lauantai 1. marraskuuta 2025

Eau d'Issey Florale

Vähän kuin jatkumona tuolle edelliselle antiperspiranttipostaukselle, katsastan tässä erään "pick me up" -tuoksun, jonka arvelin sopivan siihen. Edellinen postaus siis on luettavissa täällä.

Issey Miyaken tuoksut ovat aina kuuluneet suosikkeihini, eikä tämäkään ole poikkeus. Eau d'issey Florale ei tosin ole mikään tuore tuoksu, sillä se lanseerattiin jo vuonna 2011.


Minulle on siunaantunut tätä tällainen pieni pullollinen jostakin. Mutta on sitä tässäkin, sillä tuoksu on aika voimakas.

Tuoksun luoja on sveitsiläisellä tuoksu- ja aromitalo Firmenichillä työskentelevä espanjalainen Alberto Morillas, jonka nenästä (jos nyt näin voi sanoa) ovat lähtöisin mm. Calvin Klein CK One, Armani Acqua di Gìo, Kenzo Flower, Bvlgari Omnia ja Marc Jacobs Daisy. 

Tuoksussa on ruusua, valkoisia kukkia ja tiettyä puumaisuutta, mutta sitrukset, etenkin appelsiini tulee esiin varsin vahvana. Luulin aina, että ruusu ja varsinkin liljat tallovat kaikki muut tuoksunuotit alleen, mutta tässä ei niin käy. Tämä on kun virkistävä tuulahdus etelän sitrustarhoilta - varsinkin näin pimeänä vuodenaikana. Hyvin piristävä, vaikka moni ehkä pitääkin tätä kesätuoksuna.

Puiset vivahteetkaan eivät puske pahasti läpi. Tykkään.

*****
Joko olette käyneet haudoilla viemässä kynttilöitä? Minua pyydettiin viemään miehen haudalle elävä, pitkä kynttilä, joten kun en saanut nukuttua olin hautausmaalla jo neljän jälkeen aamulla. Olipa hipihiljaista.

Kuten aiemmin kerroin, olen vienyt sinne lyhdyn ja led-kynttilän, mutta se kynttilä ei taaskaan palanut, en tiedä onko hämäräkytkimessä vikaa vai miten oikein on. Paristot ainakaan eivät olleet menneet, kun ruuvasin pohjan pois ja kokeilin kytkintä, niin se syttyi jälleen. Se on Airamin kynttilä, joten en kuvittelisi sitä aivan huonolaatuiseksikaan. Kynttilän kytkimessä on tasan kaksi säätöä, mutta pakkauksessa ei ollut mitään ohjetta. Ulkokäyttöön se kuitenkin on tarkoitettu.

Ostamassani elävässä hautakynttilässä osui ensiksi käteeni kaupassa ruotsinkielisellä tekstillä varustettu, mutta sitten ajattelin, että sehän sopiikin oikeastaan hyvin, mies kun tykkäsi aina harjoittaa ruotsin kielitaitoaan ja oli joskus nuorena insinöörinä pitkään Tukholmassa töissäkin ja hänellä oli elämänsä loppuun saakka hyviä ystäviä ja yhteistyökumppaneita siellä.

Isäni ja muutama vuosi sitten äkillisesti kuolleen pikkusiskoni haudat + ex-avikseni & appivanhempieni haudat ovat sen verran monen sadan kilometrin päässä, etten siellä käynyt.


Mukavaa pyhäinpäiväviikonloppua!

torstai 30. lokakuuta 2025

Pitääkö uudet vaatteet pestä ennen käyttöönottoa?

Tätä minä olen usein miettinyt. Kuulutko sinä niihin, jotka laittavat ostoksensa heti pyykkikoneeseen, vai niihin, jotka vaan repivät vaatteesta laput irti ja laittavat sen sitten ylleen?

Kannattaa ehkä miettiä kahdesti, varsinkin jos on herkkä iho. Uusien vaatteiden kankaissa voi nimittäin piillä todella ikäviä asioita.

Uusissa vaatteissa voi olla kemikaaleja ja kehon jätteitä, joita kutsutaan joskus yleisnimellä ”myymälämyrkky”,(store poison) mikä tarkoittaa kaikkea, mikä on pestävä pois ennen kuin vaatteen voi turvallisesti pukea päälleen. Mutta onko se vain puhtausfanaatikoiden mielikuvituksen tuote vai todellinen asia?

