Dzinni funtsii

Minun on pitänyt kirjoittaa näistä asioista jo kauan sitten, ja ehkä olen asiaa sivunnutkin aiemmin postauksissani.

Photo by CDC on Unsplash

Minulle on aina jäänyt enemmän kuin epäselväksi mitä tarkoitetaan, kun puhutaan laadukkaasta kosmetiikasta. Kosmetiikkaa ja sen valmistusta koskee tietty säännöstö, ja takuulla kosmetiikan valmistajilla on vähintäänkin jonkinlainen laadunvalvontasysteemi, ja viranomaiset tekevät myös vähintäänkin pistokokeita tuotteita koskien. Kosmetiikan valmistus ei kuitenkaan vaadi sellaista supertarkkaa ja moniportaista  laadunvarmistusrumbaa, minkä esimerkiksi lääkkeet käyvät läpi joka vaiheessa molekyylimallinnuksesta tuotantoon, ja vielä tuotannon jälkeenkin.

Mistä me siis tiedämme, onko tuote laadukas vai ei? Luulen, että harva tuntee viranomaisten asettamat standardit En minä ainakaan, siksi oli kiinnostavaa lukea noita linkittämiäni sivuja.

Etiketistä/tuoteselosteesta voi tietty aina jotakin päätellä, jos on tietoinen siitä, mitä siinä lapussa pitäisi lukea. Minulle se ei ainakaan ole ollut ihan päivänselvää.

Toinen asia, mitä olen kummastellut, koskee ns. luonnonkosmetiikkaa. Tajuan kyllä, että niiden raaka-aineiden pitäisi olla luonnollisia, luonnollisista lähteistä. 

Pitääkö niiden olla luomua? Monasti tuoteselosteissa mainitaan, että joku raaka-aine on saatu kasvista X, joka on viljelty luonnonmukaisesti, siis ovat luomuviljeltyjä. Aina ei tällaista mainintaa kuitenkaan ole, mistä voi päätellä, että raaka-aineet ovat luonnollisia, mutta eivät luomua.

Mutta missä se on viljelty? Onko siellä esim. ilmansaasteita vai vain puhdasta luontoa? Voi olla, että olen tässä suhteessa aivan tietämätön, mutta luomuviljeltyihinkin kasveihin voivat vaikuttaa niin monet tekijät.

Tuli tästä mieleen erään ystäväni kertoma juttu Kauko-Idässä luonnollisissa olosuhteissa kasvaneista vesimeloneista. Hänen mukaansa nuo melonit saattavat sisältää esim. vatsatauteja aiheuttavia mikrobeja. En tiedä, onko totta, pitäisi olla alalle vihkiytynyt biologi vastaamaan tuohon. Kasvuympäristössähän saattaa olla erilaisia epäpuhtaita tekijöitä (enkä nyt puhu yksinomaan ilmansaasteista), vaikka itse kasvatus olisikin luonnollista ilman esim. maahan kylvettyjä keinotekoisia lannoitteita.

Summa summarum: Onko luonnonkosmetiikka siis niin puhdasta, kuin ajatellaan? Eikös luonnonkosmetiikka aine mielletä puhtaammaksi kuin synteettisiä aineita sisältävä kosmetiikka?

Entä sitten kosmetiikan raaka-aineet yleensäkin. Mistä me tiedämme, että esimerkiksi kosmetiikan tehoaineet ovat puhtaita? Esimerkiksi lääkealalla joudutaan jatkuvasti hylkäämään epäpuhtaita, standardeja täyttämättömiä eriä raaka-aineita. Miksi kosmetiikankaan raaka-aineet olisivat aina puhtaita? Tutkitaanko niitä niin tarkkaan kuin lääkkeiden vaikuttavia aineita ja apuaineita?

EU:n kosmetiikka-asetuksen (linkki) kohdassa 4 sanotaan jotakin raaka-aineiden epäpuhtauksista. Puhutaan kiellettyjen aineiden jäämistä ja että pitää olla todisteet siitä, niitä niitä on teknisesti mahdotonta välttää.

Ahaa, siis jos niitä ei voi aina välttää, niin kosmetiikassa siis saattaa olla kiellettyjä ainesosia tai epäpuhtauksia raaka-aineissa. Entäs jos epäpuhtaudet ovatkin ns. sallittuja aineita, mutta niitä kuitenkin on? Ovatko siis esim. kosmetiikan tehoaineet kunnolla tehoavia, jos ne ovat epäpuhtaita? Voivatko epäpuhtaudet aiheuttaa yliherkkyyttä?

