Aika kuluu sukkelaan

Aika kuluu niin nopeaan  - tajusin vasta, että paluu saarivaltioon häämöttää jo ensi viikolla. Niin paljon pitäisi tehdä Suomessa ennen sitä. Viime tipassa tulla ropsahti vielä kutsu magneettitutkimukseen (nuo lannerangan kasvaimet), eikö sitäkään voinut nyt aiemmin lähettää, vaikka asia ei ole mikään uusi. Tietenkin aika on laitettu juuri silleen, että olen ehtinyt jo lähteä. Pitää huomenna soittaa ja yrittää sopia uusi, tai sitten joudun tulemaan Lontoosta vain sitä varten kesken kaiken.

Eilen oli sitten tokavikat pikkujoulut erään suomenruotsalais-romanialaisen pariskunnan luona. Kuten tavallista, erittäin kosmopoliittia porukkaa, mielenkiintoista ohjelmaa ja lähdin kerrankin ajoissa pois. Viimeksi meni kuuteen saakka aamulla, ja kävelin loskassa kotiin.

Lauluesityksiä, pianonsoittoa, leikkejä ja hupia, hyvää ruokaa ja viiniä. Kiva pikkujouluidea oli isäntäväeltä pyytää jokaista tuomaan mukanaan joulukortti, jonka taakse jokainen sai kirjoittaa ja kertoa kohta menneen vuoden kohokohtansa. Sitten kortit jaettiin summanmutikassa jokaiselle, ja jokainen luki saamansa tarinan ääneen. Sitten arvuuteltiin, ketä tarina koski. Hauska idis.