Valmistusprosessissa käytetään kemikaaleja, jotka jäävät vaatteisiin.

Tämä on todellinen asia.

Valmistuksesta, pakkaamisesta ja kuljetuksesta sekä muiden ihmisten vaatesovitteluista johtuen uudet vaatteet ovat todennäköisesti käyneet läpi paljon käsittelyä ennen kuin ne päätyvät ostajalle. 

Uudet vaatteet voivat sisältää valmistuksen aikana lisättyjä kangasviimeistelyaineita. On olemassas varsin tuore tutkimus ”The Health Impact of Fast Fashion: Exploring Toxic Chemicals in Clothing and Textiles” (Pikamuodin terveysvaikutukset: vaatteiden ja tekstiilien myrkyllisten kemikaalien tutkiminen), jossa todettiin, että myrkylliset kemikaalit läpäisevät kankaan tuotannon kaikki vaiheet puuvillansiemenen istuttamisesta vaatteen viimeistelyyn.

Tutkimuksessa viitattiin moniin kemiallisiin käsittelyihin, joilla parannetaan kankaan laatua, kestävyyttä ja saavutetaan tiettyjä esteettisiä vaikutuksia. Näihin kuuluu mm. formaldehydihartsikäsittely, jota käytetään kankaiden rypistymisen estämiseen.

Kangasten kemikaalit voivat olla ongelma, mutta niin voivat myös väriaineet. Polyesterin, spandexin ja nailonin kaltaisissa synteettisissä kankaissa käytetään niin kutsuttuja disperse-väriaineita kankaan värjäämiseen. Niiden pienet hiukkaset pääsevät tunkeutumaan ihoon ja voivat aiheuttaa oireita, kuten kutinaa, punoitusta ja ekseeman kaltaisia oireita. Varsinkin tummissa väreissä on enemmän näitä pigmenttejä, joten ne ovat siinä mielessä hankalampia.

Kun taas luonnollisissa kankaissa, kuten villassa, puuvillassa ja silkissä, värjäykseen käytetään pigmenttejä, joiden molekyylit ovat liian suuria läpäisemään ihon esteen. Juuri siksi vauvoille tai herkälle iholle suositellaan vain 100-prosenttisesta puuvillasta tehtyjen vaatteiden ja tekstiilien käyttöä.

Laajamittainen ongelma

Vaikka kertaluonteisesti käytetystä vaatteesta aiheutunut kosketusihottuma ei ole mukavaa, niin mitä tapahtuu, kun ongelma ilmenee vaatteessa, jota joudut käyttämään päivittäin esimerkiksi töissä?

USA:ssa esimerkiksi oli tilanne, joka tapahtui vuonna 2020, kun Delta-lentoyhtiön työntekijät haastoivat wisconsinlaisen vaatevalmistajan Lands’ Endin oikeuteen väittäen, että heidän työpuvut aiheuttivat ihottumaa, hiustenlähtöä ja hengitysvaikeuksia. Jotkut lääkärit ohjeistivat potilaita, joiden oli käytettävä työpukua, ottamaan EpiPen-adrenaliinikynät mukaan lennolle. 

Lopputulema? Kyseinen lentoyhtiö joutui lopulta uusimaan henkilökunnan työpuvut, jotka sittemmin tehtiin käsittelemättömämmästä kankaasta.

Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun lentoyhtiöiden työvaatteiden kanssa tapahtui jotain vastaavaa. Vuonna 2011 Alaska Airlinesin lentoemännät alkoivat kärsiä terveysongelmista sen jälkeen, kun yhtiö otti käyttöön uudet työvaatteet. Vuonna 2016 myös American Airlinesin tytäryhtiön American Eaglen lentoemännät alkoivat kärsiä ongelmista uusien työvaatteiden käyttöönoton jälkeen. Deltalla sama juttu vuonna 2019.

Ongelma ei siis todellakaan ole kenenkään "korvien välissä".

Mitenkäs sitten pukukopit ja vaatteitten sovittelu?

Minä en ole mitenkään bakteerikammoinen ihminen, mutta tuon nyt tämänkin tähän samaan syssyyn esille. Vaatteiden ostaminen suoraan rekistä tai hyllystä kaupoissa mainitaan joissakin lukemissani lähteissä myös biohasardina.

