hej Organic

Muistatteko, kun kerroin täällä ostamastani kasvokuorinnasta, jossa ei ollut kuin muutama kuoriva hippu, vaikka sen pitikin olla fysikaalinen kuorinta, koska siinä ei mitään kemiallisia kuorivia aineita ole? Käytin sitä sittemmin putsarina, ja nyt se on tullut tiensä loppuun siinä hommassa.

Aamuisin kasvojen pesu sujuu ihan hyvin pelkällä vedellä, ja Isanan puhdistusliinallakin ihan hyvin, mutta  eilen satuin kauppareissullani hoksaamaan tuolla hiukan kauempana olevassa Dm:ssa tällaisen merkin kuin hej organic.

Kuulostaa ihan ruåtsalaiselta, mutta se on kyllä ihan saksalainen brändi, näköjään. Laura, yksi perustajista, oli matkoillaan inspiroitunut mm. Skandinaviasta ja perusti merkin isäpuolensa kanssa vuonna 2015.

Mutta asiaan, eli tähän The Beautifier face Wash & Peeling Gel Cactus - kuorintaputsariin. Siinä sentään on hiukan enemmän ihoa hiovia hippusia kuin tuossa Beben tuotteessa, mutta ei paljoa kuitenkaan, joten se sopinee arammallekin iholle.

Geeli on hyvin hennon vihertävää ja sisältää nimensä mukaan kaktusviikunan uutetta ja öljyä, jossa on hyviä aminohappoja ja kosteuttavia ominaisuuksia.

Geelissä on myös mm. glyseriiniä, risiini- ja arganöljyä ja huokosia supistavaa ja antibakteerista greippiuutetta. Ainesosalistassa on myös sitruunahappo, joka alfahydroksihappona (AHA) tietenkin kuorii myös hiukan kemiallisesti.

Mikä tekee tästä geelistä erilaisen, on se, että siinä on (jos oikein ymmärsin) käytetty kuorivina hiukkasina kuivattua risiiniöljyä. Risiiniöljyhän on periaatteessa erittäin juoksevaa, joten tarina ei ihan kerro, miten nuo jyväset on saatu aikaan, mutta toisaalta onhan niitäkin kuorintoja, joissa kuorivina hippusina on käytetty jojobaöljystä muodostuneita partikkeleita (jojobahan on oikeastaan vaha, eikä öljy).

Hellävarainen tämä geeli nyt ainakin on. Minulle on vaan aina vähän arvoitus, kuinka kauan putsaria pitäisi pitää kasvoilla, että saavuttaisi jotakin tehoa sen sisältämistä hyödyllisistä aineksista. Periaatteessa kaiken iholle laitettavan pitäisi vaikuttaa iholla kauemman kuin pelkän pesun ajan, mutta tässä tapauksessa ajan pituuden harkinta jääköön jokaisen käyttäjän oman harkinnan varaan.

Brändin tuotteet ovat muuten 100& luonnollisia, ja :

Kuivat silmänympärykset

Kasvojen ihon kuivuminen näkyy minulla ihan ensimmäisenä punaisina ja ärtyneinä silmänympäryksinä. Kosmetologini ihmetteli joskus punaisia silmänalusiani ja neuvoi aikoinaan minua käyttämään Acon Minidermiä, jossa on 20% glyseriiniä. Voidetta voi käyttää ihon puhdistamiseen, meikin poistoon, ja joko voiteena tai naamionomaisesti varsinkin silmien ympärille.

Mutta eihän sitä täältä löydä mistään ja unohdin tuubini tietystikin Suomeen. Piti siis etsiä jotakin vastaavaa.

Pitkällisen jahkailun jälkeen hankin Bioderman Atoderm-sarjan Intensive Eye - voiteen, joka käy myös kasvojen puhdistukseen ja naamioksi kuivuneille alueille. Mikseipä koko kasvoillekin tarpeen mukaan.

Voiteessa on geelivoidemainen, paksuhko koostumus ja sen sisältämät öljyt auttavat meikin poistossa. Vedenkestävän silmämeikin poistoon en ole tätä kokeillut, mutta tavallinen meikki irtoaa sillä hyvin.

Se sisältää myös mm. paljon kosteuttavaa glyseriiniä, kosteutta sitovia sokerimolekyylejä, keramideja, hyaluronihappoa, ruskoleväuutetta ja ihoa rauhoittava vaikutus tulee esimerkiksi enoksolonin kautta, joka on glykyrritsiinijohdannainen (lakritsanjuuresta).

Ihmettelin hiukan miksi tuubin takapuolella on määritelty piste, josta tuubia pitäisi puristaa. Kyse on kuitenkin tuubista, jonka sisälle ei ilman pitäisi päästä voidetta pilaamaan. Se myös estää voiteen kontaminoitumista, mikä on hygieniankin kannalta hyvä juttu.

