sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Iltapäivätee @ Clayton Hotel Ballsbridge

Ballsbridge on Dublinissa Liffey-joen eteläpuolella, ja halpa ynnä Ballsbridge ei ole mitenkään yhteenkuuluva sanapari. Asun tällä alueelle, ja alue on myös niinsanottu "embassy belt" Dublinissa, eli kaikki suurimmat suurlähetystöt ovat alueella (Suomen suurlähetystö on aika pieni, ja se sijaitsee muualla, eli St. Stephen's Greenillä kävelymatkan päässä). Alueella sijaitsevat myös ne kaikista kalleimmat luksushotellit.

Yhdessä niistä, eli Clayton Hotel Ballsbridgessä oli iltapäivätee tarjouksessa, eli 25 euroa. Pitihän se käydä testaamassa.




Täällä on riehunut Ciara-myrsky jo toista päivää, joten vaikka Clayton-hotelli on vain muutaman bussipysäkin päässä, menin sinne bussilla. Ei kukaan säily kastumatta, kun vettä tulee vaakasuoraan. Itse Grandstand-baari olikin maan alla vanhan hotellirakennuksen pihamaalla.

Täällä Irlannissa afternoon tea ei ole niin perinteinen kuin UK:ssa. Toisinsanoen, kun olen tutkaillut eri ravintoloiden iltapäivätee-menuita, täällä on paljolti korvattu voileivät kaikenlaisella kikkailulla. Niin tässäkin tapauksessa.

Klikkaa suuremmaksi.
Olisin oikeasti halunnut niitä voileipiä, mutta niitä oli vain lasten ruokalistalla (11 euroa). Eikä niitä näytä pahemmin löytyvän minkään instanssin iltapäiväteeltä täälläpäin.








Suolaisten leivonnaisten murotaikinapohjat eivät ihan suunnattomasti minua miellytä. Muuten tarjoilu oli aikalailla makeanvoittoinen, olisin kaivannut enemmän jotakin suolaista, nälissäni kun sinne menin iltapäivällä aamun suurinpiirtein paastottuani.

Listalla mainittu tomaattitortilla oli hyvä. Jäin vaan miettimään, että missä se tomaatti siinä oikein oli, sillä täytteenä oli punajuurta ja vuohenjuustoa. Belgialainen vohveli ei taas ollut belgialaista vohvelia nähnytkään suklaatäytteineen. Ohut vohvelikuori oli vettynyt.

Nälkä kuitenkin lähti. Tuolla hinnalla ei tosin varmaan parempaa saisikaan. 40 euron arvoinen prosecco tarjoiltiin varsin lämpimänä, joten siitäkään ei riemua riittänyt. Kaiken kukkuraksi haluaisin valita teelajikkeeni, mutta siellä ei ollut kuin yhtä sorttia pussiteetä. Miinus siitä. Eikä makeutusainetta. Haluan teeni makeutusaineella, en sokerilla, sillä siitä jää suuhun ikävä maku.

Ihmettelynaihe oli myöskin se, että tarjolla oli vain yksi (!!!) scone, kuivahedelmillä maustettu sellainen, joka oli aika hyväkin. Sen keralle oli tuotu aika massiivinen määrä kahta eri marmeladia ja kermavaahtoa. Annos olisi riittänyt useammalle teeleivälle, mutta tosiaan niitä oli vain yksi.

Enpä usko meneväni sinne toista kertaa.

Jos haluat täydellisen iltapäiväteen, mene Hampuriin hotelli Kempinskiin. En ole todellakaan saanut missään sen parempaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua!