Näytetään tekstit, joissa on tunniste luovuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luovuus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. helmikuuta 2014

Mokailun syvin olemus

Luin salilla saunassa lehteä, jossa oli analysoitu sanallasanoen noloa asiaa, eli mokailua. Mielenkiintoinen asia sinänsä ainakin suomalaisille, sillä Suomessa eletään hiukan samanlaisessa kasvojen menettämisen pelon kulttuurissa kuin monet aasialaiset kansat.



Mokailua voisi myös kutsua epäonnistumiseksi, vaikka ne kaksi sanaa eivät olekaan ihan yksi yhteen. Yhteistä kuitenkin on se, että molemmat ovat negatiivissävytteinen tulos jostakin hankeesta. Kun asian kirjoittaa auki tällä tavalla, se kuulostaa vähemmän tuomitsevalta. Onhan sentään rohkaistuttu yrittämään jotakin. Joissain yritteliäisyyttä arvostavissa maissa on vaan plussaa, että olet tehnyt kerran konkurssin. SEN jälkeen vasta osaat hoitaa liiketoimintaasi.

Voiko oppimista tapahtua ilman epäonnistumista? Saako yleensä epäonnistua? Missä sitten saa epäonnistua, jos jossakin on tähän lupa? Arvaan jo vastauksen. Jos nouset ensimmäistä kertaa vesisuksille ja kaadut ennenkuin olet päässyt kunnolla edes veden pinnalle, mokailu on odotettavaa, eikä kukaan hämmästy vaan kannustaa yrittämään uudelleen.

Töissä tai opinnoissa taas ei kukaan halua epäonnistua. Tässä on tietty dilemma, sillä tällä asenteella ei ainakaan kasvateta luovuutta ja uuden kehittelyä. Virheistä toki täytyy ottaa myös opikseen.

Tästä asiasta puhuimme viikonloppuna entisen työkaverini kanssa muistellessamme, miten mukava työyhteisö meillä joskus oli. Täynnä luovaa hulluutta, sanoisin, mutta kyseessä olikin uutta kehittävä tutkimusosasto. Ideat olivat välillä hyvinkin villejä ja toimet sen mukaisia, mutta kaikilla oli myös hauskaa.

Uuden luominen ja "thinking out of the box" vaatii riskinottoa ja hyväksyvän ilmapiirin, jossa kuunnellaan hullujakin ideoita ja parhaimmassa tapauksessa niitä kehitetään yhdessä eteenpäin. Ellei koleile kaikenlaista, kangistuu helposti omaan olemiseensa ja työyhteisöstäkin tulee näin varsin luutunut ja puuduttava. Luovan ihmisen on hyvä välillä kompuroida ja muistaa, että monen maailmanhistorian suuren keksinnön taustalla on jonkinlainen epäonnistuminen, joka on hyödynnetty oikealla tavalla.

Opiskeluaikana oli hiukan sama meininki. Ystäväni ja opiskelukaverini oli aika railakas kokeilemaan kaikkea, mitä mieleen juolahti. Minä tietysti olin mukana. Toppuuttelemassa. Vaikka se välillä yhteistä säheltämistä olikin.

Ystäväni motto oli, että jos tulee jostakin morkkis, niin se lähtee kyllä, kun hankkii uuden morkkiksen. Just niin. No, lopputulema oli se, että meistä molemmista tuli tavallaan luovan työn tekijöitä, jotka tunnetaan oman maan rajojen ulkopuolellakin, mutta samalla alalla emme tosin ole (huhhei ja onneksi!). Emmekä kumpikaan jääneet sille opiskelemallemme alallekaan.

Niin että kaikkien hullujen ajatusten pyörittely päässä on suotavaa ja jopa kannattavaa, olen sitä mieltä.


maanantai 19. maaliskuuta 2012

Uneksi luovasti

Monet keksinnot ovat syntyneet unien kautta. Ihminen ratkaisee monia arvoituksia unissaan. Aivojen luomisvoima on siis kaytossa unissakin. Tai voisiko sita sanoa, etta varsinkin silloin.

Pidan ristisanatehtavista, ja joskus niiden tayttaminen jaa harmillisesti kiinni yhdesta tai kahdesta sanasta. Eika ole yksi, eika kaksi kertaa, kun heraan keskella yota ahaa-elamykseen: Sehan se on!

