Idebenoni - nuoruuden lähde kosmetiikassa?

Idebenoni (aineen geneerinen nimi, ei siis kauppanimi) on alunalkujaan Takedan kehittämä lääke Alzheimerin tautiin ja muihin kognitiivisiin häiriötiloihin. Ainetta on myös tutkittu neuromuskulaarisissa häiriötiloissa, mutta niihin sen myyntilupa-anomus on hylätty. Tässä EMEA:n dokumentti asiasta (suomeksi). Idebenoni luetaan nootropiiniksi, mutta vielä ei ole tarpeeksi laajoja tutkimuksia sen toimimisesta Alzheimerin taudissa.

Idebenoni on kinoniryhmän orgaaninen yhdiste, joka on ubikinonin, eli koentsyymi Q10 synteettinen analogi. Ubikinoni on potentti antioksidantti, mutta sitä tehokkampia synteettisiä analogeja on pyritty kehittämään. Tässä lisää ubikinonista.

Kosmetiikkateollisuus on kuitenkin tarttunut idebenoniin, vaikkakaan kliinisissä testeissä ei ole saatu tarpeeksi varmaa tietoa sen anti-aging -vaikutuksista iholle. Kosmetiikkateollisuuden väitteet sen tehosta perustuvatkin laajalti tutkimuksiin CoQ10:n tehosta. USA:ssa on julkaistu hiukan asetelmaltaan vajavainen tutkimus idebenonin anti-aging -tehosta verrattuna viiteen muuhun toimivaan antioksidanttiseen aineeseen. Mutta kuten sanoin, tutkimus ei ole asetelmaltaan hyvä, eikä siihen ole luottamista. Silti teollisuus tuntuu promoavan idebenonia maailmalla.

Sitäpaitsi kuten ubikinonikin, idebenoni oksidoituu nopeasti vesiliukoisena iholle jouduttuaan, joten se tarvitsisi imeytymistä varten boosterin. Jota ei ole. Toisinsanoen, idebenoni pitäisi ottaa suun kautta, jolloin se toimisi systeemisesti.

Vesiliukoiset antioksidantit eivät juuri oksidoitumisensa vuoksi toimi hyvin iholla, tai sitten niitä pitäisi olla levittämässä iholle jatkuvasti ja todella usein. Mitä tulee idebenonin kanssa kilpaileviin aineisiin, nyt on jo olemassa esim. rasvaliukoinen C-vitamiini, joka toimii.

Kuitenkaan idebenonin systeeminen imeytyminen ei ole kovin hyvä (tai on valmistemuodosta riippuvaista), ensikierron metabolian jälkeen siitä tosiasiassa imeytyy vain 1%, joten siitä pitäisi olla esimerkiksi suspensiovalmiste, joka otetaan rasvaisen ruoan kanssa. Siltikään hyötyosuus ei nouse 14% korkeammaksi.

Maailmalla idebenonista vaahdotaan kovinkin toimivana ikääntymistä hidastavana tehoaineena. En osaa sanoa, mitä Suomessa, mutta ajan myötä varmaankin aihe tulee ajankohtaiseksi Suomessakin.

Sitä (tai laajempia ja kunnollisia tutkimuksia) odotellessa asia kannattaa pitää mielessä.

Pois väsymys!

Syksyn pimeinä iltoina lisääntyy myös uuvahtanut olotila. Jos tunnistaa itsessään tällaisia "kaamosaikaan" liittyviä piirteitä, alavireistä oloa ja vetämättömyyttä, voi kirkasvalohoito auttaa.

Väsymuksen syyt ovat moninaisia. Liian vähäinen liikunta, työstressi, yksinkertaisesti levon vähyys, unen laatu ja niin monet muut asiat vaikuttavat päiväajan vireystilaan.

Joskus väsymyksen syynä voi olla veren alhainen hemoglobiniarvo, liian raskaat ruokailutottumukset, liian pitkät välit ruokailujen välissä (verensokeri pääsee laskemaan liikaa), liian hiilihydraattipitoinen ruoka ("sokerihumala", ja sitä seuraava väsymystila), vitamiinien puute tai yksinkertaisesti liian vähäinen nesteytys. Liian vähäinen vedenjuonti ja elimistön kuivuminen voi tulla esiin väsymyksen tunteena.

Moninaisia väsymyksen syitä.

Mitä sitten asialle voi tehdä? Syyt kannattavat tietty selvittää, mutta joitakin yleisiäkin vinkkejä olon parantamiseksi on. Taukojumppa verenkierron elvyttämiseksi, raittiin ilman haukkaaminen, huomion kiinnittäminen ruokavalioon. Toimistotyötä tekevien kannattaa hajauttaa paperinsa pitkin työtasoja siten, että välillä joutuu venyttäytymään niiden saamiseksi käsille.

Kahvi ja energiajuomat saattavat pitkällä aikavälillä liikaa käytettynä pahentaa tilannetta (been there...), mutta saattavat tuoda tilapäisen avun. Joskus olen itse käyttänyt kofeiinitablettejakin, esim. vaativan tentin ollessa kysymyksessä. Niitä saa apteekista, mutta ei niitäkään kannata yliannostella eikä käyttää pitkää aikaa, sillä ne saattavat häiritä unen laatua.

On olemassa tutkimuksia, joissa on todistettu amerikkalaisen ginsengin (Panax ginseng) teho uupumuksen hoidossa. Ginseng myös toimii immunobuusterina. Sitävastoin siperialaisen ginsengin (Eleutherococcus/Acanthopanax senticosus, eleuthero) vaikutuksen on todettu olevan placebon luokkaa. Lue lisää täältä.

