Tiistaikiireita ja TV-ohjelma

Mika paiva... Sain hoidettua matkakorvausasiani, kavin hakemassa kassillisen laakkeita apteekista (tavoite on kyllakin noista monista kipulaakkeista paasta eroon, silla viime yonakin se mahakipu oli yhta tuskaa), muistin sitten ostaa tulitikkuja (naita olen ollut ostamassa jo kuukauden, mutta nyt vasta muistin matkalla kotiin), kavin omalla asunnollani (jossa oli taas jatetty ovi lukitsematta, jatin viimeisen ukaasin kirjallisena tyomiehille), tilasin kampaajan, hermoratahieronnan, kasvo- ja jalkahoidon.

Nyt palaa vieressa poydalla tahitilainen vaniljasuitsuke, toivottavasti en polta koko huushollia.

Tasta tulikin mieleen, etta mina ja induktioliesi emme vielakaan oikein sovi yhteen. Lontoossa miltei poikkeuksetta karaytin aamupuuroni silla, ja nyt sitten vahdin keitosta takalevylla ja pilkoin lieden etuosan paalla lisaa rehuja pataan. Kavi hiukan ohraisesti, kun muovisen leikkuulaudan kulma osui kattilaan, ja tottakai suli siihen. Tassa on nyt pohdinnan alla keino saada se putsattua.

Mutta mennaanpa nyt johonkin taman blogin aiheista, eli johtamiseen. TV:sta tuli ajattelemaan pistava draama tyoyhteison ristiriitoja kuvaten. Se on viela nahtavilla vajaan viikon, joten suosittelen lukijoitani uhraamaan sille ajatuksen. Tassa linkki.

Talla siis mennaan. Hui! Tyroksiinin viela ymmarran, ja ilman kipulaakkeita en tule toimeen ennenkuin nama kadet leikataan. Sita ennen siis syopahoidot.