Kotimatkalla

Ah, kahdelta aamuyöllä nouto hotellista, lento lähti hiukan yli viisi aamulla ja koukattiin taas Antalyan (vai Alanyan?) kautta.Sieltä lento Tallinnaan ja oi ihanuutta, täällä sitten laatuaikaa klo 21 saakka.

Hotellilta Kyproksella.

Rähjäinen olo jo tässä vaiheessa. Btw, eilisestä luottokorttiongelmasta johtuen on kyllä onni, että on monta luottokorttia mukana, mutta kun yksi niistä on Diners ja toisessa Handelsbankin tunnistuspalvelu  - eikä tietenkään tunnuslukuja mukana, niin homma menee hiukan hankalaksi jos pitää lentokentällä tsekata itsensä sisään toiselle lentofirmalle ja maksaa sillä ainoalla toimivalla netissä matkalaukku.

Eikä siitäkään muuten vielä mitään, mutta kun täällä Tallinnan kentällä ei ole kuin sellainen kökkö "pystynetti" (ei siis normaalia kioskimallista tsekkauspistettä), ja sen käyttö on todella hankalaa.

No ei onnistunut ei, mutta sitten vasta hoksasin, että onhan täälläkin nykyään wifi. Omaa läppistä käyttämällä onnistui ja ehdin josillä välin käteisautomatista tsekata, että siellä on rahaa. No ONHAN siellä, ei onneksi kukaan ole käynyt tiliä tyhjentämässä. Höh.

Nyt sitten kai kaupungille ja nälkäkin kurnii suolissa. Air Balticin tiskillä ei muuten tiedetty, että tarvitaanko printattua boardaria vai ei. Seuraava hermari onkin sitten varmaan baggage dropilla, jossa ei sitten kelpaakaan kännystä näytetty tiketti. Tai sitten kännystä menee vaikka akku.

***

Noniin, ei hätää, sain printit ihan ilmaiseksi, pääätin olla lähtemättä kaupungille ja istun täällä businessloungessa katselemassa telkku.com'iin nauhoitettuja ohjelmia. Mihinpä tässä kiirettä... Ihan vaan tiedoksi, jos Tallinnan lentokentällä muuten joskus joudutte viipymään, niin tuossa ihan ulko-oven vieressä olevasta Welcome-kaffilasta sa muuten todella hyviä puilla lämmitettävässä kiviarinauunissa paistettuja pizzoja. Muukin tarjonta näytti oikein hyvältä.

Laitoin muuten Facebookiin kuvan tuosta katukoirajutusta. Hauska juttu oli myös se, että hotellissa oli flyeri paikallisesta animal rescuesta, ja siinä myös mainittiin, että jos lähtee lenkille niin sieltä voi hakea nelijalkaisen lenkkeilykaverin mukaan. Facebookissa olikin muutama heti uumoilemassa, että joku niistä koissuista lähtisi sieltä mukaan.  No kivahan se olisi ollut ottaa ne kaikki, mutta niiden sijasta hotellin filippiiniläinen työntekijä alkoi kovasti tehdä parempaa tuttavuutta eilisiltana, halusi minun yhteystietoni ja kuulusteli, millaisista miehistä pidän.

Karkasin pakkaamaan, sillä siinä nyt olisi mennyt kotirintamalla asiat täysin sekaisin, jos tällainen kaksijalkainen "tuliainen" yhtäkkiä pöllähtäisi kotiovelle soittelemaan ovikelloa.

Muuten hotellissa oli erittäin kivaa ja huumorintajuista äijäporukkaa pitämässä huolta päivittäisten asioiden sujumisesta. Se oli tuollainen pieni, vain 18 huoneen boutiquehotelli. Voisin vaikka itse pöllähtää sinne uudelleenkin.