YLE:n sivuilla oli mielenkiintoinen juttu siitä, miten tilastollisten kaavioiden kautta asiat voidaan esittää ihan toisella tavalla, kuin mitä ne oikeasti ovat. Artikkelin voit lukea täältä, se on hyvin helppolukuinen ja kiinnostava.
Tuli vaan tästä mieleen kerran, kun juttelimme tutkijalääkäreitteni kanssa eräästä uudesta, vasta markkinoille tulleesta kipulääkkeestä. Sattui niin, että omalla työnantajafirmallani oli jo markkinoilla samantapainen (eri molekyyli tosin). Kun uteliaisuudesta kysyin, että mikä tässä uudessa on niin erityistä ja maininnanarvoista, yksi heistä haki huoneestaan mainoslehtisen, jossa oli valmisteen imeytymiskäyrä. Eipä muuten mitään, mutta näyttihän se hyvältä, sillä se oli logaritmitaulukko... Asiat voidaan esittää niin monella eri tavalla.
Yksi hassu juttu on uutisoida suurin otsikoin vaikka lääke X:n auttavan Alzheimerin tautiin lupaavin tuloksin. Niin, hiirillä. Siitä on vielä piiiitkä matka siihen, että se auttaisi vastaavassa tilanteessa ihmisillä.
Kosmetiikkafirmoille on tyypillistä mainostaa "kliinisiä tutkimuksia" tai että joku tuote on kliinisesti tutkittu. Joo, sellainen on voitu toki tuotteen kanssa tehdä, mutta on ihan eri juttu mikä on otanta (N), tutkimusmetodi ja mittarit. Jos halutaan tehdä tieteellinen tutkimus, on otettava huomioon muitakin seikkoja, kuten ympäristön ja muiden tekijöiden vaikutukset.
Kliinisellä tutkimuksella haetaan myös aina vastausta esimerkiksi kysymyksiin, onko tuote turvallinen tai tehokas. Muita tähtäimessä olevia kysymyksiäkin voi olla, kuten miten esimerkiksi (lääke)aine käyttäytyy ihmisen kropassa (imeytyminen, metabolia jne.).
Otetaanpa esimerkkinä vaikka suun kautta otettava kollageeni, jota on markkinoitu viime aikoina aika aggressiivisesti kuluttajille. Vaikuttavana aineena tässä tuotteessa on Verisol®. Väitetäänpä sen syönnin (juonnin) vähentävän selluliittiakin, ja jotkut väittävät sen laihduttavan.
Katsoin noita tutkimuksia ja kaikissa N-määrä on hyvin vähäinen. Tutkittu on myös vain Verisolin (hydrolysoitujen kollageenipeptidien) vaikutusta ihoon. Tutkimuksissa on muutakin epäilyttävää.
Yksi tuotteen markkinoijista, Gelita AG on tilannut EFSA:lta tieteellisen katsauksen aineen tehosta - eikä arvio ollut kummoinenkaan. Silti Gelita, Oslo Skin Lab ja monet muut markkinoivat kollageenituotettaan, jonka teho olisi muka "tieteellisesti osoitettu".
EFSA:n analyysin voit lukea täältä.
Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
Mä en usko mihinkään kollageenimainoksiin, joissa väitetään, että juomalla jotain litkua olisi suurtakin merkitystä ihon kimmoisuuden palauttajana. Semmoset on ihan höpöhöpöfuulaa! Erilaiset pylväskaaviot saa kuka vaan excelin peruskäyttäjäkin näyttämään ihan huikeita eroja, jos vaan valitsee itselleen edullisimman mittakaavan;)
VastaaPoistaNo joo,o ,melkoisia lupauksia kyllä on valmisteilla.En mä kaikkea usko,mutta syön silti kollageenia.Se luvataan olevan nivelillekin hyväksi.Vai oliko se niin,että vaan jonkin sorttinen kollageeni toimii nivelille.Hmm, mä ostan sitä mikä milloinkin on halvinta...
VastaaPoista