Multippeli Myelooma luetaan monissa maissa krooniseksi sairaudeksi, eikä syöväksi. Siinä rajallahan se tavallaan onkin.
Olen mielestäni saanut aika kokonaisvaltaista hoitoa, mutta eilen tuli juttua hematologin kanssa syömisistäni, sillä hemoglobiinin kanssa ollaan kiikun kaakun ja taitaapa se johtua juuri siitä, mitä suuhuni pistän.
Kuten olet(te) varman ymmärtäneet, jos saisin tällä hetkellä valita, eläisin pelkällä sushilla 😛. Eipä mikään järkevä ajatus, mutta toukokuuhan meni juuri noin, eli Deliveroo toi sushia joka päivä Dublinissa.
Lasku pelkästä sushista koko kuukaudelta taisi olle yli 700 euroa, jos oikein muistan. Joo, ei naurata sekään näin jälkikäteen. Hyvää se kyllä oli!
Nyt sitten ovat elimistön rautavarastot tyhjät ja jouduin tilauttamaan EPOa apteekkiin. Yhden piikin jo sain, toinen tulee syyskuulla.
Mies toi nyt pyynnöstäni maksalaatikkoa. Edullista ja hyvää, ja kaikella liharuoallakin hemoglobiinini nousi kuin huomaamattaan aina 97:ään. Se jo tuntuu olossakin.
Ensi viikolla aion pyytää ravitsemusterapeutin audienssia, sellaisen luulisi järjestyvän.
Maksa- ja liharuoat nostavat hemoglobiinin nopeasti, mutta menevätkö ne oikeasti syvemmälle kehon rautavarastoihin, onkin sitten jo toinen juttu.
Hematologi jo pohti, että mikä vaikutus nykyajan kasvisruokabuumilla on tulevaisuuden terveyteen tässä suhteessa. Toki joissakin kasviksisakin on rautaa, mutta kaiken lihan muuttaminen kasviksista tehdyiksi "lihakkeiksi" voi myös sisältää ongelmia pidemmällä aikavälillä. Nyt monet ainakin tuntuvat suosivan noita lihan korvikkeita, eikä siinä mitään pahaa ole. Ne ovat vaan aika prosessoitua ruokaa kuitenkin.
Kuinka moni oikeastaan miettii näitä asioita? Vielä vähemmän kai ihan "tavalliselle" potilaalle laaditaan ruokailuohjeita.
Joskus katson yksittäisten ruoka-aineiden ravintoainepitoisuuksia Finelistä. Nyt varsinkin näitä rautajuttuja. Siellä on paljon myös valmisteiruokidenkin avintoainetaulukoita, joten eineksiäkin käyttävä saa hyvin tietoa syömisistään.
Onko joku muukin pohtinut tätä ravitsemuasiaa sairastamisensa aikana?
Olen pohtinut näitä rauta-asioita, kun olen vähentänyt punaista lihaa. Vielä on hemoglobiini 138, eli ihan hyvä, mutta on se joskus ollut 145. Keliaakikolle tuo on hyvä lukema. Koen, että punaisen lihan vähentäminen muun muassa on vaikuttanut fibromyalgiakipuja vähentävästi. Joidenkin mielestähän fibrokivut ovat korvien välistä kotoisin. Sama minulle, mistä ovat, kunhan niiltä saa jotenkin olla rauhassa. Toivotan sinullekin parempaa vointia ja paranemista sekä hyvää viikonloppua!
VastaaPoista145 on huikean korkea, ja varsinkin keliaakikolle! Millä sen pidät korkealla?
PoistaLähipiirissä on fibromyalgiasta kärsiviä, joten sieltäkin suunnasta olen kuullut positiivista tuosta punaisen lihan vähentämisestä. Ehkä siinä on jokin "taika", mikä sitten lienekään. Hyvä kuitenkin että auttaa.
Mulla Hb pakkaa aina valua alaspäin ja nyt teinkin päätöksen jättää nuo sushit (on helpommin sanottu kuin tehty, en tiedä, mikä niissä koukuttaa....).