Tällaisia siis mietin tänään. Pitäisi perehtyä asiaan paremmin, ehkä sitten löytäisin vastauksia - tai sitten en. Sen kuitenkin tiedän ja voi jo arvatakin, että kosmetiikan laadunvalvonta ei ole niin tiukkaa kuin lääkkeiden, muutenhan kosmetiikka jo lähtökohtaisesti maksaisi paljon enemmän. Mutta eiväthän kosmetiikkatuotteet toisaalta olekaan lääkkeitä.

Hmmm...💭

Oikein mukavaa alkanutta viikkoa!

Milani x 3

Milani on suhteellisen edullinen merkki. Hain hiukan ruosteeseen taittuvaa huulipunaa, ja ostoskoriin eksyi jotakin muutakin. Huulipunista voi vain mainita, että netistä löytyneet swatchit eivät aina mitenkään pidä paikkaansa. Tähän postaukseen pyrin säätämään värit sellaisiksi, kuin ne IRL näen, mutta jokaisella kaiketi näyttökin hiukan saattaa vääristää niitä.

Kun en tapani mukaan osannut päättää huulipunan sävyä, ostin kaksi sävyä, joiden kuvittelin olevan lähimpänä hakemaani. Inspis tuli siitä, että aikoinaan kulutin loppuun aika monta silloisen Kanebon ruosteenruskehtavaa huulipunaa. Samaa sävyä en ole sen koomin mistään löytänyt.

Ostosten mukaan tarttui monitoimipaletti, jossa on niin poskipunia kuin luomi-, kasvojen muotoilu- ja korostussävyjä. Neljä mattasävyä ja kolme hennosti kimaltelevaa. Ajattelin, että tällainen olisi kätevä reissussa, jahka tästä nyt edes reissaamaan pääsisi 😂. Paletin isosta peilistä iso plussa.

Sitten ne punat: kumpikaan ei oikein vastannut hakemaani, mutta ehkä niitä tulee käytettyä, ainakin tuota vaaleampaa. Miksei tuo rusehtavampikin olisi hyvä syyssävy.

Noista on kai aika helppo päätellä, että kumpi on kumpi. Molemmat ovat helmiäissävyjä.

Onko Milani sinulle tuttu merkkinä?

Age of Aquarius/Let the Sun Shine In

Kuka muistaa tämän? Ei se mitään, en muista minäkään! Silti hyvä biisi, musikaalista Hair vuodelta 1967. Tässä vielä juoni (englanniksi) ja lista tuoreemmista esityksistä. Esittäjä tässä on The 5th Dimension.

Lapinnoidan lemmenjuoma

Kirjoittelin aiemmin Vaasan Jaakkoon juomasta täällä blogissa (kyllä, nimi kirjoitetaan Pohjalaisittain juuri noin kahdella k:lla ja o:lla). Kuka oli Vaasan Jaakkoo? Kyseessä oli ihan oikea ihminen, hänestä voi lukea lisää täältä. Resepti on tainnut olla blogissani useaankin otteeseen, sillä on se vaan niin hyvää.

Nyt kun on marjakausi parhaillaan, heitetäänpä tänne toinen helppo marjajuoman resepti, eli Lapinnoidan Lemmenjuoma. Se valmistetaan hiukan samalla menetelmällä kuin aiemmin mainittu Vaasan Jaakkoon juoma. Molempiin voi muuten kokeilla muitakin marjoja.

Photo by Nadeykina Evgeniya on Unsplash

Lapinnoidan Lemmenjuoma

2 dl mustikoita

2 dl sokeria

1 l vettä

Liota sokeri huoneenlämpöideen veteen. Lisää mustikat ja laita seos kannelliseen lasipurkkiin. Laita lasipurkki aurinkoiselle ikkunalle kahdeksi viikoksi. Sitten siivilöi juoma ja pullota se.

Voimakkaamman aromin ja syvemmän värin  saat vähentämällä veden määrän puoleen.

Juomaa voi tarjota esimerkiksi punaviinin alkoholittomana vaihtoehtona, tai liköörimäisesti aterian jälkeen. Mikseipä se mene muutenkin juomana.