Hiukan polyglutamiinihaposta kosmetiikassa

Polyglutamiinihappo (PGA) on ehkä hieman tuntemattomampi, kosmetiikassa käytettävä humektantti verrattuna esimerkiksi hyaluronihappoon tai glyseriiniin. Polyglutamiinihappo on luonnollinen ja isokokoinen aminohappopolymeeri (eli molekyyli, joka koostuu useista toisiinsa liittyneistä pienemmistä molekyyliyksiköistä, eli monomeereista). Polyglutamiinihapolla väitetään* olevan tavallisimmin kosteusvoiteissa käytettyä hyaluronihappoa paremmat ihoa kosteuttavat ominaisuudet.

 Polyglutamiinihappo on iholle kalvon muodostava polymeeri, joka parantaa sekä kosteuden sitomista (ilmasta) että sen säilyttämistä ihossa. 

Polyglutamiinihappo tuotetaan fermentaatioprosessissa käyttämällä mikro-organismeja, kuten Bacillus subtilis. Aminohappo glutamiinihappo toimii esiasteena. Mikro-organismit metaboloivat glutamiinihapon polymeroimalla sen peptidisidosten muodostumisen kautta, jolloin syntyy polyglutamiinihappo. Fermentointiliemi puhdistetaan useissa vaiheissa lopputuotteen eristämiseksi ja jalostamiseksi.

Polyglutamiinihappo (polyglutamic acid) ei siis ole nimestään huolimatta happo, vaan polymeeri (lue täältä lisää polymeereistä). Jos olet japanilaisen ruoan ystävä, saatat tuntea tahmean fermentoidun soijapapuruoan nimeltä natto. Natto on yksi polyglutamiinihapon ruokana käytettävistä lähteistä, ja se on soijapapujen fermentaatioprosessin sivutuote. Polyglutamiinihappo voi olla myös täysin synteettistä, sillä sitä voidaan valmistaa myös kemiallisilla prosesseilla, eikä ainoastaan mikrobiavusteisilla bioprosesseilla.

Tarkastellaanpa sitten hiukan The Inkey List Polyglutamic Acid -seerumia. Tämä on suhteellisen paksua, hiukan sameaa konsistenssiltaan, ja se tosiaankin jättää kalvon ihon pinnalle.

INCI onkin mielenkiintoinen. Polyglutamiinihapon pitoisuuden sanotaan olevan 3%, ja listassa se komeilee neljänneksiviimeisenä. Lista on kaapattu brändin omilta EU-sivuilta.

Silikoneja on listan ihan alussa, ja siltä se tuntuukin - silkkiseltä. Aika alussa on myös kosteuttava glyseriini. Seitsemäntenä listassa oleva Saccharomyces ferment on kosmetiikkateollisuudessa suosittu ainesosa, joka on peräisin tietynlaisen hiivan käymisreaktiosta. Se tunnetaan kyvystään parantaa ihon yleistä terveyttä ja ulkonäköä. Lisäksi sen välityksellä saadaan iholle välttämättömiä ravintoaineita ja antioksidantteja, jotka auttavat vähentämään tulehdusta, edistävät (mahdollisesti) kollageenin tuotantoa ja parantavat ihon kimmoisuutta. Saccharomyces ferment on myös tehokas parantamaan ihon tekstuuria ja vähentämään hienojen juonteiden ja ryppyjen näkyvyyttä. Tätä ainesosaa pidetään yleisesti turvallisena käyttää kosmetiikkatuotteissa, ja se sopii kaikille ihotyypeille.

Mutta sitten tämä Invisaskin, jota tuoiteselosteen mukaan on 2%: InvisaSkin® on polymeeri, joka tarjoaa silkinsileää tuntumaa ja parantaa kosteuden tuntua. Se on kehitetty erityisesti kosmetiikkatuotteisiin.  Se antaa pehmeyden tunteen, joka ylittää silikonien tarjoamat edut.

Koska tämä tuote on kalvonmuodostaja, siihen alle sopii esimerkiksi kostealle iholle levitetty hyaluronihappopitoinen tuote. Polyglutamiinihappovalmisteita voi myös parittaa eri happojen ja retinolin kanssa.

*Käytän tätä sanamuotoa, sillä en löytänyt varsinaisesti mitään relevantteja kliinisiä tutkimuksia aiheesta. PGA:ta on kyllä tutkittu muissa yhteyksissä, ja sillä on käyttöaiheita mm. farmasiassa ja elintarviketeollisuudessa. Tutkimukset ovat siis lähinnä nonkliinisiä.

Turun Päivä ja iltapäiväteetä Brunndelissä (Aboa Vetus & Ars Nova -museo)

Tähän suruun tukehtuu täällä kotona yksin kököttäessä, joten sain ystäväni mukaan ja menimme Aboa Vetus -museon Brunndeli-kahvilaan iltapäiväteelle.

Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi.

Tässä menu. En nyt sanoisi, että oli ihan shampanjalasillisineen 35 euron arvoinen, mutta tulipa käytyä.

Superminikokoiset sconesit oli leikattu jo valmiiksi kahtia. Olivat uunituoreita, mistä plussaa. Mutta nehän pitäisi murtaa, ei leikata! Kermavaahto ja mustikkahillo oli laitettu tarjolle samaan kippoon. Ei näin! Sconeseihin yleensä käytettävää clotted creamia ei saa Suomesta, mutta kermavaahto mascarponeen sekoitettuna saa aikaan miltei saman maun ja rakenteen.

Ilmeisesti paikassa oli vain yksi makeutusainerasia, jota ei voitu jättää pöytään. Onneksi oli omat steviat käsilaukussa. Jotenkin sokeri teen kanssa jättää suuhuni omituisen jälkimaun, joten käytän mielelläni steviaa teen kanssa.

Suklaa-appelsiini cake pop oli maukas. Tosin tuo keksituutti oli hiukan mennyt lötköksi.

Loppuarvio oli, että hiukan njääh, mutta tulipa tuokin kokeiltua.

Turussa saa iltapäiväteetä ainakin apteekkimuseon Cafe Qwenselissä, ja siellä se voi olla ihan hyvääkin, mutta en ole kokeillut.

Irlannissahan tämä iltapäiväteellä käynti oli minulle jokasunnuntainen hupi ja harrastus. Toivoisin niin todella, että tämä täälläkin osattaisiin. Saatika, että missään olisi kunnon teelistaa, mistä valita. Brunndelissäkin kyllä kaadeltiin lisää teetä kuppeihin, mutta välillä sitä joutui pyytelemään ja välillä se ei edes ollut kuumaa, ja minun makuuni se tee oli ihan liian laihaa. 

