perjantai 31. tammikuuta 2025

Mitä muita ihon kosteuttajia on kuin hyaluronihappo?

Allergia topikaaliselle hyaluronihapolle on harvinaista. Allergisia reaktiota hyaluronihappoa sisältäville, injektoitaville täyteaineille sen sijaan saattaa esiintyä 0,3-4,25% käyttäjistä (lähde). Sairastetulla koronavirusinfektiolla lienee osansa yliherkistymiseen.

On kuitenkin hyvä tietää ihon vaihtoehtoisista kosteuttajista kun valitsee ihonhoitotuotteita.

Photo by Milana Burlo on Unsplash

Katsotaanpa hiukan, mitä avainainesosia purkin kyljestä pitäisi hakea:

Glyseriini/glyseroli (INCI-nimi: Glycerine): Se on yksi tehokkaimmista kosteuttavia polyoleja sorbitolin ja mannitolin ohella. Glyseriini imeytyy sarveiskerrokseen ja muodostaa ”säiliön” lipidikaksoiskerrokseen, jossa sen uskotaan vaikuttavan sarveiskerroksen lipidirakenteiden tai proteiinien kanssa ja muuttavan niiden vedensitomiskykyä. Glyseriinissä on kolme hydroksyyliryhmää (-OH), jotka ovat vastuussa sen hygroskooppisuudesta. Ne todellakin sitovat ja pidättävät vettä. Glyserolin kosteuttava vaikutus ihoon on kuitenkin riippuvainen sarveiskerrokseen imeytyneestä määrästä: ihon kosteus kasvaa lineaarisesti kertyneen kosteuttavan aineen määrän myötä;

Maitohappo (INCI-nimi: Lactic Acid): Tutkimukset ovat osoittaneet, että maitohapon paikallinen käyttö pieninä määrinä lisää ihon kosteutta. Sen ainutlaatuinen rakenne antaa sille kyvyn sitoa vesimolekyylejä epidermiksen sisällä, mikä vähentää transsepidermistä vesihävikkiä kudoksesta. Lisäksi eräässä tutkimuksessa on osoitettu, että se edistää sarveiskerroksen lipidien, erityisesti keramidien, biosynteesiä, mikä vahvistaa ihon suojakerrosta. Maitohappo metaboloituu asetyylikoentsyymi A:ksi, jota sitten käytetään hiililähteenä lipidien biosynteesissä.

Aloe vera (INCI-nimi: Aloe Barbadensis Leaf Juice): Aloe vera -uutteet parantavat ihon kosteutta kosteutta, koska aloen koostumus sisältää runsaasti mono- ja polysakkarideja sekä aminohappoja (histidiini, arginiini, treoniini, seriini, glysiini ja alaniini). Toisin sanoen ne toimivat vetämällä vettä muista ihon kerroksista pinnallisimpaan kerrokseen. Tämän seurauksena aloe veralla on kyky lisätä sarveiskerroksen vesipitoisuutta, mikä parantaa myös ihon pinnan fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia ja tekee siitä sileän ja pehmeän.

Beetaglukaani (INCI-nimi: Sodium Carboxymethyl Beta-Glucan): Tämä luonnollinen polysakkaridi on peräisin viljoista (riisi, vehnä, ohra, kaura jne.) tai mikro-organismeista (hiiva, bakteerit, sienet), ja se auttaa hidastamaan ihon vesihukkaa ja siloittamaan ja minimoimaan hienoja kuivumisjuonteita. Beetaglukaani saattaa edistää ihosolujen ja kollageenin biosynteesiä, huolimatta sen suuresta molekyylikoosta. On osoitettu, että beetaglukaani voi tunkeutua syvälle ihoon solujen välisen tilan kautta.

Dexpantenoli (INCI-nimi: Panthenol): Tällä yhdisteellä on myös kosteuttava ominaisuus. On havaittu, että panthenolia sisältävän koostumuksen käyttö vähensi merkittävästi ihon läpi tapahtuvaa vesihukkaa ja lisäsi sarveiskerroksen kosteutta, mikä selittyy B5-provitamiinin kyvyllä stimuloida epidermiksen suojaavan suojakerroksen muodostavien rasvahappojen synteesiä ja siten parantaa ihon kosteutta;

Polyhydroksihapot, eli PHA-hapot, kuten laktobionihappo (INCI-nimi: Lactobionic Acid) ja glukonolaktoni (INCI-nimi: Gluconolactone) jne. Rakenteensa ansiosta PHA-yhdisteitä pidetään erinomaisina kosteudensäilyttäjinä, joilla on voimakas affiniteetti vesimolekyyleihin niiden lukuisien hydroksyloitujen ryhmien (-OH) ansiosta. Niillä on kyky sitoa suuria määriä vettä ja säilyttää se ihon pintakerroksissa, jotta iho pysyy täyteläisenä ja kosteutettuna.

