Aktiiviainevetoista kosmetiikkaa - mutta toimiiko se?

Olen aiemminkin kirjoittantu tästä aiheesta, mutta palataanpa nyt siihen taas uudelleen hiukan toisesta näkökantista.

Jokainen lienee kuullut muutama vuosi sitten ihonhoitotuotteisiin putkahtaneesta uudesta suosikkitehoaineesta, niasiiniamidusta.

Näitä ns. ainesosavetoisia ihonhoitotuotteita putkahtelee aina silloin tällöin markkinoille, ja sitten siinä vedossa jokainen brändi haluaa osansa potista, ja suoltaa markkinoille juuri tätä muotiainetta sisältäviä tuotteita.

Mutta vaikuttavasto nämä kaikki ihossa pintaa syvemmälle? Mahdollisesti voivat, mutta sisältääkö tämä riskejä?

Luin jostakin, että luksuskosmetiikan nettimyymälän Net-a-Porterin mukaan tehoaineilla tehtyjen hakujen määrä nousi 700% vuosien 2020 ja 2022 välillä. Milloin haettiin tietoa ihoa kirkastavasta C-vitamiinista, milloin niasiinista, millaoin retinolista, milloin kemiallisista hapoista tai ihoa kosteuttavasta hyaluronihaposta (viimeksimainittu on muuten pitkäketjuinen sokerimolekyyli, eikä happo). Vuonna 2022 USA:ssa tehdyn kyselyn mukaan esimerkiksi  61% millenniaaleista ja 48% X-sukupolvesta etsi netistä tietoa tietyista ainesosista valitessaan kosmetiikkatuotteita (katso taulukko täältä).

Tällaisia hakuja tehdessä on syytä muistaa, että useimmissa tällaisissa tutkimuksissa on rahoittajana kyseinen kosmetiikkafirma, ja tutkimuksessa varsin pieni joukko osallistujia ja kruununa kaiken päällä varsin kyseenalaiset mittarit.

Sinänsä sen tutkiminen, että imeytyvätkö tällaiset aktiiviaineet todella ihoon vai ei, voi olla hyväkin juttu, ja poikia paljon lisäkysymyksiä ja jopa uutta tietoa esimerkiksi lääkealalle, jossa voi syntyä uusia tapoja annostella esimerkiksi kipulääkkeitä tai vitamiineja.

Ihohan on kehomme suurin elin, noin 2 neliömetriä pinta-alaltaan ja jopa 3,6 kg. Se on suunniteltu suojaamaan kehoa ja pitämään ylimääräiset aineet kehon ulkopuolella. Suurin osa biomolekyyleistä ei varmaankaan edes penetroidu ihon läpi. Ihon tehtävä on ollakin este. Suurin osa esimerkiksi kosteusvoiteissa olevista ainesosista (kuten silikonit, öljyt ja vahat) ovat liian suurimolekyylisiä imeytyäkseen ihon äpi, ja niinpä ne jäävät ihon pinnalle pehmentämään sitä.

Jotta molekyyli pääsisi ihon läpi, sillä on oltava ihon kaltaisia ominaisuuksia. Sen on oltava lipofiilinen (rasvaliukoinen), sen pH:n on oltava lievästi hapan (4,6-5,5) ja sen molekyylipainon on oltava alle 500 daltonia.

Molekyylejä pystytään kuitenkin nykyään myös pilkkomaan nanopartikkeleiksi tai vesiliukoinen yhdiste pystytään kapseloimaan lipofiilisellä. Ihoon on mahdollista tehdä reikiä mikroneulauksella, tai/ja sitten parantaa sen läpäisykykyä esimerkiksi glykolihapolla. Mutta sitten: näolläkin "hienoilla" tavoilla voi myydä tuotetta, eikä se välttämättä sittenkaan vaikuta kuin todella pinnallisesti.

Ja vaikka toimisikin, siinäkin on riskejä. Jos jokin aina pääsee dermikseen saakka, eli verinahkaan, se imeytyy myös systeemiseen verenkiertoon, eikä kosmetiikan ole tarkoitus tehdä niin.

Jostakin luin, että retinolit* saattavat tehdä niin, eli ne imeytyvät melanosyyttien, eli epidermiksen alimman kerroksen läpi. Melanosyytit juuri suojaavat haitalliselta UV-säteilyltä, ja kun retinoli haittaa niiden kasvua, ihminen altistuu auringonvalolle.

Säilöntäaineena käytetyt parabeenit ovat ilmeisesti toinen ryhmä aineita, jotka saattavat päästä ihon läpi ja häiritä hormonituotantoa. Tästä syystä etenkin raskaana olevien pitäisi olla varovainen näitten kanssa - ihan vaan varmuuden vuoksi.

Vaikka jotkut ihonhoidon aktiiviaineet voivatkin selkeästä vaikuttaa positiivisesti ihon kuntoon, on kuitenkin vielä paljon epäselvää niiden ihon läpäisykyvystä ja mahdollisista systeemisistä vaikutuksista. Tällä hetkellä on Ruotsissa menossa tutkimus keskittyen topikaalisiin vitamiineihin, ja alustavia tuloksia voidaan odotella ehkä tämän vuoden lopussa.

Mielenkiintoista, mutta hankalaa! Sen tiedän, että iho päästää huonosti lävitseen yhtään mitään. No, me kaikki lienemme tietystikin kuulleet nikotiinilaastareista, fentanyylilaastareista kivun hoitoon, ja onpa joitakin hormonilaastareitakin olemassa. Mutta silti tieto vaikutusmekanismeista on niukkaa ja kliinisten tutkimusten suuunnittelukin erittäin hankalaa, ellei ole hajuakaan siitä mikä edes olisi se olettamus, jolle se tutkimus perustuisi.

Mutta ehkäpä tässä tullaan viisaammaksi vuosi vuodelta - jotakin kautta.

Lopuksi vastaan itse tuohon kysymykseen otsikossa: En todellakaan tiedä, toimiiko. Voi olla, että toimii hyvin, tai sitten ei. Mutta ne rasvat, vahat ja silikonit kyllä siloittavat ja pehmentävät - ja ihan imeytymättä sen syvemmälle. Vaikka puhuttaisin retinolista, jota on tutkittukin jonkin verran, sen toimintakin taitaa olla aika riippuvainen siitä, mitä muita apuaineita ko. tuotteessa on.

*Retinolin imeytytvyys ilmeisimmin riippuu siitä, mihin se on sekoitettu. Jossain tutkimuksissa havaittiin, että oleiinihappoon sekoitettuna imeytyvyys parani.