sunnuntai 11. helmikuuta 2024

Saksalaiset ruokakaupat vs. ruokakaupat muualla, mm. Suomessa

Täytyy myöntää, että missä ikinä matkustankin (tai asun), ruokakaupat ovat ehtymätön viihdytyksen lähde. Aiemmista asuinmaistani ei pahemmin löytynyt suuria hypermarketteja, jollaisia Suomessa on. Tai no, Irlannissa asuessani aluksi Cabinteelyssä Dublinin eteläpuolella oli iso Tesco, mutta Dublinissa sai tyytyä pieniin Spar-marketeihin. Lontoossa on keskustassakin säällisiä isoja ruokamarketteja (esim. Waitrose ja Sainsbury's, puhumattakaan Kensingtonin Whole Foodsista, joka on paratiisi, mutta ei likikään niin iso , kuin se alkuperäinen kejun myymälä Austinissa Teksasissa). 

Baselista piti lähteä Ranskan puolelle, jos aikoi hypermarketissa käydä.

Täällä Aachenissa suurimmat marketit ovat sellaisia "keskikokoisia". Näihin lukeutuu muun muassa lähi-REWEni, josta löytyi eilen suomalaisia tuotteita. Hapankorppujahan täältä saa joka paikasta (kuten saa monasti muualtakin sivistyneestä maailmasta), mutta näitä en ole ennen nähnyt. Näkkäriä ja ruis- ja kaurasipsejä.

Mikä täällä ihmetyttää on lihatuotteiden runsas tarjonta. Tässäkin REWEssä on todella runsas liha- ja leikkeletiski, eikä juusto-osuudessakaan ole valittamista.


Tähän vielä lisätään muutama kylmäallas, joissa on vakuumiin pakattuja lihaleikkeleitä ja makkaroita ja kolme isoa kylmäkaappia täynnään valmiiksipakattuja lihatuotteita.


"Kalatiski" näyttää tältä, ja olikin nyt yllättävän "täynnä" kaikenlaista. Yleensä sieltä löytyy vain pari pientä vakuumiin pakattua lohenpalaa. Nyt oli simpukoita, scampivartaita ja ainakin paria eri kalasorttia vakuumissa. Mutta niin, nythän alkaa paastonaika, joten se ehkä selittää tämän runsauden.

Kaikenlaiset vegaani- ja biotuotteet ovat täällä hyvässä huudossa (mm. vegaanista suklaata on tarjolla pilvin pimein), ja esim. vihannes- ja hedelmäosastolla ei ole muovipusseja, (kuten ei ole kassoillakaan), vaan kaikki pakataan paperipusseihin. Lähiruokainnostuksen ymmärrän oikein hyvin, mutta en ihan täysin sitä, että lihastakin pitää olla vegaaninen kopio. Lisäksi nuo paperipussit eivät ihan ole käytännöllisimmästä päästä, mutta eivätpä ne rasita luontoa kuten muovipussit.

Hävikkiä ei varmaan synny yhtä paljoa kuin esimerkiksi Suomessa, sillä jos menet lauantaina myöhemmin kauppaan, ammottavat monet hyllyt tyhjyyttään. Sunnuntaisinhan täällä ovat kaupat kiinni, joten jos ruokaostoksia halajaa tehdä, on mentävä joko Hollannin Vaalsiin Albert Heijnille tai Belgian Kelmisiin Carrefourille. 

Tässä mielessä, siis kun ihmisten annetaan ostaa hyllyt tyhjiksi, eikä pidetä huolta siitä, että lauantai-iltanakin riittää ruokatavaraa, ajattelen monasti suomalaisissa kaupoissa, että pitääkö kaikkea olla niin paljon? Olisi kiinnostavaa tietää, mikä on ruoan hävikki täällä versus Suomi? Luulen, että sekin vaikuttaa osaltaan ruoan hintaan. Jollakinhan se hävikkikin on katettava.

Irlannissa niissä pikkumarketeissa oli yleensä n. metrin leipähylly, jossa oli tummaa soodaleipää ja valkoista paahtoleipää, siinä koko valikoima. Ehkä hampurilaissämpylöitä, jos hyvin kävi. Sama juustojen kanssa. Muutama erilainen cheddar loisti kylmäkaapissa. 

Kyllä olivat työkaverit huuli pyöreänä, kun laitoin heille WhatsAppissa kuvia Turun Länsikeskuksen Cittarin leipä- ja juustovalikoimista! He eivät olleet ikinä nähneet mitään sellaista, metrikaupalla juustohyllyjä ja iso leipäosasto. Ei edes tuossa mainitsemassani Cabinteelyn Tescossa ollut moista, vaikka se hypermarketin kokoluokkaa olikin.

Tietystikin kaipaan montaa asiaa, joita saa Suomesta tai vaikka Brittein saarilta. Sellaisia ruokajuttuja, joita ei täältä Saksasta saa. Juuri nyt maistuisi teen kanssa Battenbergin kakku. Teeleivätkin (scones) olisivat hyviä, ja Hollannin puolelta Vaalsin Albert Heijniltä saa clotted creamiakin niiden kanssa. 

Niin, ja teen kanssa maistuvat myös Marie-keksit! Niitäkään ei löydy mistään täällä Keski-Euroopassa. Baselissa löysin saman tapaisia, Rich Tea Biscuits Migros-marketin eksoottisten ruokien hyllystä, mutta se ei ole sama asia. Kunnon Mariekeksi on vaniljalla maustettu ja ohut sekä rapea. Nuo Rich Tea -keksit taas ovat paksuja, eikä niissä ole vaniljaa ja ne maistuvat lähinnä pahvin paloilta.