Niasiiniamidi (INCI-nimi: Niacinamide): Niasiiniamidi tunnetaan myös B3-vitamiinina, ja sen arvellaan stimuloivan keramidien ja muiden solujen välisten lipidien tuotantoa epidermiksessä, mikä puolestaan auttaa vahvistamaan ihon suojakerroksen toimintaa kosteuden haihtumisen vähentämiseksi, jolloin iho pysyy kosteutettuna ja täyteläisenä pidempään.

Natrium PCA (INCI-nimi: Sodium PCA): Natrium PCA on suolamuoto, jota esiintyy ihossa luontaisestikin. Se lisää ihon ylempien kerrosten kosteuspitoisuutta. Ionisten varaustensa ansiosta tämä PCA-johdannainen kykenee houkuttelemaan kosteutta ilmasta ja pitämään vesimolekyylejä sarveiskerroksessa jopa 250-kertaisesti painoonsa nähden.

Urea (INCI-nimi: Urea): Tämän polaarisen molekyylin kosteuttavaa vaikutusta on tutkittu laajasti vuosien varrella. On osoitettu, että urea voi vähentää merkittävästi haihtumisen kautta tapahtuvaa kosteushävikkiä ja auttaa siten parantamaan ja säilyttämään ihon kosteustasoa. Kosteassa ilmanalassa urea pystyy lisäämään sarveiskerroksen vesipitoisuutta sitoutumalla vesimolekyyleihin.

Polyglutamiinihappo (INCI-nimi: PGA, Polyglutamic Acid): Polyglutamiinihappo (PGA) on peräisin soijapavuista, ja se otettiin alun perin käyttöön haavoja parantavana ainesosana yli 80 vuotta sitten. PGA on aminohappopolymeeri, joka on peräisin glutamiinihaposta ja se syntyy, kun monet glutamiinihappomolekyylit liittyvät toisiinsa. Polyglutamiinihapolla sanotaan olevan nelinkertainen teho sitoa vettä hyaluronihappoon verrattuna. Polyglutamiinihappo täydentää muita ihon luonnostaan tuottamia kosteuttavia tekijöitä. Sen tiedetään estävän entsyymiä, joka hajottaa hyaluronihappoa, joka on toinen voimakas kosteuttaja. Täten se suojaa ihon oman luonnollisen hyaluronihapon vaikutusta jolloin iho on kosteutetumpi, tuntuu ja näyttää nuorekkaammalta.

Lumisieni eli valkosieni eli valkohytykkä eli hopeakorvasieni (INCI-nimi: Tremella fuciformis): Tästä syötävästä sienestä tehdään polysakkarideja (suuri sokerimolekyyli) sisältävää uutetta, jota käytetään kosmetiikassa. Uutteen sanotaan olevan toimiva kosteuttaja, jolla on hieman suurempi vedensitomiskyky kuin esim. hyaluronihapolla ja pienempi molekyylikoko.

Pyrrolidonikarboksyylihappo (INCI-nimi: PCA, Zinc PCA): PCA on natriumsuola, joka on luonnollisen kosteustekijän (NMF) komponentti. Muiden klassisten NMF-komponenttien tavoin se on peräisin filaggriini-nimisen ihoproteiinin hajoamisesta. PCA sitoo hyvin kosteutta ihossa.

Fosfatidyylikoliini (INCI-nimi: Phosphatidylcholine, PC): PC on lesitiinin aktiivinen ainesosa, joka on luonnollinen kosteuttaja ja pehmentäjä. Soluseinät on tehty siitä, ja sen kyky edistää suojakerroksen toimivuutta terveyttä ja kosteutusta sekä suojata UVB-säteiltä on merkittävä. Mitä ehjempi ihon lipidisuojakerros on, sitä vähemmän kosteutta karkaa.

Rohtosammakonputki (INCI-nimi: Centella asiatica, Cica, Gotu Kola, Tigergrass, Pennywort): Centella Asiatica on Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva vihreä lehtikasvi, joka sisältää neljää pääkomponenttia (saponiinia) - Asiaticosidia, aasialaishappoa, madecassosidia ja madasialaishappoa (joskus näitä käytetään myös INCI-listoissa:Asiaticoside, Asiatic Acid, Madecassoside, and Madasiatic Acid). Sitä on käytetty vuosisatojen ajan parantamaan ihoa, mutta vasta viime aikoina siitä on tullut suosittu kosmetiikan ainesosa. Se on monien aminohappojen lähde, joka rauhoittaa ärtynyttä tai haavoittunutta ihoa ja parantaa samalla ihon kosteustasapainoa, joten se on erinomainen ainesosa kuivalle tai herkälle iholle.  Tutkimusten mukaan Centella asiatica ei ainoastaan lisää ihon luonnollista hyaluronihapon tuotantoa, vaan se myös estää sen hajoamisen estämällä hyaluronidaasientsyymin toimintaa.

Lista ei ole ihan kaikenkattava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!