Pesemättömiä vaatekaupan vaatteita analysoineet tutkimukset paljastavat merkittävän mikrobien esiintymisen. Tuo linkitetty tutkimus oli jokseensakin ällistyttävää luettavaa. Vaikka otannassa tutkittiinkin vain 14 kaupasta ostettua vaatekappaletta, useasta niistä löydettiin bakteereja ja hiivaa. Jotkut vaatekappaleet olivat pahasti saastuneet monilla organismeilla, mikä viittaa siihen, että joko monet ihmiset ovat kokeilleet niitä tai joku on kokeillut niitä hyvin likaisena. Tavallaan puhkeutuessasi uusiin vaatteisiin, saatat koskettaa jonkun kainaloita tai tai nivusia.

Kuinka vaarallisia kemikaalit ja bakteerit ovat uusissa vaatteissa, ja mitä voi tehdä?

Iho on kehon voimakas suojamuuri, joten useimmat tilanteet eivät ole niin äärimmäisiä. 

Laajamittaiset epidemiologiset todisteet, jotka yhdistävät pitkäaikaiset terveysriskit vaatteiden kemikaaleihin, ovat edelleen rajallisia. Näiden kemikaalien aiheuttamat akuutit systeemiset sairaudet ovat harvinaisia, ellei altistuminen ole erittäin suurta tai käyttäjällä ole erityisiä allergioita. Siitä huolimatta (ja mm. aiemmin mainitsemieni lentoyhtiöitten uniformuja koskevien tapausten) on dokumentoitu tapauksia, joissa kumulatiivinen kemikaalialtistuminen on aiheuttanut vakavaa kosketusihottumaa ja kroonisia terveysvaikutuksia.

Sanoisin, että pese uudet vaatteesi ennen käyttöä ainakin, jos vaatteissa on voimakas kemikaalinen haju.

On epätodennäköistä, että uusien vaatteiden pesemättä jättäminen johtaisi yhtäkkiä sairauteen - ainakaan, jos olet muuten terve. Mutta jos sinulla on herkkä iho, pesemättömien vaatteiden käyttäminen voi aiheuttaa ihoärsytystä, koska niissä on valmistusprosessista peräisin olevia epäpuhtauksia tai aiemmista sovituksista jääneitä jäämiä.

Pesukone on nopein ja paras tapa poistaa uudet vaatteet, ja se ainakin osan kemikaalijäämistä, väriaineista ja kiinnitysaineista, pölyn ja tekstiilikuidut valmistuksesta sekä muiden ihmisten käsittelyn jäljet. Tavallinen pesu pesuaineella riittää yleensä, mutta ”tummat farkut tai muut voimakkaasti värjätyt vaatteet on ehkä pestävä kahdesti ennen käyttöä, jotta väripigmentit eivät siirry iholle.

Pesetkö sinä aina uudet vaatteesi ennen käyttöä?

tiistai 28. lokakuuta 2025

Hyvää ja huonoa ja muuta mieleen juolahtanutta

Ostin taannoin uuden antiperspirantin. Ajattelin, että appelsiinin tuoksu olisi kiva, sellainen "lift me up" -juttu.


Nivealta löytyi tällainen suihkepullo sillä appelsiinin tuoksulla. Mutta että on surkea tuote, ei kyllä totisesti pidä hienhajua yhtään. En suosittele, enkä takuulla osta uudelleen. Olkoonkin, että tuoksu on kiva.

Ettei nyt menisi ihan valittamiseksi, niin pitää kehuakin jotakin tuotetta. Muistatteko, kun kerroin kosmetologini suosituksesta kuivalle iholle/kuiville iholäiskille? Se postaus on luettavissa täällä, ja eikös vaan taas nuo kuivat ja punoittavat läiskät ovat ilmestyneet poskipäilleni. 


Acon Minidermistä on näköjään ilmestynyt tällainen Duo-versio. "Tavallisen" Minidermin ja tämän Miniderm Duon suurin ero on se, että toisin kuin Miniderm, Miniderm Duo sisältää myös 2 % karbamidia, joka kosteuttaa ihoa tehokkaasti lievittäen kuivuudesta aiheutuvaa kutinaa sekä vahvistaen samalla ihon luonnollista läpäisyestettä. Molemmat ovat täysin säilöntäaineeton perusvoiteita.