Kunnon teetäkin olen onnistunut täältä löytämään (Darjeelingia ja Assamia, brändi on Meßmer), mutta kunnollista kaakaota en. Joskus raahasin Lontoosta Suomeen tätä Options-merkkistä, mutta nykyään sitä saa ainakin S-ryhmän kaupoista Suomessakin. Ihan älyttömän hyvää!


Salmiakkiakin täältä saa! Alte Posthofin REWEssä on hyvä valikoima, ja ellei sinne saakka jaksa lähteä, lähiapteekistakin löytyy. Tai sitten Hollannista.

Ruisleipää on ainakin REWEssä, ihan kunnollista sellaista, mutta joskus olisi kiva laittaa sen päälle kunnon savukinkkua. Jotakin savustettua täältä ja Hollannista löytyy, mutta ei yhtään sellaista kuin esim. Yläneen tai Someron palvikinkku.


Dublinissa muuten löysin herkkukaupasta Fazerin tekemään ruisleipää, mutta voi taivas, että se oli  p a h a a! Paketti päätyi roskiin.

Suomalainen pullapitkokin on suosikkini. Fazerin Artisaanipitko maistuu minun suussani tällä hetkellä parhaimmalta. Vielä on pakkasessa muutama tarkoin varjeltu viipale, ja sen lisäksi kaksi karjalanpiirakkaa ja pieni leipäjuuston palanen, herkkuhetkiä varten.

Ensi viikolla tulee paikallisesta Ruotsi-kaupasta (onfos.de) mm. kardemummapullia, chilillä maustetua Keso-raejuustoa (tämän myynti lopetettiin usea vuosi sitten Suomessa suureksi harmikseni) ja Muro-keksien tapaisia Brago-keksejä, Ballerina-keksejä ja Kallen kaviaaria! Taas saa teepannu puhista.

Jospa tekaisisin laskiaispullia, mantelimassaa on ainakin saatavilla joka paikassa.

Mahdanko aikanaan jäädä kaipaamaan mitään täältä Saksasta? En oikein usko. Sveitsin-vuosilta ei jäänyt oikeastaan minkäänlaisia hinkuja.

Mukavaa laskiaissunnuntaita! Päivän nimi täällä on Tulppaanisunnuntai. Nyt menen laittamaan itselleni falafel-salaatin, kun postausta kirjoittaessa tuli nälkä 😂😆.

4 kommenttia:

  1. Eri maiden tottumuksista on mielenkiintoista lukea, olipa kyse ruoasta tai kierrätyksestä :D Itse kun on tottunut oman maan tarjontaan, niin sitä ei sillä tavalla edes mieti, miltä se voisi näyttää jonkun muun näkökulmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ja joskus jonkun muun maan tapoja vaan jaksaa ihmetellä, vaikka kun tarkemmin ajattelee, monasti ne eivät ole sen kummallisempia kuin oman maankaan tavat.

      Tuosta kierrätyksestä... Sveitsissähän oli monia (minusta) kummallisia roskatapoja, ja kaikki kierrätettiin, siitä on täälläkin monta postausta. Mun silloisen asuinpaikan lähellä oli mm. silmälasien kierrätyspiste.

      Täällä lajitellaan ja kierrätetään myös, mutta homma ei ole niin monimutkaista kuin Baselin kaupungissa. Meillä on sentään ylellisesti omat roskikset kellarissa, eikä tarvitse odottaa jotain kerran kuukaudessa olevaan paperinkeruupäivää, tai niitä kahta viikottaista roskienkeruupäivää kuin kuuta nousevaa. Niihinkin kun liittyi niin monta kommervenkkiä tietynlaisista roskapusseista tietyn kokoisiin ja tietyllä narulla sidottuihin paperi- ja kartonkipaaleihin saakka.

      Täällä sentään voi kipata roskansa roskapönttöihin, paitsi kierrätyslasin, joka pitää viedä tuohon parinsadan metrin päähän kadunkulman lasikeräyspisteeseen.

      Poista
    2. Onkos siellä päin panttisysteemiä käytössä?
      Eilen käytiin luokan kanssa paikallisella jätekeskuksella ja itseäni yllätti ehkä se, että 48 % poltettavan jätteen (ent.sekajäte) seassa on biojätettä! Seuraava oli sitten sitä ihan oikeaa sekajätettä, mutta muita mm. 2 % SER-jätettä ja vaarallisia aineitakin taisi olla noin 4 %.

      Poista
    3. On panttisysteemi, mutta ihan kaikki pullot/juomatölkit eivät palautettavaksi kelpaa niin laajasti kuin Suomessa.

      Täällä kerätään uskollisesti biojäte ja esim. muovi erikseen. Itse asiassa on ollut hauska huomata, että sitä ns. sekajätettä ei edes tule niin paljoa, kun lajittelee roskansa.

      Ainoa "ongelma" tässä lajittelussa on se, että keittiössä pitää olla useammanlaisia roskapönttöjä, täällä kun roskakaapit eivät näytä olevan kovin yleisiä (niinkuin ei ollut Irkuissa/UK:ssakaan, roskikset ovat vaan erillisiä pönttöjä keittiön lattialla. Sveitsissä minulla oli sentään roskakaappi, mutta se kämppä olikin sisustettu Ikean kalusteilla, joten ei ihme.

      Tuosta biojätteestä... Kurkin joka viikko roskia viedessäni myös sinne biopönttöön, vaikka en mitään sinne veisikään. Joka ikinen kerta myös ihmettelen sitä biojätteen määrää, mikä tällaisesta 8 asunnon (joista yksi on toimisto) talosta kertyy.

      Poista

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!