Tässä blogissa on paljonkin juttua iltapäiväteestä Irlannin ajoiltani (2019 ->). Koska blogin hakutoiminto ei toimi kunnolla, en edes yritä laittaa linkkiä juttuihin.

Jos itse haluat järjestää iltapäiväteehetken, täältä löytyy ohjeita. Minä itse tykkään niin paljon noista kurkkuvoileivistä.

Siirryn nyt odottelemaan Turun Päivän ilotulitusta. Parvekkeeni on todella aitiopaikka siihen, koska ilotulitus on juuri toisella puolella jokea Vartiovuorenmäellä. Ja minun parvekkeeni on juuri joelle päin.

Beyoncé Pulse NYC

Virtuaalinen tuoksuttelu jatkukoon, kun löysin taas yhden hajuvesinäytteen.

Pulse NYC by Beyoncé on kukkais-hedelmäinen, makea naistentuoksu. Se lanseerattiin vuonna 2013. Tuoksun on luonut VP, Senior Perfumer Carlos Viñals. Linkin takaa näet listan hänen muista luomuksistaan parfyymien saralla. Tuoksun ensimmäiset vivahteet ovat vadelmaa, granaattiomenaa, päärynäa, pionia ja jasmiinia. Sen jälkeen keskivaiheilla on orkideaa. Pohjatuoksussa on muffinssia ja patsulia, aika erikoinen yhdistelmä tämä perusta. 

Ja miksi nuo muffinsit? Tässä tuoksussa viitataan nimenomaan Red Velvet -muffinseihin, jotka ovat mufinsivuokiin leivottuna muunnos kuuluisasta Red Velvet -kakusta, joka on yksi USA:n suosituimpia leivonnaisia. Resepti todennäköisesti kehitettiin kuuluisan Waldorf Astorian keittiössä 1920-luvulla. Muffinseissa tuoksuu vanilja-aromi ja kaakao, ja päällä on yleensä pehmeän kermainen, sitruunalla maustettu tuorejuustokuorrutus. Entinen, amerikkalainen anopintekeleeni teki maailman parhaan Red Velvet -kakun, sitä kaiholla aina ajattelen.

Kuvakaappaus: fragrantica.com

Mmmmm...täytyy sanoa, että tämä on aika elegantti tuoksu. Hedelmät alussa afrikanjasmiinin kanssa tuoksuvat ihanalle, ja keskituoksun orkideat (Beyoncèn lempikukat) erottaa selvästi. Samoin tunnen tuon muffinien tuoksun, tunnen jopa niiden kuorrutuksen makean vivanhteen. Patsulikaan ei kävele mitenkään edellämainitun yli.

Kuvakaappaus: Sobelia.com

Tämä tuoksu poikkeaa valtavirrasta, eikä sinä ole mitään "pikkusievää", vaan se on mielestäni gourmand-luonteestaan huolimatta aikuisen naisen tuoksu - johtuneeko sitten tuosta orkideaytimestä. Voisin jopa itse tämän hankkia. Tosin mielestäni tuo pullo on melkoisen ruma.

*****

Olen ollut kipeänä tällä viikolla. Mahatautia voi varmaan perustella psyykkisellä stressillä, mutta kuumetta kaiketi ei. Lisäksi olen nukkunut pari viikkoa todella huonosti ja sydämessä on rytmihäiriöitä, joiden vuoksi kävin torstaina TYKS:issä sydämen ultraäänitutkimuksessa. 

Ei ole mikään uusi asia - nämä rytmihäiriöt siis. Joskus aikoinaan, kun töiden puitteissa oli kolmekin ulkomaanmatkaa per viikko, kävi muutamaan otteeseen niinkin, että pyörryin jollaoin lentokentällä ja heräsin paikallisessa sairaalassa tietämättä yhtään, mitä on tapahtunut. Asiaa tutkittiin jo silloin ja ehdotettiin tahdistinta, mutta olin sitä mieltä, että jospa saisin elämääni rauhoitettua, ja se auttoi - ainakin silloin. Verisyöpähoitojen aikana tuli pahempi rytmihäiriö ja vietin muutaman vuorokauden  sydänvalvontaosastolla.

Hautajaiset ovat ensi lauantaina, ja toivon totisesti, etten pyörtyile siellä tai muistotilaisuudessa.

Mistä tehdään rooibos-tee?

Tulipa mieleen kirjoittaa tästäkin, sillä olen etsimällä etsinyt kaupoista maustamatonta rooibosteetä. Täällä on ihan sama juttu kuin Saksassa, kaiken maailman yrttihaudukkeita kyllä löytyy ja maustettua teetä, mutta ei ainakaan rooibosta pelkiltään. Vaikka rooiboshan ei kyllä toisaalta olekaan teetä.

Juon todella paljon teetä. Ja sen pitää olla kunnollista, mielellään puhdasta mustaa teetä, ja sen ei saa  mielellään olla maustettua. Kukaan kunnon britti ei muuten pidä edes briteissä suosittua Earl Grey -teetä kunnon teenä, koska se on maustettu bergamotilla.

Huonounisena ihmisenä olen jo ajat sitten siirtynyt juomaan kello 16 jälkeen luonnostaan kofeiinitonta rooiboshauduketta (ellen sitten tämän kellonajan jälkeen mene jonnekin fiinimpään paikkaan iltapäiväteelle (<---- perirooibos, teebrittiläinen afternoon tea), jolloin mielelläni teelistasta valitsen mitä hienoimpia teelajikkeita. Mustaa ja fermentoitua, tietenkin. 

Asphalatus linearis -pensas, eli rooibos. Photo credit: By Winfried Bruenken (Amrum), Wikimedia Commons

Rooibos ei kuitenkaan ole edes teepensaalle mitään sukua. Rooibos on peräisin rooibos-pensaasta, jota esiintyy vain Etelä-Afrikan Cederberg-vuorten rinteillä. Tämä alue sijaitsee n. 200 km Kapkaupungista pohjoiseen, ja alue on tunnettu kasvitieteellisestä diversiteetistää. Alue on kuuluu "Cape Floral Kingdom'iin", joka on pienin maailman kuudesta vastaavasta suojellusta maailmanperintökohteesta, "Floral Kingdomista" (lue täältä lisää aiheesta). Alueen biologinen monimuotoisuus on peräisin Fynbos-kasveista, Välimeren kasvilajeista, jotka ovat kuuluisia kauniista kevätkukistaan, ja joihin myös rooibos kuuluu.

