Niin se sitten meni tämäkin joulu - ensimmäinen joulu ilman virallista Joulukoiraa. Eipä ole ollut paljoa muutakaan jouluun viittaavaa, paitsi nyt tietty suklaita yms.
Jouluaattona syötiin dim sumia, eli todella epäortodoksiset eväät, mutta kädettömänä ei paljoa kokkailla. Juuri jouluksi meni myös keittiöstä, uunista, liesituulettimesta ja eteisestä lamppu, joten äsken kokkailin tattaripuuroa pilkkopimeässä. Ihan tuli syötävää kuitenkin, suolan lisäys arvelutti eniten.
|
Köykäistä mutta täyttävää. |
Jos joku eksyy joskus San Franciscoon, kannattaa käydä syömässä dim sumia
Dol Ho -nimisessä paikassa Chinatownissa (808 Pacific Avenue). Todennäköisesti olet ainoa turisti, kukaan ei puhu englantia eikä ruokalistaa ole, bongaat sitten vain kiertävästä kärrystä höyryäviä herkkukoreja pöytään, pannullinen vihreää teetä tuodaan automaattisesti. Kahdelta näkäiseltä ahmatilta oli lasku kerran $7.60. Epäilin, että siitä on jäänyt vähintäänkin ykkönen edestä pois, mutta ei, se todellakin oli noin edullista.
Aattona dim sumit huuhtaistiin alas punaviinillä ja jälkkärinä oli prinsessakakkua, Prinsessan muistolle. Vieläkin on niin vaikeaa uskoa, että rakas koiruli on poissa.
|
Tuhottuja herkkuja. Onko pihlajanmarjakarkeista tullut mauttomampia kuin ennen? |
Nyt kun jouluruoista alkaa olla rippeitä jäljellä, voin paljastaa, että metsäsienisalaatista tulee muuten aika passeli kastike vaikkapa kalapihveille. Lipeäkalaakin voi kokeilla, minun pöydässäni sitä ei koskaan ole, siis en osaa sanoa, miten sen kanssa natsaa.
|
Sinne vaan mikroon sienisalaatti. Punajuurisalaatti tarjottiinkin sitten kylmänä lisukkeena. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!