Tätä minä olen usein miettinyt. Kuulutko sinä niihin, jotka laittavat ostoksensa heti pyykkikoneeseen, vai niihin, jotka vaan repivät vaatteesta laput irti ja laittavat sen sitten ylleen?
Kannattaa ehkä miettiä kahdesti, varsinkin jos on herkkä iho. Uusien vaatteiden kankaissa voi nimittäin piillä todella ikäviä asioita.
Uusissa vaatteissa voi olla kemikaaleja ja kehon jätteitä, joita kutsutaan joskus yleisnimellä ”myymälämyrkky”,(store poison) mikä tarkoittaa kaikkea, mikä on pestävä pois ennen kuin vaatteen voi turvallisesti pukea päälleen. Mutta onko se vain puhtausfanaatikoiden mielikuvituksen tuote vai todellinen asia?
Valmistusprosessissa käytetään kemikaaleja, jotka jäävät vaatteisiin.
Tämä on todellinen asia.
Valmistuksesta, pakkaamisesta ja kuljetuksesta sekä muiden ihmisten vaatesovitteluista johtuen uudet vaatteet ovat todennäköisesti käyneet läpi paljon käsittelyä ennen kuin ne päätyvät ostajalle.
Uudet vaatteet voivat sisältää valmistuksen aikana lisättyjä kangasviimeistelyaineita. On olemassas varsin tuore tutkimus ”The Health Impact of Fast Fashion: Exploring Toxic Chemicals in Clothing and Textiles” (Pikamuodin terveysvaikutukset: vaatteiden ja tekstiilien myrkyllisten kemikaalien tutkiminen), jossa todettiin, että myrkylliset kemikaalit läpäisevät kankaan tuotannon kaikki vaiheet puuvillansiemenen istuttamisesta vaatteen viimeistelyyn.
Tutkimuksessa viitattiin moniin kemiallisiin käsittelyihin, joilla parannetaan kankaan laatua, kestävyyttä ja saavutetaan tiettyjä esteettisiä vaikutuksia. Näihin kuuluu mm. formaldehydihartsikäsittely, jota käytetään kankaiden rypistymisen estämiseen.
Kangasten kemikaalit voivat olla ongelma, mutta niin voivat myös väriaineet. Polyesterin, spandexin ja nailonin kaltaisissa synteettisissä kankaissa käytetään niin kutsuttuja disperse-väriaineita kankaan värjäämiseen. Niiden pienet hiukkaset pääsevät tunkeutumaan ihoon ja voivat aiheuttaa oireita, kuten kutinaa, punoitusta ja ekseeman kaltaisia oireita. Varsinkin tummissa väreissä on enemmän näitä pigmenttejä, joten ne ovat siinä mielessä hankalampia.
Kun taas luonnollisissa kankaissa, kuten villassa, puuvillassa ja silkissä, värjäykseen käytetään pigmenttejä, joiden molekyylit ovat liian suuria läpäisemään ihon esteen. Juuri siksi vauvoille tai herkälle iholle suositellaan vain 100-prosenttisesta puuvillasta tehtyjen vaatteiden ja tekstiilien käyttöä.
Laajamittainen ongelma
Vaikka kertaluonteisesti käytetystä vaatteesta aiheutunut kosketusihottuma ei ole mukavaa, niin mitä tapahtuu, kun ongelma ilmenee vaatteessa, jota joudut käyttämään päivittäin esimerkiksi töissä?
USA:ssa esimerkiksi oli tilanne, joka tapahtui vuonna 2020, kun Delta-lentoyhtiön työntekijät haastoivat wisconsinlaisen vaatevalmistajan Lands’ Endin oikeuteen väittäen, että heidän työpuvut aiheuttivat ihottumaa, hiustenlähtöä ja hengitysvaikeuksia. Jotkut lääkärit ohjeistivat potilaita, joiden oli käytettävä työpukua, ottamaan EpiPen-adrenaliinikynät mukaan lennolle.