Sana redbush (punapensas) on englanninkielinen suora käännös sanalle rooibos (lausutaan kuten se kirjoitetaankin, rooi-bos), joka on afrikaansinkielinen sana tälle kotoperäiselle pensaalle. Toisin kuin musta tee, "punapensas" pysyi melko tuntemattomana Etelä-Afrikan ulkopuolella suurimman osan 1700-luvusta 1900-luvulle, mutta se silti kotimaassaan pysyi paikallisten suosikkijuomana.

Jo paljon ennen kun rooibosta sai edes Suomesta, tai ennen kuin siitä oli edes kukaan kuullutkaan, juoksin yhtenään Etelä-Afrikassa työasioissa ja välillä vietin siellä pitkiäkin aikoja. Minulla oli tutkimustiimi siellä Pretorian lähellä Centurionissa.

Uute valmistetaan rooibos-pensaan (Aspalatus linearis) fermentoiduista, männynneulasen kaltaisista lehdistä. Kasvitieteellisesti rooibos-uute on yrttiuute. kasvi kuuluu herne- ja palkokasvien heimoon

Kukkiva Asphalatus linearis, eli rooibos. Photo credit: By Winfried Bruenken (Amrum), Wikimedia Commons

Rooibosta juotiin alunperin vihreänä ja fermentoimattomana - ja niin tehdään osittain vieläkin (tosin sen myynti lienee aika vähäistä, koska minäkään en muista siihen törmänneeni, saati sitä maistaneeni. Etelä-Afrikan alkuperäiskansat käyttivät sitä parantavana yrttinä. Eurooppalainen kasvitieteilijä Carl Thunberg dokumentoi kasvin vuonna 1772 ja huomasi sen herkullisen maun, lämpimän, puisen aromin ja moninaiset terveyshyödyt - rooiboshan on todella antioksidanttipitoista. Kun eurooppalaiset uudisasukkaat saapuivat Kapkaupunkiin, he nauttivat punaista ja fermentoitua rooibosta halvempana vaihtoehtona idästä tuodulle mustalle teelle. Ja hyvä vaihtoehtohan se sille toisaalta onkin.

Myöhemmin venäläinen maahanmuuttaja Benjamin Ginsberg ja hänen isänsä tuottivat rooibosta maatilallaan Cederbergissä, markkinoivat sitä nimellä Mountain Tea ja alkoivat kaupallistaa rooibos-teetä tuotteena. Vuonna 1904 nimenomaan tämä venäläinen maahanmuuttaja Ginsberg keksi monien kokeilujen jälkeen nykyisin käytetyn rooibosteen kuivausprosessin (eli ”hikoilun” - tai oikeastaan fermentaation). Ginsbergilla oli yhteyksiä teeteollisuuteen, ja hän alkoi myydä ja markkinoida juomaa perinteisen teen vaihtoehtona. Hän saavutti suuren menestyksen, ja 1920-luvulle mennessä suuri kysyntä johti toimitusongelmiin, koska rooibosin viljelyä ei ollut vielä aloitettu. Viljelyn aloittamisessa olikin sitten omia ongelmiaan, mutta se onnistui viimein.

Loppu onkin historiaa.

Oletko sinä teenjuoja, ja oletko maistanut rooibosta?

*****

Etelä-Afrikassa rooibosta käytetään myös kosmetiikassa/kauneudenhoidossa, koska sanotaan, että se:

1. Rooibos-teen korkea polyfenoliyhdisteiden (antioksidanttien) pitoisuus tekee siitä hyödyllisen myös kosmetiikassa ja sisäisesti nautittuna. Polyfenolit toimivat antioksidantteina, jotka suojaavat ihoa tulehduksilta. Ne neutraloivat haitallisia vapaita radikaaleja, jotka muuten vahingoittaisivat soluja ja aiheuttaisivat ennenaikaista ikääntymistä. Rooibos-teen juominen olisi hyvä olla osa päivittäistä kauneudenhoito-rutiiniasi.

2. Se sisältää myös runsaasti superoksididismutaasi-entsyymiä (SOD), joka on tehokas anti-aging-aine.  Tee rooiboshaudukkeesta vaikka kasvonaamio kankaan kanssa.

3. Rooibosin korkea flavonoidipitoisuus auttaa myös parantamaan ihosairauksia, kuten ekseemaa. Sen luonnolliset tulehdusta estävät ominaisuudet auttavat rauhoittamaan ja lievittämään tulehtunutta ihoa. Rooibos-teepusseja voidaan laittaa suoraan tulehtuneelle iholle muutamaksi minuutiksi. Säännöllinen kylpeminen tai tulehtuneiden alueiden huuhtelu teellä auttaa parantamaan ihoa. Voit myös laittaa kylmää rooibosta suihkepulloon ja suihkuttaa sitä iholle päivän aikana tai kun tunnet epämukavuutta.*

4. Tulehdus on merkittävä aknen aiheuttaja, ja kun iho on vaurioitunut, se on alttiimpi bakteereille, jotka voivat pahentaa aknea. Rooiboksen tulehdusta ehkäisevien ominaisuuksien lisäksi se sisältää myös antibakteerisia ominaisuuksia, jotka auttavat torjumaan aknea. Juo sitä säännöllisesti ja/tai käytä sitä kasvojen huuhteluun veden sijaan.*

5. Rooibos-teen polyfenolit tai antioksidantit vahvistavat myös hiusrakkuloita ja sen sanotaan tekevän hiukset kiiltäviksi ja pehmeiksi. Huuhtele hiukset vähintään kerran viikossa vahvalla, jäähdytetyllä Rooibos-teellä. Tämä on hyvä myös kuivan, kutiavan tai ärtyneen päänahan hoitoon.

6. Väsyneitä ja herkkiä silmiä voidaan hoitaa myös haalealla rooibos-teellä. Aseta teepussit silmäluomille tai huuhtele silmät varovasti kädenläpöisellä teella.

7. Rooibos on myös hypoallergeeninen ja siksi ihanteellinen herkälle iholle.

* Huomatkaa, tuossa keväällä kun kasvoihini iski joku näppytauti (perioraalidermatiitiksi ihotautilääkäri sen diagnosoi), lääkäri neuvoi hoitamaan sitä mustasta teestä tehdyillä hauteilla, eli rooiboskin varmaan toimii ihan yhtä hyvin! Postauksen ja ohjeen hoitoon voi lukea täältä.