Nämä molemmathan ovat hajustamattomia ja sisältävät korkean määrän kosteuttavaa glyseriiniä.

Laitoin naamiomaisesti tätä poskipäille paksun kerroksen, ja nyt alkaa helpottaa noiden läiskien kanssa. Ärsyttävä vaiva tämäkin.
*****
Mietin tässä tämän viikon ruokapuolta. Viime viikko meni taas Wolttaillessa aterioita, mutta voisi sitä jotakin tänään itsekin laittaa.

Tuli mieleen eräs hauska juttu menneisyydestä. Minun avisvainaani (älkää sekoittako tähän seitsemän viikkoa sitten kuolleeseen miesystävääni - siis nyt viittaan aviomieheeni, joka kuoli nuorena tapaturmaisesti)  paras ystävä oli joskus aikoinaan Baghdadissa Irakissa töissä. Hän oli usein lomillaan meidän mukanamme Suomessa mökillä ja ihastui todella laittamiini valkosipuliperunoihin,

Hän rupesi Suomeen lopullisesti palattuaan seurustelemaan erään nuoren naisen kanssa. Kutsuttakoon häntä tässä vaikka J:ksi.

J:lla oli kova hinku naimisiin ja tämä avikseni bestis sanoi, että sehän sopii, jos osaat tehdä samanlaisia valkosipuliperunoita kuin mitä minä laitan.

J vakuutti hänelle, että toki hän osaa niitä laittaa, ilman muuta - ja soitti minulle heti tilaisuuden tullen kysyen reseptiä. 

Ei minullakaan niihin mitään kummallisempaa ohjetta ole. Kunhan laittaa paistinpannulle rasvaa (voita tai öljyä tai molempia), pilkottua valkosipulia ja raakana viipaloidut, kuoritut perunat. Siinä sitten niitä paistelen ja laitan ne sitten uunivuokaan. Hiukan suolaa, ehkä pippuria ja pannun huuhtelen pienellä määrällä vettä, joka menee myös uunipannuun.

Yleensä laitan uunivuokaan perunoiden päälle paistumaan lihamurekkeen. Helppo ohje löytyy täältä. Koko homma tarjoillaan sitten vihersalaatin kera, ja ainakin näille äijille se on aina maistunut. Kuten myös minulle.

Ilmeisestikin J myös onnistui valkosipuliperunoiden teossa, koska sitten he menivät kihloihin ja naimisiin. Ovat edelleen naimisissa ja ilmeisen onnellisia. Tarina ei kerro, mikä osuus noilla minun valkosipuliperunoillani on ollut heidän avioliitossaan, mutta veikkaan, että niitä on todella usein kyllä heillä syöty.

Taidankin laittaa tänään satsin valkosipuliperunoita ja sen murekkeen. Pitää vaan ehtiä syödä ne hyvissä ajoin ennen lauantaita, jolloin meillä on taas Varha-ryhmän kokous. En halua haista siellä valkosipulilta.

sunnuntai 26. lokakuuta 2025

Silakkamarkkinoilla

Kerrankin on tapahtuma suoraan ulko-oven edessä. Eilen joku Varhan kokouksessa arveli, että on niin rauhatonta asua tässä jokirannassa, mutta sanoin, että ei ollenkaan. Sitä paitsi minun molemmat makkarini ovat pihan puolella, ja siellä on hiljaista kuin huopatossutehtaassa.

Naapurissa liehui Suomen valtionlippu. Tätä näkee harvoin.

Ahvenanmaalaisia.

Saaristolaislimppua. Tätä pitää tuolta hakea vielä tänään.


Kuopiolaisia muikkuja. Olivat hyviä!

Keramiikkaa.


Savulohta ja savulahnaa ja-siikaa

Savusilakoita, nam!

Hauskoja kukkapurkin suojuksia.

Kansainvälistä meininkiä.

Tyrnihilloa, -mehua sun muuta.

Ensiapua Halloweenin vampyyrienkarkoitukseen.

Rullapullaa, siis sellaista pullaa, joka paistetaan vieterin muotoon.

Silakoita eri mausteliemissä.

Päivän löytö: savustettua emmentaljuustoa. Tämä oli todella hyvää. Pitää hakea tänään lisää.