Luin joskus nuorempana Patricia Garfieldin kirjan nimelta "Luovaan unennakoon". Ihminen voi myos ohjailla uniaan.

Nyt loysin www.antikka.net 'ista saman kirjan muutamalla eurolla. Hyva sijoitus.

Loistava kirja!
Unet ovat mielen kuvia, joilla on meille jokaiselle yksilollinen viesti ja symbolien merkitykset ovat henkilokohtaisia. Ei ole olemassa mitaan yleispatevaa unikirjaa, josta voisimme hakea tulkinnan omille unillemme ja siina esiintyville hahmoille.

Siina mielessa jokaisen on loydettava ne kytkokset itse. Kirjan tekija on itse tata kirjaa kirjoittaessaan kirjannut ylos uniaan 25 vuoden ajalta ja on analysoinut niita oman elamantilanteensa kulloisessakin valossa. Han suosittelee kirjaamaan unet ylos teemoineen  - vaikkapa vain piirroksin ja ranskalaisin viivoin - heti herattya, oli se sitten aamu tai yo.

Uniaan voi oppia ohjaamaan. Olen itse huomannut, etta voin "kaskea" itseani heraamaan kesken painajaisen, tai vain tiedostaa, etta se on painajaisuni, eika totta. Tai vain ohjata uneni miellyttavampaan muotoon.

Unet voivat myos olla mielikuvaharjoittelua hankalia tilanteita varten. Kukapa ei olisi kuullut tilanteista, joita tulevaisuudessa jannitetaan, ja joista nahdaan painajaisia jo ennen kuin mitaan on tapahtunutkaan. Tuttu tilanne? Jos tilanteen oppii hallitsemaan unissaan, se taito kantaa myos valveilla.

Alitajunnalla on todella vahva merkitys.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Luovuus ja hulluus

Jos sinulla on vieraita, laitapa kulhoon banaaneita ja tarjoa kaikille yksi syotavaksi. Laske sen jalkeen, moniko on avannut sen karjesta, ja moniko tyvesta. Joskus joku saattaa avata sen hiukan omalaatuisemmin. Tassa sinulla saattaa olla luova ihminen, joka ajattelee "laatikon ulkopuolelta" (mina avaan banskuni upottamalla kynteni keskella, ja avaan kuoren "veneeksi", josta sisus on helppoa poimia syotavaksi).

Luovilla ihmisilla on usein erikoisten ajatusmallien lisaksi myos ehka asunto ja tyopoyta sekaisin. Tai siis sekaisin muiden ihmisten mielesta. Asianomainen ei taas nae asiassa mitaan vikaa.

Olen ollut pitkan rupeaman (vuodesta 1995) toissa alalla, joka on aarimmaisen kurinalaista ja saannosteltya. Samalla tavalla tyoskentely oli tarkeaa, mutta olen sita mielta, etta kunhan se tehdaan ohjeitten asettamissa raameissa ja tulos on sama, niin mita silla on valia? Niin, ja minun tyopoydallani oli jarjestyksenpidossa ihan oma logiikkani, jota katsottiin muiden toimesta ihan vinoon. Ihan turhaan, silla tiesin aika tarkkaan, mita kukin pino sisalsi. Tietty valttamattomat dokut sailottiin ohjesaannon mukaan.

Luova ihminen tekee asioita eri tavalla kuin muut, ja joutuu usein tyoyhteison silmatikuksi. Kokemusta on. Jos on viela rohkeutta esittaa kaikki hulluimmatkin ideansa, sita parempi. Hyva esimies kuuntelee naita ideoita, silla vaikka ne eivat olisikaan ihan loppuunsa hiottuja, niissa piilee logiikka ja hyvalla lykylla saadaan aikaan uusie innovaatioita.

Tuli vaan mieleen, etta tallainen ihminen tarvitsee todella hyvan muistin myoskin, mika on ihan hyva juttu. Eipa varmaankaan ole ihan ensimmaisena dementia iskemassa, ellei sitten vaskulaarinen sellainen, jolle ei voi kovinkaan paljoa itse mitaan.