Kevään merkkejä

Yksi varma kevään merkki on siinä, että alan hösöttää puutarhajuttuja. Enkä edes omista puutarhaa, mutta miehellä on iso talo, jota ympäröi valtava puutarha, ja siellä on vielä tilaakin istutella. Keittiön toisen ikkunan alle olen hankkinut pienen hyötykasviston, jossa on karhunlaukkaa, raparperi, maa-artisokkaa, lipstikka, mustaviinimarjapensas ja joitain yrttejä, joiden talvehtimisesta ei vielä ole mitään tietoa, koska viime päivinä on lunta pukannut.

Huomasin netissä myytävänä pylväsmansikan taimia, ja vanha äitini sai niitä jo äitienpäivän etukäteislahjana viisi kappaletta plus kaksi pakkausta lannoitetta. Kunkin taimen pitäisi tuottaa keskimäärin 5-10 kg mansikkaa. Katsotaan, miten käy.

Kuva: koynnosmansikat.fi

Nämä sopivat äidin rivarin terassille kasvatettaviksi vaikka ruukussa. Kasvaakseen pystysuoraan ne toki tarvitsevat tukikepit. Mielenkiintoista kuulla, miten kasvatus onnistuu.

Ostin myös kurkkuyrtin ja idänunikon sekä pioniunikon siemeniä. Viimeksimainitusta en ole koskaan kuullutkaan, mutta kauniilta ne näyttävät! Rakastan unikoita.

Erääseen tyhjään tontinnurkkaukseen olen kaavaillut perheomenapuuta. Nyt sitten silmäni osuivat myös teivadelmaan. Tuo puutarhamyymälä on tässä vieressä, niin taidan tilata sellaisen, mies voi istuttaa (minähän en alentuneessa immuniteetissa saa sellaisin hommiin ruveta). Tuo marjahan on vähän kuin boysenmarja, eikös sekin ole karhunvatukan ja vadelman risteytys? Voisin syödä niitä kilokaupalla.

Mutta nyt vaan siis odotellaan kevään etenemistä! Eilen puutarha näytti vielä tältä. Ei hyvä...

Täytyy vaan ajatella, että "Spring is around the corner!"

Onko siellä langoilla teitä muita, joita "kevättää" samalla tavalla puutarha-asioiden kanssa?

Mukavaa Palmusunnuntaita!