Ihon liiallinen paahtaminen auringossa kesäaikaan voi kostautua ihosyöpinä, ja valitettavasti nämä syövät voivat iskeä sellaiseenkin paikkaan iholla, joka on ollut auringolta pimennossa. Siksi varovaisuus auringonoton suhteen on paikallaan. Aasiassa D-vitamiinin puutos alkaa olla jo ongelma, sillä siellä varjellaan ihoa tarkasti auringolta. Joidenkin lähteiden mukaan myös ylipainoisilla ihon kautta saatu D-vitamiini varastoituisi rasvaliukoisena rasvakerrokseen, eikä pääsisi ollenkaan muualle elimistöön. Myös vanhemmilla ihmisillä D-vitamiinin synteesi saattaa olla heikentynyt, tai se ei imeydy kunnolla ruoasta.
Ruoastakin saa D-vitamiinia, ja sen parhaita lähteitä ovat kala (myös säilykekala, kuten tonnikala ja sardiinit - bonuksena saat hyviä Omega-rasvahappoja), sienet (etenkin suppilovahverot, portobelloherkkusienet ja kantarellit) ja maksa. D-vitamiinia lisätään myös joihinkin maito- ja rasvatuotteisiin. Sienet ovat hyvä D-vitamiinin lähde vegaaneille, ja siinä, missä D-vitamiinilisät tehdään lampaanvillaa apuna käyttäen, vegaaniseen D-vitamiiniin käytetään sieniä tai esim. jäkälää.
Kuva lainattu täältä. |
D-vitamiinin puute liitetään yleisimmin osteoporoosiin, sillä sitä tarvitaan luiden ja hampaiden muodostumisessa ja (luun) kalsium- ja fosforiaineenvaihdunnassa.
Harvempi tulee ajatelleeksi, että D-vitamiinin vähyys tai puute saattaa olla yhteydessä diabetekseen, dementiariskiin, eturauhassyöpään, erektiohäiriöihin, jäykkiin verisuonenseinämiin (korkea verenpaine, sydän- ja verisuonisairaudet, erektiohäiriöt) ja skitsofreniaan.
Alhainen D-vitamiinin taso tai puute elimistössä ilmenee yleensä lisääntyneenä hikoiluna, alavireisyytenä ja jopa masennuksena, univaikeuksina, epämääräisinä lihas- ja nivelkipuina, hiustenlähtönä, autoimmuunitauteina, lihasheikkoutena, hermorappeumina tai toistuvana sairasteluna (flunssat tms. infektiot).
Ympärivuotiset saantisuositukset ruoasta saatavan D-vitamiinin lisäksi ovat (Lähde: Mehiläinen):
- 2 vk. - 2 v. 10 µg/vrk
- 2 - 17 v. 7,5 µg/vrk
- 18 - 60 v. 10 µg/vrk tarvittaessa*
- 61 - 74 v. 10 µg/vrk tarvittaessa*
- --> 75-v. 20 µg/vrk**
- Raskaana olevat ja imettävät naiset 10 µg/vrk
* Silloin, kun ei käytetä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuu).
** Pienempi annos (10 µg/vrk) D-vitamiinilisää voi riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa.
** Pienempi annos (10 µg/vrk) D-vitamiinilisää voi riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa.
Turvallinen vuorokausiannoksen on todennäköisesti n. 100 µg / vrk. Mittayksikkönä mikrogramma (µg) sekä kansainväliset yksiköt (IU); 10µg = 400IU
Tekstissä lähteet ovat upotettu linkkeinä tekstiin.
Syötkö sinä D-vitamiinilisää talven yli?
Mun pitäisi tsempata tämän suhteen, varsinkin kun pari vuotta sitten oli alhaisempi D-vitamiinitaso. Täytyisi oikeastaan käydä mittauttamassa, niin tietäisi missä mennään. Nyt syön lääkärin määräyksellä lisärautaa ja käytössä on myös kilpirauhaslääke, välillä juurikin se lääkkeiden ja lisäravinteiden nauttimisajankohta aiheuttaa haasteita, jos esim. otan D-vitamiinin illalla, se vaikuttaa unen saamiseen huonolla tavalla :D
VastaaPoistaSyön D-vitamiinilisää syksystä alkukesään asti. Kahdella jo edesmenneellä lähisukulaisellani oli skitsofrenia, diabetes, RR-tauti sekä lukuisia muita D-vitamiinin puutokseen viittaavia oireita. Olenkin pohtinut tätä, oliko heillä (1950-luvulla syntyneet) D-vitamiinin imeytymishäiriö tms. Sattuneesta syystä siis kiinnostava aihe. Heli
VastaaPoistaMä syö D-vitamiinipillereitä läpi vuoden lääkärin kehotuksesta astmani takia. D-vitamiinin on todettu helpottavan astmaatikkojen ja muiden keuhkosairaiden hengitysoireita. D-vitamiini auttaa myös allergiaoireisiin. Ennen vanhaan tuli popsittua vain talvisin.
VastaaPoista