Alkavatpa nyt taas kasvoilta nuo punoittavat läiskät lähteä, kun tätä on reippaalla kädellä annostellut niihin.

Makuja

Tässä postauksessa on lähinnä ideoita kuvina, ei niinkään suoranaisia ohjeita, mutta toivottavasti löydät näistä inspiraatiota.

Asuinpaikkani viereisen katedraalin toisella puolella on italialainen ravintola nimeltään Macaroni.  Kävin siellä pari viikkoa sitten syömässä, ja havaitsin, että ananas pizzassa ei ole mitenkään suomalainen keksintö.

            PINEAPPLE CARPACCIO CON CAPESANTE

 

Ananasta oli myös alkuruoassa, jossa oli tuoreella timjamilla ja meiramilla maustettuja grillattuja kampasimpukoita grillatulla tuoreen ananaksen viipaleella, kastikkeenaan Arabica-kahvipapu -infuusiota. Olihan hyvää, kahvin maku ei tunkenut liikaa läpi, vaikka ruokalistaa lukiessa olinkin hiukan skeptinen.

Jos (kun) Suomessa kiistellään siitä, kuuluuko ananas pizzaan, niin täällä Saksassa se kuuluu. Eikä tämä ole ainoa paikka, missä sitä näkee. Tässä Pizza Hawaii, olkaa hyvä! Täällä saa myös pizzansa oreganolla, mikä ei aina ole muualla niin ilmiselvä juttu. 

Pizzasta itsestään voi sanoa, että parempiakin on maistettu, mutta menettelihän se, eikä syömättä jäänyt.

Jälkiruoaksi otin niin peri-sisilialaista cassataa. Ei moittimista siinäkään. Tämä oli siis se jäätelöversio.

Lauantaina talsin syömään "jotakin pientä" tuossa kulman takana olevaan Ghorbaniin. Ghorban on delikauppa, jonka ikkunoissa olen käynyt kuolaamassa jo monta viikkoa. Siellä on muutama pöytä ruokailijoille, ja kello viiden hujakoilla lauantaina se oli ihan täynnä, mutta ystävällinen tarjoilija järkkäsi minulle pöydän pikaista ateriointia varten puoleksi tunniksi, ja sai sitä sitten venytettyä jopa tunniksi ja hetken päästä pienten järjestelyjen kautta vielä pidemmäksikin. Tosin en varmaan viipynyt siellä kuin sen tunnin.

Alkuun otin lasillisen kylmää gazpachoa, joka maistui aivan taivaalliselta! Sitä piti ostaa oikein pullollinen mukaan ja pulloja olikin valmiina myynnissä.

"Pääruokana" toimi ystävällisen tarjoilijan suosituksen mukaan antipastolautanen, joka olikin oivallinen valinta. Lautanen sisälsi paria sorttia ilmakuivattua kinkkua, paperinohuita salaminsiivuja, kahta sorttia juustoa ja niiden kylkeen jotakin hilloa (hilloista en välitä, joten vain maistoin sitä), semi-aurinkokuivttuja tomaatteja (en ole kuunaan mehukkaampia ja maistuvampia saanut!), marinoitua grillattua munakoisoa (myös erittäin maukasta), marinoituja oliiveja ja pikkulehtistä salaattia balsamicolla ja oliiviöljyllä. Ai niin ja lautasella oli myös pieni oranssi marinoitu chilipalko ja tuorejuustoa grillattujen ciabattaviipaleitten kanssa syötäväksi. Yllättävän herkullista!

Olin jo aika puhki tästä annoksesta, mutta olihan se suositeltu jälkkärikin koettava, eli tiramisua tuotiin lasissa tarjolle. Olen aina luullut tekeväni todella loistavaa tiramisua, mutta tämä ylitti kaikki odotukset. Siinä oli hienoisesti krokanttia antamassa purutuntumaa, ja erittäin hienoisesti raastettua sitruksen kuorta. Mikään maku ei kävellyt toistensa yli, eli aivan loistavan makuinen tiramisu!

Olin todella otettu tämän paikan tarjonnasta. Ostin kotiin vietäväksi myös pari salaattiannosta sunnuntaille ja tosiaan sen gazpachon + toisen tiramisun. Tiramisuja myytiin vain laseissa, joista joutui maksamaan vitosen pantin, mutta sen saa sitten takaisin, kun lasin palauttaa.

Ilman muuta minusta tuli kertaheitolla kanta-asiakas!

Näköjään näitä Ghorban-delipaikkoja löytyy muualtakin kuin Aachenista (linkki). Vahva suositus!

Viikon varrelta

Ilahduksekseni huomasin viikolla, että kykenen jo jonkinlaiseen (varsin alkeelliseen) itseilmaisuun saksaksi. Siivoojani frau Köttgen tupsahti siivoamaan, tarjosin hänelle kupin kahvia ja hiukan "rupateltiin", hän kun oli ollut sairaana yms. Sitten hän pyysi minua hankkimaan "WC Tablet", koska vessanpöntössä on kalkkia.