Mietteitä

Se kyllä täytyy sanoa tässä kaikkien sattumusten, ei-toivottujen tapahtumien sun muun menon tuoksinassa, että en olisi ikinä uskonut, että Saksasta poismuutto voi olla näin hankalaa paperisotaa. Mietervereinin (vuokralaisyhdistyksen) etukäteen tiesinkin tulevan olemaan hankala. Alunperin se sopimus piti solmia muistaakseni pariksi vuodeksi, mutta ajattelin, että kun kuitenkin tulen muuttamaan toiseen maahan niin suostuvat katkaisemaan sopimuksen ennen aikojaan. Ja kyllä, olen laittanut virallisen kirjeen asiasta heille ja Abmeldung-paperin (maasta uloskirjautumistodistus), vaan silti ilmeisestikin kokeilevat kepillä jäätä. Eihän heistä ole minulle täällä Suomessa mitään apua, sillä minä EN asu vuokralla, vaan omassa asunnossani.

Ei ollut Sveitsistä Suomeen paluu näin kovan työn takana aikoinaan. Enkä tässä edes listaa kaikkea byrokratiaa.

Itse asiassa hulluin ongelma poismuutossa tuli ilmi jo huhtikuulla. muuttopäivä oli 31.7.2025, ja huhtikuulla jo yritin löytää aikoja Ausländeramtiin (ulkomaalaisten muuttovirasto), sillä maasta uloskirjautumisen ikkuna oli tarkalleen viiikko ennen muuttopäivää tai viikko sen jälkeen. Ja ensimmäiset vapaat ajat Ausländeramtissa olivat 14.8.!!!!

Katselin jo muidenkin paikkakuntien aikoja, vaikka periaatteessa uloskirjautuminen pitäisi tehdä samassa paikassa, missä on kirjaunut maahan. Mutta eihän se niin voi olla, ihmiset kuitenkin muuttavat maan sisälläkin, ja silloin tarvitaan vain uuden osoitteen rekisteröinti paikallisessa Bürgeramtissa kahden viikon kuluessa muutosta. Jos et tee tätä, saatat saada ison sakon. 

Noh, sitten kärvistelin varmaan toista kuukautta tämän asian kanssa ja koska en saanut aikaa sinne Ausländeramtiin, luulin jo, että joudun tulemaan sitä varten uudelleen Suomesta hoitamaan homman. Onneksi kiivaalla googlailulla silmäni osuvat firmaan, joka 130 euron alennetusta hinnasta lupautui hoitamaan homman valtakirjalla.

Saksalaista byrokratiaa... Jos muutat osoitteeseen, joka kuuluu saman kunnan alueelle, sinun on ilmoitettava osoitteenmuutoksesta. Tätä kutsutaan nimellä ”Ummeldung”. Ja sitten uuden osoitteen rekisteröimiseen tarvitaan Asuinpaikkatodistus (Wohnungsgeberbestätigung). Jos asut vuokralla, todistuksen on oltava vuokranantajan allekirjoittama; jos olet ostanut asunnon, voit täyttää todistuksen itse.

Tämä tuli sentään hoidettua, ja vasta elokuun lopussa sain sen himputin todistuksen, jolla voin sanoa irti TV-luvan ja pääsen hoitelemaan muitakin juttuja. Paitsi tämän Mietervereinin, jonka kanssa käymme vieläkin keskustelua. ja laskut ruksuttavat.

Sitten oli vielä yksi pikkujuttu, joka entisessä asunnossani hajosi ihan ennen lähtöäni. Asunnossa oli Villeroy & Bochin vessanpytty, joka oli kyllä maailman idioottimaisimmin suunniteltu sellainen. Myöskin malliltaan, mutta erityisesti pöntön kansi oli kiinni sellaisillla nuljuvilla saranoilla. Kläpsäytin kannen kiinni kerran heinäkussa ja toinen saranoista vääntyi. Lasku 205 euroa. Eipä siinä mitään, minulla oli todella hyvä ja kattava vakuutus, joka maksoin vuodessa vain vajaat 16 euroa (!!!!!), ja yhteyshenkilöni sanoi, että tottakai se menee vakuutukseen. Nyt sitten käyn kirjeenvaihtoa vakuutusfirman kanssa siitä, että miten vahinko tapahtui. Onneksi mukavat vuokranantajani olivat niin ystävällisiä, että toimittivat minulle valokuvia vahingoittuneesta saranasta, joten katsotaan, miten käy.

Sitten omassa asunnossani on kuin hunnilauma olisi siellä riehunut. Yllätyksekseni eteisen lattialla oli siuhkupää ja hanat sekä joitain putkia. Muutama vuosi sitten raahasin sieltä pois vastaavat. ja nyt taas jostakin syystä ne oli vaihdettu. Onneksi ei seinään ollut jäänyt ylimääräisiä jälkiä. Meillä vaihtui taannoin isännöitsijä, joka oli ihan huuli pyöreänä, kun soitin ja tiukkasin syytä tähän vaihtoon.

Samassa rytäkässä (ja kyse siis ei ollut mistään linjastosaneerauksesta) keittiööni oli vaihdettu hana ja uusittu putkia allaskaapissa.

Minulla on keittiössä sekä tiskikone, että pyykkikone ja niistä oli leikattu liitännät ja putket poikki.

Tästä sain totisesti hepulin. Olkoonkin, että liitin oli kuulemma "vanhan mallinen" ja heivasin pois kaikki vanhat keittiökoneet elokuun alussa. Nyt on vielä pyykkikone löytämättä ja tiskikonekin pitäisi liittää vesiputkiin. Edellisen tiskikoneet liitännät tein itse (ei ole mitään rakettitiedettä), mutta nyt putket ovatkin erilaiset ja minulla ei ole työkaluja ruuvailemaan metallitulppia vedentuloputkista pois, ja vedenpoistoputkien päät pitäisi sahata auki. 

Tiskikoneesta sen verran, että tässä huushollissa on ennen asunut joku arkkitehti, jolla oli aika erikoisia ratkaisuja. Myös minun tiski- ja pyykkikoneeni pitää olla erikoismitoitettuja. Tiskikoneen löysin jostakin hevon kuusesta ulkomailta, mutta sitä ei toimitettu minulle ovelle, vaan postin toimipisteeseen.

Eihän tuo paljoa paina, mutta se oli pakattu hervottoman suureen laatikkoon, eikä sitten kukaan voinut auttaa siellä sen kantamisessa. Pyysin jotakin naista avaamaan edes oven, ja sain loodan pyörittelemällä auton luo. Kadun toisella puolella oli jonkin kaljabaarin terassi, jossa toistakymmentä äijää seurasi ponnistelua mielenkiinnolla. Jos minä olisin parikymppinen, niin olisivat varmaan olleet jonossa tarjoamassa apuaan, mutta nyt ajattelin, että en takuulla pyydä apua, kun ei kukaan sitä älyä tarjota. Ja itse selvisinkin. Purin pakkauksen siinä jalkakäytävällä, ja sain koneen heivattua kyytiin, ja pakkausmateriaalit taiteltuna perään. Samaten sain sen vielä parkkipaikalta kotiinkin, vaikka meillä pysähtyy hissi aina puoleenväliin kerroksia. Outo järjestely sekin, varsinkin, jos joudut raahaamaan jotain raskaampaa välineistöä.

