä, joka pelittää aika hyvin. Kuvassa orgaaninen rypäle & kamomillavesi.

Aika vähällä sitä loppujenlopuksi tulisi toimeen, vai mitä?

Minimalistista

Joku kerran kysyi, että mikä on minimi ehostuksessa. Voi toki olla ihan nihilistinenkin sen suhteen, mutta jos ajatellaan kauneudenhoitoa laajemmalla skaalalla, niin esimerkiksi entisen työkaverini rehottavat kainalokarvat ja hihattomat topit ovat aika kamalia näin naisenakin katsella.

Japanissahan katsotaan todella epäkohteliaaksi jos nainen on ilman meikkiä. Tuntuuhan se hiukan liioittelulta, mutta ainakin minulla on jokin minimi siinä asiassa.

Skinfoodin Water Drop - CC-voide, Honeybee Gardensin huultenrajauskynä, Bourjoisin miniposkipuna ja Kikon ripsiväri.

Itseasiassa tuota poskipunaakaan ei normaalisti tarvita. Ja jos tarvitaan, huulikynää voi levittää sormille ja siitä sitten taputella naamaan.

Skinfoodin CC on oikeasti ainakin minulle se paras. Muitakin hyviä on, mutta kalpeammalle naamalle, itse olen aika tumma. Mitään paksua pakkelia ei tarvitse, ja arvostan noiden alkuperäisten BB- ja CC -voiteiden muita ominaisuuksia, siis en peittävyyttä vaan hoitavuutta. Eikä sitä voi sekoittaa päivävoiteisiin.

Nyt tulikin mieleen, että näistäkin tarvitaan erillinen postaus :)

Mainittu CC-voide kädenselällä.

Aurinkosuojakerroin on plussaa ja se on kaikissa noissa aasialaisissa voiteissa. Täällä ei vielä täysin sisäistetä auringon haittoja.

Jos tähän jotakin haluaisin lisätä….se sitten seuraavassa postauksessa.

Hiukan väärinpäin, mutta kuten sanottu, minimimeikillä mennään ja tukka erivärisillä nipsuilla kiinni.

Lumenen Vanamo-huultenrajauskynä ja nykyinen kutonen

Kirjoittelin aiemmin tästä sävyjen ja koostumuksen muuttamisesta täällä. Tässä nyt sitten kokeilu kummastakin, kuvat puhuvat puolestaan.

Vasemmalla uusi no. 6, ja oikealla vanha sävy nimeltään Vanamo.  Eivät mielestäni ole kovinkaan hyvin samaa sävyä, sillä kutonen on selkeästi ruskea.

Tässä näkee, kumpi pysyy paremmin kovassakin hankauksessa. Eli koostumuksen täytyy olla myös aikalailla erilainen kuin aiemmin.

Yksinkertaista ja hyvää!

Paketillinen mesclun-salaattia, tms., pöyhitään balsamicon ja oliiviöljyn kanssa ja laitetaan lautaselle. Keon päälle bresaolaa (näkyy löytyvän Suomestakin Stockalta valmiiksipakattuna) ja muutama nokare vuohenjuustoa. Se ei siis tarvitse kuin muutaman nokareen, kuvassakin oli hiukan liikaa. Rouhaus pippuria päälle ja herkullinen ateria on valmis!

Onnistuu varmasti muustakin, kuivatusta ja suolatusta naudanlihasta, tosin bresaola on todella mureaa ja maukasta!

Liikuntapäiväkirja - 29 viikkoa takana

Noniin, monta viikkoa tässä menikin ennenkuin taas pääsi takaisin normaaliin liikuntarytmiin. Tämä oli itse asiassa monellakin tavalla jännä viikko.

Maanantaina oli  - niinkuin aina  - käynnistysongelmia, mutta salille mentiin ja kaikki laitteet vedettiin läpi + hiukan huiskimista punttien kanssa. Tarkkasilmäisimmät hoksaavat nyt, että eikös maanantain pitänyt olla aerobisen päivä. Just niin, mutta siirsinkin sen tiistaihin. Silloin tunti kuntopyörää meni oikeastaan aikamoisella teholla ja sujui kuin leikki. En tiedä sitten johtuuko tästä vai ei. Jokatapauksessa tuo SHOCK toimii paremmin kuin iHerbistä tilatut vastaavat juomajauheet. On kyllä eri koostumuskin, ihan vastaavaa ei muualta näytä löytyvän.

Tässä kuvassa näkyvä mustikka on muuten ihan hirveän makuista, mutta yökkäysten säestyksellä meni kyllä alas. Nyt on käytössä veriappelsiinin makuinen, joka on ihan OK maultaan. Sanonpa vielä, että ei, en saa mitään tästä "mainostuksesta".

Keskiviikkona taas salitreeniä ja painotus alaraajoissa ja torstaina taas tunti kuntopyörää, hiukan tuli perskannikat kipeiksi.

Mutta sitten viikon kohokohta tänään! Olin jo jonkin aikaa ihmetellyt salilla mainostettavan uutta liikuntamuotoa, jonka nimi alkoi F:llä. Ajattelin vähän googletella siitä lisää, mutta aina kun pääsin autoon saakka, unohdin koko sanan.

Futsi? Futris? Futsal? Ei, Futsal on ihan jotakin muuta. FUSTRA! Hitsi että onkin vaikea sana muistaa…

Maanantaina oli muutenkin personal trainerin kanssa tapaaminen, ja hän kertoi tuosta kummajaisesta hiukan lisää. Salilla oli tarjolla introtunti Fustraa 25 eurolla. No se buukattiin!

Kuva: Fit-lehti.

Siinä sitten PT:n kanssa tunti väännettiin, ja oikeastaan tuntui kuin ei olisi tehnyt mitään kovin raskasta, mutta hiki roiskui! Täällä lisää Fustrasta.

Täytyy kyllä sanoa, että isoilla ja syvillä lihaksilla teetettiin kuitenkin töitä ja kovin, ainakin nyt tuntuu koko kropassa (pitää vielä hiukan venytellä). Suosittelen kokeilemaan.

MTV:n Huomenta Suomi - lähetyksessä viikolla esiteltiin Fustraa TV:ssä, katsokaapa vaan Hanna Sumarin sikspäkkiä, joka on hankittu vuoden harjoittelulla! Linkki videoon tässä.

Olen huomannut muuten, että ryhtini ja liikkumiseni on parantunut tämän liikuntaharrastuksen myötä. Kävely on jotenkin "notkeampaa" (hassu sana kuitenkin käyttää tässä yhteydessä). Fustratunnilla huomasin kuitenkin, että ongelmapaikkoja ovat lapaluun seutu ja osin hartiat ja alaselkä. Niitä pitää vielä viilata. PT tekee uuden ohjelman, joka harjoitellaan kuun lopussa yhdessä, joten taas on menty yksi pykälä asiassa eteenpäin! Kunhan vaan oppisin tykkäämään tuosta aerobisesta. Miten ihmeessä olin joskus 80-luvulla niin aerobic-hullu, kun se(kään) ei nyt maistu?