Mitä ihmettä ovat WC-tabletit? Meillä Suomessa siivooja hoitaa omatoimisesti siivoustarvikeostokset, joten en muista juurikaan koskaan siivousaineita ostaneeni. Irlannissa ja Sveitsissä kävi myös siivooja, jolla oli kaikki tykötarpeet mukanaan.

Tallustin yhtenä ehtoona kemppariketju-Mülleriin, ja ostin tällaista...

Tosin tuo on kyllä joku tuoksuhuuhtelujuttu, joka ehkäisee kalkkikiveä, eikä varmaankaan sitä poista? Pitääpä katsoa, josko tuossa lähi-Dm:ssä olisi jotain pätevämpää.

Ärsyttää vaan kun joka kauppareissulla (muualla kuin Rewen-ruokamarketissa) tulee ostettua kaikkea muutakin, tosin Müllerillä tein yhden oivallisen löydönkin, mutta siitä lisää myöhemmin.

*****

Töissä meillä oli kahden päivän strategiapäivät, ja porukkaa oli myös lattareista (LATAM, lähinnä Chilestä, Panamasta ja Ecuadorista). Kiva tavata kollegat, meitä on yhteensä kahdeksan vastaavaa tässä firmassa.

Lattareissa kollegat toimivat alueellisesti, mutta täällä pääkallopaikalla tutkimuspuoli on jaettu globaalisti minun ja Julian kesken, eli Julia hoitaa kaiken nonkliinisen ja minä kliinisen, eli ihmisillä tehtävien tutkimusten puolen. Me siis olemme ainoat liidit R&D-puolelta firmassa.

Oli sitten hiukan iltaohjelmaakin. Illallisen lisäksi olimme Hollannin puolella Vaalsissa keilaamassa, ja halukkaat saivat kokeilla kaikkea muutakin kivaa. Siellä oli sisätiloissa mm. kartingrata ja kaikenlaisia pelejä + ravintola.

*****

Kävin myös hematologilla. Verikokeissa kaikki hyvin. Sain lähetteen jonkinlaiselle kuntoutuslääkärille, koska tämä selkä on mitä on, eivätkä joulukuisen PET-TT:n mukaan murtumat ole parantuneet. Kävely on yhtä tuskaa, mutta kipulääkkeitä en juurikaan käytä. 

Lähete on vaivainen paperilappu, ja sähköisesti ei siirry mikään tieto, eli menen sinne taas deepl.com'in kääntämien, OmaKannasta revittyjen taustatietojen kanssa.

Joulukuun PET-kuvissa ilmeni joitain reaktiivisia imusolmukkeita keuhkojen ympäristössä, joten ne pitäisi tsekata uudelleen. PET-keskuksen lausunnolla ei tässä ollut mitään virkaa, vaan hematologi vaati ne kuvat nähtäväksi, joten tilasin ne sitten Turun PET-keskuksesta CD:llä. Hän katsoo kuvat ja päättää, mitä tehdään.

Sairaskassa ei maksa PET-kuvauksia, vaan se menee omasta pussista, hinta noin pari tonnia. Toivon siis, että selvitään röntgenkuvilla, kuten suomalainen hematologi oli suositellut. 

Sitten pitäisi vielä löytää joku GP (yleislääkäri), jonka kanssa voisi hoidella nuo rokotusasiat kuntoon, vielä kun pitäisi ottaa aika monta piikkiä, kaikki elämän varrella saadut rokotukset kun menivät nollille kantasolusiirrossa.

Tästä tulikin mieleen viime vuosi - jota en välttämättä halua paljoa ajatella tässä vaiheessa... Muistatteko, kun kirjoitin rasittavasta huonekaverista TYKS:issä? Postaus on täällä. EDIT: Postaus onkin näköjään vuodelta 2021, äkkiäpä se aika kuluu....

Huomasin FB:sta, että kyseinen rouvashenkilö oli kuollut sairauteensa (taisi olla leukemia?) samana päivänä, kun itse sain kantasolusiirron.

Tunsin/tunnen kyllä jonkinlaista surua, vaikka en häntä tuntenutkaan sen kummemmin. Sillä sairaalareissulla hän oli juuri kuullut, etteivät hoidot pure, eikä mitään ole tehtävissä.

Näin sitä joku erkanee elämästä sillä aikaa kun toinen "saa uuden elämän".

Lähdenpä tästä nyt sitten metsästelemään niitä salamyhkäisia "WC-tabletteja". Huomenna olisi luvassa jotakin kivaa, eli lukioaikaisen luokkamme kokoontuminen Teamsissa!

Mukavaa viikonloppua!