Jeh, paljon olisi vielä kaikkea järjesteltävää, ja sitten vielä tuo kuolemantapaus.

Vähemmän ylpeä pesualllastulppakokoelman omistaja täällä. En tiedä miten ja miksi tai kuka on hävittänyt tulpat keittiön ainoasta altaasta sekä vessan käsienpesualtaasta. Keittiöön uusi tulppa löytyi pienellä rautakauppakierroksella, mutta vessaan ei. Vaikka kuinka otti mitat, niin tulppa oli jokoo liian matala, liian kovaa muovia (ei pitäyt vettä kunnolla) tai jotakin muuta. Lopulta kun naapurikaupungitkin oli koluttu, niin löytyi yksi sopiva. Nuo muut ovat nyt turhia, joten ehkä perustan torille tulppamyyntikojun 😌. Eikä tässä edes ole koko sitä turhaa tulppa-arsenaalia, joka tuli hankittua.

Guess Double Dare

Olen sattuneesta syystä nukkunut niin huonosti koko viikon.  Onneksi on vanhoja postausaihioita joita voi hyödyntää. Tässä yksi... Löytyi tällainen tuoksunäyte. En edes tiennyt, että kyseisellä brändillä on tuoksuja.

Guess Double Dare by Guess on kukkais-hedelmäinen naisten tuoksu. Se lanseerattiin elokuussa vuonna 2015. Tämä tuoksu on uusi versio vuoden 2014 Guess Dare -tuoksusta, vuoden 2015 alussa julkaistun Guess Dare Limited Editionin jälkeen. Tuoksun koostumus on hedelmäinen, kukkainen, puinen ja ambrainen. 

Tuoksun päällimmäiset nuotit ovat mandariini, litsiä ja mansikkaa. Keskimmäiset nuotit ovat violetinlehti, jasmiini ja kielo, ja pohjantuoksussa on vaniljaa, ambraa ja vetiveria.

Kuvakaappaus: fragrantica.com

”Guess Double Dare -tuoksun luomiseen minua inspiroi amerikkalaisen glamourin ja seksikkyyden ikoni ja perikuva, Marilyn Monroe. Hän valloitti kaikkien mielikuvituksen kauneudellaan, tyylillään, leikkisällä vapaamielisyydellään ja rohkealla asenteellaan.” - kertoi Marypierre Julien, parfyymööri, joka suunnitteli tuoksun.

Tämä oli yllättävänkin kiva parfyymi. Tuo pinnan hedelmäinen vivahdus tuntuu todella hyvin, ja kaikki muukin on todella tasapainossa, mikään tuoksunuotti ei kävele toistensa yli, niinsanotusti.

Sokoksen kauneusviikko viime viikolla

Pörräsin viime viikolla erinäisissä Sokoksen kosmetiikkatilaisuuksissa Turun seudulla. Tässä hiukan niistä.

En ole osunut moneen vuoteen Suomeen silloin, kun näitä tilaisuuksia on ollut, joten minulle uusi juttu oli tällainen tuoksutapahtuma, jossa esiteltiin Guccin, Rabannen ja Bossin tuoksuja.

Tässä tilaisuudessa takavasemmallani istui iäkkäämmän puoloinen täti-ihminen, joka kertoi olevansa parfyymiharrastaja ja omistavansa "tuhansia pulloja". Tämä sai minut tuntemaan, etten ehkä olekaan sitten niin friikki tällä kokoelmallani. Meidän kummankin suosikkibrändi muuten oli Guerlain.

Turun Wiklundilla tapahtumia juonsi koko viikon ex-missi Satu Tuomisto (oikealla vihreässä asussaan). 

Satu myös meikattiin eräässä tilaisuudessa, muuten meikkimallit olivat joko yleisöstä tai eräässä tapauksessa vasemmalla näkyvän meikkaajan äiti, joka kuulemma on näissä tilaisuuksissa ollut vakkarimalli.

Ostokseni noista tapahtumista jäivät todella maltillisiksi.

20% alennuksella hankin Cliniquen tilaisuudesta kätevän retinolivoidepuikon. Tämän kylkiäisinä tuli täysikokoinen High Impact -ripsiväri, jonka sävy on musta.

It Cosmeticsilla ja Biothermillä oli yhteinen kauneustilaisuus. Uusi IT Cosmeticsin kivipuuteri piti hankkia, ja sitten sorruin tällaiseen silmänalusia "tiukentavaan" tuotteeseen, joka on varsinaisesti tarkoitettu silmäpusseille, mitä minulla ei ole, hienoja juonteita ja harakanvarpaita kylläkin löytyy. Samalla tavalla se kaiketi ne siloittelee. Siloittavana tekniikkana on polymeerimuovi, joka tekee tiukentavan kalvon iholle. Näistä mikromuoveista kirjoittelin juuri täällä.

Kahdesta -20% ostoksesta sai pienen pakkauksen Biothermin tuotteita.

Aika painava tämä paketti on!

Ostoskassin pohjalle kertyi lukuisasti tuoksunäytteitä, myös miesten tuoksuja, joilla nyt en tee mitään (miesystäväni menehtyi maanantaiaamuna, joten hautajaiset tiedossa 💔), mutta ehkä näistä voisi tehdä loppuvuodeksi isänpäivä- joululahjavinkkipostauksen arvioineen. Katsotaan.

Rabanne Million Gold For Her

Rabanne, eli entinen Paco Rabanne, on luksusbrändi, jonka luoja oli Francisco Rabaneda Cuervo (18. helmikuuta 1934 – 3. helmikuuta 2023), joka tunnetaan paremmin pseudonyymillä Paco Rabanne. Hän espanjalaislähtöinen, Baskimaalla syntynyt, myöhemmin Ranskan kansalaisuuden saanut muotisuunnittelija.

Rabanne nousi 1960-luvulla muotimaailman enfant terribleksi käyttämällä vaatteissaan epätavallisia materiaaleja, kuten metallia ja muovia, sekä sisällyttämällä futuristisia elementtejä suunnittelemiinsa vaatteisiin, mikä toi hänelle mainetta avaruusajan tyylillä. Hän teki yhteistyötä useiden ikonisten muotitalojen kanssa ja suunnitteli elokuvien puvustuksia. Rabanne sai myös useita palkintoja, kuten Ranskan kunniaritarikunnan kunniamerkin, joka antoi tunnustustai hänen panokselleen taiteeseen ja muotiin.