Lopputulema? Kyseinen lentoyhtiö joutui lopulta uusimaan henkilökunnan työpuvut, jotka sittemmin tehtiin käsittelemättömämmästä kankaasta.
Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun lentoyhtiöiden työvaatteiden kanssa tapahtui jotain vastaavaa. Vuonna 2011 Alaska Airlinesin lentoemännät alkoivat kärsiä terveysongelmista sen jälkeen, kun yhtiö otti käyttöön uudet työvaatteet. Vuonna 2016 myös American Airlinesin tytäryhtiön American Eaglen lentoemännät alkoivat kärsiä ongelmista uusien työvaatteiden käyttöönoton jälkeen. Deltalla sama juttu vuonna 2019.
Ongelma ei siis todellakaan ole kenenkään "korvien välissä".
Mitenkäs sitten pukukopit ja vaatteitten sovittelu?
Minä en ole mitenkään bakteerikammoinen ihminen, mutta tuon nyt tämänkin tähän samaan syssyyn esille. Vaatteiden ostaminen suoraan rekistä tai hyllystä kaupoissa mainitaan joissakin lukemissani lähteissä myös biohasardina.
Pesemättömiä vaatekaupan vaatteita analysoineet tutkimukset paljastavat merkittävän mikrobien esiintymisen. Tuo linkitetty tutkimus oli jokseensakin ällistyttävää luettavaa. Vaikka otannassa tutkittiinkin vain 14 kaupasta ostettua vaatekappaletta, useasta niistä löydettiin bakteereja ja hiivaa. Jotkut vaatekappaleet olivat pahasti saastuneet monilla organismeilla, mikä viittaa siihen, että joko monet ihmiset ovat kokeilleet niitä tai joku on kokeillut niitä hyvin likaisena. Tavallaan puhkeutuessasi uusiin vaatteisiin, saatat koskettaa jonkun kainaloita tai tai nivusia.
Kuinka vaarallisia kemikaalit ja bakteerit ovat uusissa vaatteissa, ja mitä voi tehdä?
Iho on kehon voimakas suojamuuri, joten useimmat tilanteet eivät ole niin äärimmäisiä.
Laajamittaiset epidemiologiset todisteet, jotka yhdistävät pitkäaikaiset terveysriskit vaatteiden kemikaaleihin, ovat edelleen rajallisia. Näiden kemikaalien aiheuttamat akuutit systeemiset sairaudet ovat harvinaisia, ellei altistuminen ole erittäin suurta tai käyttäjällä ole erityisiä allergioita. Siitä huolimatta (ja mm. aiemmin mainitsemieni lentoyhtiöitten uniformuja koskevien tapausten) on dokumentoitu tapauksia, joissa kumulatiivinen kemikaalialtistuminen on aiheuttanut vakavaa kosketusihottumaa ja kroonisia terveysvaikutuksia.
Sanoisin, että pese uudet vaatteesi ennen käyttöä ainakin, jos vaatteissa on voimakas kemikaalinen haju.
On epätodennäköistä, että uusien vaatteiden pesemättä jättäminen johtaisi yhtäkkiä sairauteen - ainakaan, jos olet muuten terve. Mutta jos sinulla on herkkä iho, pesemättömien vaatteiden käyttäminen voi aiheuttaa ihoärsytystä, koska niissä on valmistusprosessista peräisin olevia epäpuhtauksia tai aiemmista sovituksista jääneitä jäämiä.
Pesukone on nopein ja paras tapa poistaa uudet vaatteet, ja se ainakin osan kemikaalijäämistä, väriaineista ja kiinnitysaineista, pölyn ja tekstiilikuidut valmistuksesta sekä muiden ihmisten käsittelyn jäljet. Tavallinen pesu pesuaineella riittää yleensä, mutta ”tummat farkut tai muut voimakkaasti värjätyt vaatteet on ehkä pestävä kahdesti ennen käyttöä, jotta väripigmentit eivät siirry iholle.
Pesetkö sinä aina uudet vaatteesi ennen käyttöä?