NADH (nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi) on niasiinin, eli B3-vitamiinin luonollinen johdannainen, jota tarvitaan solunsisäisessä energiantuotannossa. Lisäravinteena sen käyttö näyttäisi lupaavalta, mutta tehon todistamisessa tarvitaan vielä suurempia tutkimuksia.

L-karnitiinia löytyy jokaisesta solustamme, ja sitä tarvitaan pitkäketjuisten rasvahappojen kuljettamiseen solujen "moottoreihin", mitokondrioihin. Lisäravinteena sitä on tutkittu jonkin verran väsymyksen hoidossa ja liikaa annosteltuna se saattaa aiheuttaa ruoansulatusongelmia ja ripulia. Kannattaa kuitenkin kokeilla.

Koentsyymi Q10, eli ubikinoni toimii mitokondrioissa adenosiinitrifosfaatin, eli ATP:n tuotannossa. ATP on kehon solujen pääasiallista polttoainetta, joten ubikinonin saannista kannattaa huolehtia.

Ihmiselle välttämättömät rasvahapot ovat väsymyksen hoidossa tutkinnan alla, eikä vielä tiedetä tarkkaan, miten ne vaikutttavat asiaan, mutta se tiedetään, että esim. helokki-/purasruohoöljyn ja kalaöljyn säännöllisellä käytöllä nähdään uupumisoireiden paranemista n. yhdessä kuukaudessa.

DHEA on ns. "äitihormoni", jota joskus suositellaan myös elinvoiman lisäämiseen, mutta sitä ei kannata ehkä omin päin käyttää, lue tästä lisää. 7-keto DHEA toimii hiukan samalla tavalla, tukee kilpirauhasen toimintaa, mutta ei muunnu kehossa hormoneiksi.

Muita luonnonmukaisia hoitokeinoja väsymykselle ovat esim. ruoansulatusentsyymit ja probiootit (varsinkin, jos epäillään hiivasyndrooman olevan osasyyllinen), C-vitamiini, magnesium (jota on paljon esim. tummassa suklaassa, monasti sitä juuri tekeekin mieli), tyrosiini, foolihappo ja ylensäkin B-vitamiinit. Yllättävää kyllä, lakritsakin voi piristää, mutta se myös kohottaa verenpainetta, eli ei suositella käytettäväksi, jos verenpaine on muutenkin korkea.

Melatoniinin käyttö öisin saattaa syventää unta niin, etttä aamulla herää virkeämpänä.

Kannattaa myös kokeilla piparmintun eteeristä öljyä. Sitä voi vaikka sekoittaa muutaman tipan voiteesen tai öljyyn, jolla aamusuihkun jälkeen hieroo ihonsa. Tuoksu vaikuttaa aivojen limbiseen järjestelmään piristävästi.

Entsyymeistä

Nyt päästäänkin sitten mielenkiintoiseen asiaan, eli entsyymeihin. Entsyymit ovat biokatalyyttejä, jotka hoitavat elimistössämme aineiden hajottamista ja kokoamista. Esimerkiksi ruoka ei elimistössämme muutu hyödynnettävään muotoon ilman entsyymejä. Kaikki kehon tapahtumat käyttävät hyväkseen entsyymeitä, ja ihmiskehossa niitä tunnetaankin kolmisen tuhatta. Entsyymit tukevat immuunipuolustusjärjestelmäämme ja nopeuttavat kudosvaurioiden paranemista.

Kuten aiemmin mainittu, entsyymit ovat usein proteiineja, jotka koostuvat aminohapoista. Monissa entsyymeissä saattaa kuitenkin ns. aktiivinen keskus muodostuu yhdestä tai useamista metalli-ioneista (hivenaineet, esim. rauta, kupari, magnesium) tai vitamiineista. Näitä aineita kutsutaan kofaktoreiksi tai koentsyymeiksi.

Ikääntyessä entsyymien tuotanto saattaa vöhentyä, joten ruokavalioon kannattaa kiinnittää entistä parempaa huomiota tai sitten jopa lisätä entsyymejä purkista.

Entsyymit muuttavat muotoaan ympäristön pH:n, suolapitoisuuden (ionit) ja lämpötila mukaan, ja tarvitsevat tietynlaisen ympäristön toimiakseen optimaalisesti. Jokaiselle entsyymille on olemassa oma optimaalinen toimintaympäristönsä, muuten ne menettävät aktiivisuutensa.

Entsyymeistä tunnetuimpia ovat kaiketi ruoansulatusentsyymit, joita on mm. syljessä. Siksi ruoka kannattaakin pureskella kunnolla. Haiman erittämä amylaasi pilkkoo sokerin ohutsuolessa sokeriksi, jonka maltaasi pilkkoo puolestaan glukoosiksi, joka imeytyy verenkiertoon. Lipaasi auttaa rasvojen hyväksikäytössä ja proteaasi proteiinien. Ananaksesta saadaan bromelaiinia ja papaijasta papaiinia, jotka myös edesauttavat proteiinien sulamista. Ihminen ei siis tuota kaikkia tarvitsemiaan entsyymejä itse, vaan niitä saadaan myös kuumentamattomista ja käsittelemättömistä hedelmistä ja vihanneksista.

Parhaita lähteitä ravinnosta saataville entsyymeille ovat esimerkiksi tuore tyrni, yrtit (kuivaaminen saattaa tuhota entsyymejä, eli pakastaminen on parempi säilöntäkeino), sipulit, hapankaali ilman kuumentamista ja vehnänoras. Ruoasta saatavista kofaktoreista ehkä merkittävin on Q10 (ubikinoni), jonka arvellaan mm. hidastavan solujen degeneroitumista ja laskevan jopa verenpainetta. Sitä saadaan runsaasti esim. lohesta, sardiinista, pähkinöistä, pinaatista, tonnikalasta ja orapihlajan marjoista (!).