Muotisuunnittelun lisäksi Rabanne tunnettiin myös hajusteistaan. Hän loi useita menestyneitä tuoksuja, kuten Paco Rabanne Pour Homme, XS (Excess), 1 Million ja Lady Million.

Minulle tämä brändi on jäänyt suhteellisen vieraaksi, mutta Sokoksen kauneusviikoilla oli tuoksuihin keskittynyt asiakastilaisuus, jossa oli nuuskuteltavana mm. Rabannen tuoskuja, ja sain tästä myös näytteen. Tarkastellaanpa tässä Rabannen vuonna 2024 lanseerattua Million Gold For Her -tuoksua.

Million Gold For Her by Rabanne on kukkais-puumainen, myskipohjainen tuoksu naisille. Million Gold For Her lanseerattiin vuonna 2024, eli tuoksu on suhteellisen uusi. Tuoksun päällimmäiset nuotit ovat päärynä, ruusu ja laventeli. Keskimmäiset nuotit ovat ylang-ylang ja jasmiini ja pohjanuotit ovat vanilja, myski ja sammal. Laventeli monasti talloo jalkoihinsa muut tuoksuvivahteet, mutta tässä tuo laventeli on aika hentoinen.

Kuvakaappaus: Fragrantica.com

Kuvakaappaus Tallinkin webshop-sivuilta.

Tätä kun tuossa asiakastilaisuudessa tuoksuteltiin, monien suusta tuli arvio, että tämä olisi todellinen morsiamen tuoksu hääpäivänä. Varnaankin.

Syyskuun haaste: Pehmeä

Blogeissa kiertelee tällainen haaste tässä kuussa. Noh, tähän löytyy minulta kyllä jos jonkinlaisia kuvia ja ajatuksia.

Pehmeä piparkakku. Mikäs on sen parempaa kuin ottaa siivu tällaista itseleivottua maustekakkua iltateen kanssa.

Näkyy nyt kietoutuvan pahasti ruoan ympärille tämä adjektiivi. Pullasta pidän myös kahvin kanssa. Kuvassa baselilaisen lähileipomoni Sutterin pehmoinen, tuore pullahiiri.

Pehmeää oli myös tämä hiekka paljaitten varpaiden alla. Kuva Praia do Fortesta, Brasilian Bahiasta. Allaoleva kuva, jossa oli vieläkin pehmeämpää ja hienojakoisempaa hiekkaa Kapkaupungin kupeessa olevalla Boulders Bay:n rannalla oli myös kiva paljasjalkakävelykohde, tosin noita äkäisiä pingviinejä sai varoa.

Pehmeiltä näyttävät myös pilvenhattarat lentokoneen ikkunoista katsottuna. Tai vaikka katsoisi maan pinnaltakin.

Silkinpehmeää oli usva eräänä aamuna Kaliforniassa Golden Gate -sillalla. Usva teki näkymän sävyt todella pehmeiksi.Muutenhan tuo silta on aika räikeän punainen. Mutta ehkä tämä usvaisuus muuttaa sen kultaiseksi, mihin nimensä viittaa.

...ja silkinpehmeä oli myös niin rakkaan, entisen koirani, kuwaitilaisprinsessa Seren turkki. Tunnen sen vieläkin sormissani ❤️. Tässä neiti kesien lempipuuhassaan, eli oman laumansa kanssa piknikillä Aurajoen rannassa.

Pehmeä on siis erittäin monen asian yhteyteen sopiva adjektiivi.

Kosmetiikasta koituu ongelmallista muovijätettä

Muutamia faktoja... Ongelma on seuraavanlainen: ajatus kaiken muovin kierrättämisestä on tavallaan huijausta. Mitä tulee kosmetiikan muovipakkauksiin, valitettavasti vain noin 9% muovista kierrätetään EPA:n mukaan.

Kosmetiikkatuotteiden putkien/tuubien ja annostelijoiden vaikeasti puhdistettavan rakenteen sekä monien muovityyppien – jotka voivat olla vaikeita tai mahdottomia kierrättää – vuoksi uskotaan, että luku on vieläkin alhaisempi kosmetiikkatuotteiden osalta kokonaisuudessaan.

On kuitenkin muutakin huolestumisen aihetta, kuin muovipakkaukset.

Mikromuovit kosmetiikassa

Mikromuovit ovat minkä tahansa tyyppisiä kiinteitä synteettisiä mikrohiukkasia, joiden koko on enintään 5 mm. Mikromuovit jaetaan kahteen luokkaan: primaariset mikromuovit ja sekundaariset mikromuovit. Molemmat mikromuovityypit ovat synteettisiä polymeerejä.

Primaarinen mikromuovi ovat pieniä, kaupalliseen tuotantoon valmistettuja muovihiukkasia. Esimerkkejä ovat kosmetiikassa käytettävät mikromuovihelmet, tekstiileissä käytettävät mikrokuidut tai muovipelletit, joita käytetään rakennusmateriaalina muiden tuotteiden valmistuksessa.

Toissijainen mikromuovi ei sen sijaan ole tarkoituksella valmistettu pieneksi. Se syntyy, kun suuremmat muoviesineet, jotka on hävitetty jätteinä, ovat hajonneet pieniksi, enintään 5 mm:n kokoisiksi paloiksi.

Plastic Soup Foundationin (<--------- hollantilainen voittoa tavoittelematon järjestö, joka keskittyy muovisaasteen syntymisen lopettamiseen - homma, joka on helpommin sanottu, kuin tehty) mukaan mikromuovia löytyy 87%:n johtavan kosmetiikkabrändin tuotteiden ainesosista. Näitä tuotteita ovat esimerkiksi shampoot, kasvojen kuorinta-aineet, hammastahnat ja meikkituotteet.

Kosmetiikassa mikromuoveja käytetään erilaisiin tarkoituksiin, kuten ihon kuorintaan, hammastahnoissa hampaiden puhdistukseen (mikrohelmiä käyttämällä), läpikuultavuuden säätelyyn meikkituotteissa, sileän tai silkkisen tekstuurin luomiseen, meikkituotteissa tuomaan hehkua tai kimallusta, kalvon muodostumista varten (kuten vedenkestävät tuotteet) ja viskositeetin säätelyä varten. Nämä pienet muovihiukkaset lisätään usein tarkoituksellisina ainesosina tuotteisiin, kuten kuorintavoiteisiin, meikkeihin, shampoihin ja aurinkovoiteisiin, tähtäimenään vaikuttaa tuotteiden yleiseen tekstuuriin, toimivuuteen ja ulkonäköön.

Listataanpa tässä hiukan tarkemmin...

