Paluumuutto

Paluu takaisin omaan kotiin ei sujunutkaan kuin kaavailtu oli. Siis helposti. Ensinnakin sita tavaraa oli kertynyt liki neljan kuukauden aikana tuonne vara-asuntoon ihan huikea maara, ja toisekseen  - niin, koirankarvoja ei saa ihan suitsaitsukkelaan siivottua mitenkaan.

Koissuparka ei voinut ymmartaa koko juttua. Toisekseen, remppamiehet olivat jattaneet taakseen ihan mielettoman kaaoksen, sahkojohdot oli irroiteltu seinista ja minun tavaroitani oli sotkettu reippaasti pitkin lattiaa. Ei taalla mitaan siistis ollut lahtiessani, mutta nyt tilanne on viela pahempi. Kunhan selkani paranee (sain eilen selkani todella kipeaksi tavaroita raahatessani), alan tyhjentaa roskia taalta omasta asunnostani. Mihin jatekerayslaatikkoon kuuluvat esim. tavalliset tiilet?

Kylla koissua nyt nukuttaa, yolla piti pitaa emantakin vakisin hereilla, kiekkaamalla edestakaisin seka sangyssa, etta sen ulkopuolella.

Koiruus oli levoton koko yon, kai ihmetteli tata asuntoa. Keittioon ei paase, koska siella on vedetty pesukone paikoiltaan, ja kaikki muut tavarat on heitelty poydilta hujan hajan. Nyt viela kivistaa selkaa ja kasia sen verran, etten pysty asialle mitaan tekemaan, mutta ehka viikonloppuna.

Koissun vesikuppi on nyt valiaikaisesti kaytannon syista makkarissa. Sitakin piti ihmetella yolla moneen otteeseen.

Kavin aamulla kampaajalla ja sitten kasvohoidossa, ja kotiin tultuani tarjoilin koissulle Cesaria. Ei kelpaa. Eivatka kelpaa namit.

Toivottavasti Prinsessa nyt leppyy pian.