Hemoglobiini pysyi korkealla silloin, kun vielä söin enemmän lihaa ja varsinkin punaista lihaa. 138 on sellainen tavanomainen lukema minulla. Sekin on jo melko hyvä, kun en voi ruisleipääkään syödä. Nykyään syön melkein enemmän kalaa kuin lihaa. Biolatte Subtilis ja Biolatte Boulardii -probiooteilla (ei kaupallaista yhteistyötä) olen yrittänyt parantaa suolistomikrobistoa, mikä on luultavasti auttanut myös fibrokipuihin. Parsakaalia syön varmaan ainakin kerran viikossa ja perunaa. Sashew-pähkinöitä laitan usein itse tekemääni granolaan, jota laitan soijajugurtin päälle. Maitotuotteita en käytä muuten kuin kahvimaitona ja joskus jonkun ruoan joukossa, kuten esimerkiksi makaronilaatikossa. Ferritiiniarvot olen saanut nousemaan, kun ne laskivat todella alas ennen kuin keliakia todettiin. Sokerin käyttöä olen myös vähentänyt ja kaikki nämä yhdessä ovat varmasti vähentäneet fibrokipuja. Yöksi otan puolikkaan pitkävaikutteista parasetamolia.
PoistaMinä en ole syönyt kuin pari nokaretta mitään lihaa seitsemään vuoteen ja 30 viime vuottakin erittäin vähän. Hemoglobiini on ollut aina noin 140. Ferritiinistä en tiedä mutten ole kokenut tarvetta selvittää sitä.
VastaaPoistaOlen harrastanut huvikseni avitsemusasioita noin 30 vuotta ja tarkkailen mielestäni olennaisia asioita makro- ja mikroravinteista.
Kun minulla oli rintasyöpä, sairaala tarjosi muistaakseni ainakin kerran ravitsemustietoutta mutten ottanut sitä, koska en kokenut sillä olevan mitään lisäarvoa itselleni.
Ravitsemustieteilijä Reijo Laatikainen ja (yksi Docrates-sairaalan perustajista) Timo Joensuu ovat kirjottaneet kirjan Syö hyvin, voi paremmin - Ravinto syövän ehkäisyssä ja hoitojen tukena. Sen olen tavannut tarkkaan. He antavat aika tarkkoja ohjeita etenkin rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaille, mikä on ymmärrettävää, koska ne ovat yleisimmät syövät.
Yksittäistä syöpää ei kuitenkaan voi ehkäistä syövällä, vaikka kuinka söisi parsakaalia. Hyödyt näkyvät väestötasolla. Syöpää ei myöskään voi syödä pois. Silti höyrytän kohta tuota parsakaalia. Monipuolinen ravitsemus kannattaa aina - mutta tiukkapipouteen en usko.
Voimia sinulle kovasti, edelleen nousua rauta-arvoihin ja mahdollsimman hyvää oloa.
Meidän perheessä lihansyöjä kärsii välillä anemiasta, kasvissyöjä ei koskaan. Minä olen se kasvissyöjä, tosin kalaakin kyllä syön ja maidon olen vain osittain vaihtanut kauravaihtoehtoon. Olen pitkään miettinyt että olisi mielenkiintoista tietää mikä sen määrää miten hyvin itsekunkin elimistö pystyy sitomaan rautaa. Jokohan on selvillä, miten monta geeniä siihen osallistuu. Niin ja moderneista lihankorvikkeista en välitä yhtään. Silloin syön kun joku toinen laittaa ruuan, mutta mieluiten käytän itse erilaisia papuja ja joskus tofua. Niin ja temoe on myös hyvää. -Eeva E
VastaaPoistaJännä juttu! Tuohon imeytymiseen ja raudan sitoutumiseen en osaa sanoa mitään. C-vitamiinin vaikutus nyt tosin on laajalti toedossa.
PoistaMiten meni K:n kantasolusiirto? Kai hän sai jo solunsa takaisin?
Juu K sai solunsa eilen. Kovin on väsynyt. Ymmärtääkseni viikon päästä suunnilleen olisi pohjakosketus saavutettu kun suuri osa vanhoista verisoluista on kuollut ja uudet kantasolut ovat vasta löytäneet tiensä luuytimeen. Ellei pahoja infektioita tule niin siitä lienee suunta ylöspäin kohti toipumista.
VastaaPoista