Kuorinta:

Mikrohelmet tarjoavat tasaisen ja pehmeän kuorintavaikutuksen kuorintavoiteissa ja hammastahnoissa.

Rakenne ja konsistenssi:

Ne toimivat sakeuttamisaineina, emulgointiaineina ja täyteaineina, parantavat voiteiden, lotionien ja meikkituotteiden rakennetta, levitettävyyttä ja viskositeettia.

Toiminta:

Mikromuovit auttavat muodostamaan kalvon iholle ja hiuksille esimerkiksi meikkivoiteissa ja hiuslakoissa sekä parantavat esimerkiksi aurinkovoiteiden ja huulipunoiden vedenkestävyyttä.

Ulkonäkö:

Joitakin mikromuoveja käytetään kimallusaineina, jotka lisäävät meikkituotteiden kimallusta ja hohtoa.

Mikromuovityypit ja esimerkit

Mikrohelmet: Erityisesti kuorintaan suunnitellut muovihelmet.

Synteettiset polymeerit: Muut mikromuovit, kuten polyeteeni (PE), polypropeeni (PP) ja polymetyylimetakrylaatti (PMMA), ovat yleisiä ainesosia.

Synteettiset polymeerit ovat keinotekoisia, öljystä johdettuja materiaaleja, joita (kuten sanottu) käytetään kosmetiikassa parantamaan tuotteiden tekstuuria, stabiilisuutta ja toimivuutta. Ne toimivat sakeuttamisaineina, emulgointiaineina ja kalvonmuodostajina. Yleisiä esimerkkejä ovat silikonit, polyetyleeniglykolit (PEG), silikonit ja akryylihappopohjaiset polymeerit, jotka pehmentävät ihoa, pitävät meikin paikoillaan pitkään ja levittävät pigmentit tehokkaasti. Huoli niiden (erityisesti mikromuovien) säilyvyydestä ympäristössä on kuitenkin johtanut siirtymiseen ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin, ja EU onkin myös tarttunut asiaan.

Tärkeimmät aikataulut EU:n säännöksille ja tuotteet, joita ne koskevat

Mikrohelmet poishuuhdeltavissa kosmetiikkatuotteissa: Kielletty 17.10.2023 alkaen.

Glitter ja muut kimalteet: Rajoitettu 17.10.2023 alkaen, mutta joihinkin sovelluksiin voi liittyä poikkeussääntöjä.

Meikki-, huuli- ja kynsituotteet: Mikromuovien käytölle on pidempi siirtymäkausi (jopa 12 vuotta).

Merkintävaatimukset: 31.5.2027 alkaen mikromuoveja sisältävät tuotteet on merkittävä, näin myös pitkän siirtymäkauden aikana. 

Miten tunnistat mikromuovit INCI-listoissa?

Ylsienä ohjenuorana etsi tuotteita, joissa on merkintä ”ei sisällä mikromuoveja”. Voit myös tarkistaa ainesosaluettelosta (INCI), onko tuotteessa polyeteeniä, polypropeenia tai polymetyylimetakrylaattia, sillä nämä ovat yleisesti käytettyjä mikromuoveja. Yleensä jos näet sanan poly..., se on todennäköisimmin mikromuovia. Beat the Microbead -sivustolta löydät kattavan katsauksen mikromuovien ainesosien termeistä. Samalta sivustolta voi ladata puhelimeen ilmaisen appin, jolla voi skannata tuotteen INCI:n, ja app kertoo sinulle, onko siinä mikromuoveja.

Glitter (kimallus):

Tavanomainen kimallus, jonka näkee jo paljain silminkin, on pohjimmiltaan vain pieniä palasia kimaltelevaa muovia. Se valmistetaan usein alumiinin ja polyeteenitereftalaatin (PET) yhdistelmästä, ja kuten voitte kuvitella, se kimaltelee viemäreissämme ja vesistöissämme aivan kuten ihollakin.

Välttääkseen synteetistä glitteriä on hyvä tarkistaa huolellisesti ainesosaluettelot, koska se voi olla piilotettu kosmetiikan ainesosiin kemiallisilla nimillä, kuten:

Polyeteenitereftalaatti (PET)

Polyuretaani-11

Polyuretaani-33

Nailon-12

PVP

Jos näitten osalta alkaa tarkkailla hankkimiensa tuotteitten INCI-listoja, niin huomaa, kuinka yleisiä ne kosmetiikkatuotteissa loppujen lopuksi ovat.

Oletko sinä tietoinen näistä?

Eau de Kesäkurpitsa: ruoanhajuisten tuoksujen suosio voi liittyä laihtumislääkkeisiin

The Guardianissa oli hauska juttu, lainaan/referoin sitä hiukan tähän ja lainaan otsikkoa (käännös varsin vapaa). Kirjoittaja on Priya Bharadia ja juttu on ilmestynyt 23.8.2025.

Keksien, pikkuleipien tai kirsikan tuoksuiset gourmandtuoksut ovat varsin suosittuja varsinkin nuorten kuluttajien keskuudessa. Tuoksufirmat saattavat kehittää ruoasta inspiraationsa saaneita tuoksuja vastauksena ruokahalun hillitsemiseen ja laihdutustrendeihin.

Markkinatutkimusyritys Mintelin mukaan makeiden, ruoan tuoksuisien hajusteiden määrän kasvu markkinoilla saattaa olla yhteydessä laihtumislääkkeiden käytön lisääntymiseen.

Ruoantuoksuiset hajusteet, joiden tuoksuprofiileissa on vaniljaa, kahvia ja karamellia ja joita alalla kutsutaan gourmandtuoksuiksi, ovat nousseet suosioon viimeisen kolmen vuoden aikana. Mintelin mukaan sokerisen makeiden, jälkiruokateemaisten hajusteiden lanseeraukset kasvoivat 24 % pelkästään viime vuonna.

Suosion kasvu tapahtuu samaan aikaan kuin GLP-1-lääkkeiden, kuten Ozempic, Wegovy ja Mounjaro, käyttö laihtumiseen on lisääntynyt.

"Hajuvesibrändit saattavat yhä enemmän tutkia tällaisia tuoksunuotteja vastatakseen GLP-1-lääkkeiden aiheuttamaan ruokahalun vähenemiseen”, sanotaan Minteliltä.  Kuluttajat pyrkivät pysymään hoikkina nauttien samalla dekadenteista, ruoasta inspiraationsa saaneista tuoksuista.

Mintelin Future of Fragrance 2025 -raportti ennustaa makeiden tuoksujen uutta nousua, joka liittyy laihtumislääkkeiden käytön lisääntymiseen. "Verkkokeskusteluissa GLP-1-lääkkeet on yhdistetty ruokahalun ja aistielämysten muutoksiin, mikä saattaa lisätä kiinnostusta aistien stimulaatioon, kuten tuoksuihin”, kerrotaan Minteliltä.

Gourmandtuoksut ovat erittäin suosittuja varsinkin nuorten kuluttajien keskuudessa netissä. Google- ja TikTok-hakujen määrä termillä ”gourmand fragrances” on kasvanut Yhdysvalloissa vuosittain +170 % vuodesta 2023.

Huhtikuussa laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Sabrina Carpenter julkaisi tuoksun Me Espresso, joka on uusin lisäys hänen herkullisiin tuoksuihin keskittyvään parfyymivalikoimaansa. Tuoksua kuvataan sokerisen jääkahvin tuoksuksi, jossa on espresso-, keksi- ja kermavaahtovivahteita. Sabrina Carpenterin tuoksusarjaan kuuluvat myös Sweet Tooth, Caramel Dream ja Cherry Baby, joiden pullot ovat kaikki muotoiltu suklaalevyiksi, mikä lisää jälkiruokateemaista kokemusta (mainoslinkki näihin tuotteisiin).

Yleisesti ottaen kyseessä on Z-sukupolven inspiroima tuoksutrendi. Nuoremmille sukupolville, joilla on vasta hankittu ostovoima, gourmandtuoksut ovat helposti lähestyttävä portti parfyymimarkkinoille. Ne ovat kuin leivottu kakku tai makea herkku. Tuoksuihin vasta tutustuvan on erittäin helppo ymmärtää niitä. Vanilja on hyvin voimakas tuoksunuotti, joka pysyy pitkään. Se tuntuu hyvältä vastineelta rahalle, mikä vetoaa myös Z-sukupolveen.

Globaalit hajusteiden markkinat jatkavat kasvuaan, ja data-alan yritys Statistan mukaan niiden vuotuisen kasvun odotetaan olevan 3,3 % vuonna 2025.

TikTokissa jaettuja suosittuja trendejä ovat esimerkiksi tuoksujen kerrostaminen. Ostetaan siis useita tuoksuvia vartalonhoitotuotteita, kuten vartaloöljyjä ja voiteita, ja käytetään niitä yhtäaikaa tuoksun kestävyyden parantamiseksi.

Mielialan kohottamisen sanotaan olevan on tärkein syy tuoksujen lisääntyneeseen käyttöön, mikä lisää hemmotteluun liittyvien makeiden tuoksujen suosiota.

*****

Dzinnin lisäys: Asia voi hyvinkin olla näin. Ennenhän sanottiin, että makeanhimoon auttaa greipin tuoksuisen eteerisen öljyn nuuhkiminen.

Ongelmatonta tekstiiliä ei ole olemassakaan, vai onko?

Olen seurannut netissä keskusteluja, jotka koskevat esimerkiksi vaatteitten tilaamista kiinakaupoista, kuten Temu, Shein ja Aliexpress. Näitä tuotteita on vaikea kierrättää, sillä monet second hand -liikkeet eivät ota niitä edes myyntiin, joten ne päätyvät jätteeksi. Näiden tuotteiden ja niiden aiheuttaman pakkausjätteen hävittäminen on oma ongelmansa. Samaten niiden kuljetuksen aiheuttamat ympäristökuormitukset.

Tuotteistakaan ei aina voi tietää, mitä ne sisältävät, ja ovatko ne edes turvallisia. Kuva kaapattu Tukesin sivuilta.

Yleensä ongelmien ajatellaan liittyvän keinokuituisiin tekstiileihin. Kemianmediassa oli taannoin mielenkiintoinen artikkeli muodin historiasta ja vaatteiden raaka-aineista. Soisin jokaisen lukevan sen ajatuksella tuosta linkistä.

Harvemmin tulee ajatelleeksi, että luonnonmukaisten kuitujen tuotantokin saattaa olla ongelmallista, eikä näiden kuitujen tuottaminen automaattisesti säästä ympäristöä.

Muistan nähneeni TV:stä jonkun dokumentit, missä ympäristö oli pilattu puuvillan viljelyllä. Yhden puuvillaisen T-paidan valmistamiseen kuluu noin 3000 litraa vettä. Tämä ei ole ainoa ongelma, vaan puuvilla on kasvina arka tuholaisille, joten sitä pitää myrkyttää (lue täältä lisää).

Eläinperäisten kuitujen tehotuotanto taas lisää kemikaalien käyttöä ja märehtijäeläimet tuottavat valtavat määrät metaania, joka on vahva kasvihuonekaasu.

Keinokuidut, kuten polyester, nylon ja akryyli ovat käytännössä muoveja, jotiden pääraaka-aine on öljy. Lisäksi nylonin tuotantoprosessissa ilmaan pääsee kasvihuonekaasuja (typpioksidi).

Muuntokuiduista puhutaan yleensä vähemmän, ja siteeraan tässä Kemianmedian artikkelia:

"Muuntokuitujen, kuten raionin, lyocellin ja bambun, lähteitä ovat luonnon puut. Raaka-aineen vaatekuiduksi muuttaminen vaatii kuitenkin samanlaista prosessointia kuin synteettisissä materiaaleissa.

Lyocellia pidetään eräänlaisena muuntokuitujen jalokivenä, sillä sitä saadaan parhaiten nopeakasvuisesta eukalyptuspuusta.

Puu ei tarvitse kastelua, kemiallisia kasvinsuojeluaineita eikä lannoitusta. Eukalyptus viihtyy hyvin joutomaillakin, joten se ei kilpaile ruoantuotannon kanssa."

Lisäksi Kemianmedian artikkelissa käsitellään kierrätystä:

"Vaatteiden kierrättäminen ei ole aivan yksinkertaista, koska monissa lopputuotteissa on sekaisin kahta tai useampaa materiaalia. Esimerkiksi farkut sisältävät puuvillan lisäksi lycraa, jonka tarkoitus on parantaa housujen elastisuutta.

Vielä ei ole kehitetty teknologiaa, joka pystyisi kierrätyksen yhteydessä erottelemaan eri tekstiilien kuidut toisistaan.

Kulutusyhteiskunnassa käytetyt vaatteet ovatkin melkoinen ongelma. Yksin Yhdysvalloissa heitetään vaatteita vuosittain pois huimat 10,5 miljardia kiloa. Määrästä 85 prosenttia päätyy kaatopaikoille."

Huikea määrä muoviroskaa päätyy siis kaatopaikoille, aikä se edes maadu kunnolla. Pistää miettimään omiakin kulututtottumuksia, kun tästä lukee.

Lukekaapa tuo artikkeli.