Olen saanut kautta tämän blogin olemassaolon aina silloin tällöin kommentteja, jotka ovat olleet minun mittapuuni mukaan todella ala-arvoisia. Aluksi julkaisin ne kaikki, mutta eilen, kun niitä poistelin, ajattelin, että eihän minun tarvitse julkaista mitään sellaista, mikä ei ole totta - eikä ainakaan anonyymeiltä postaajilta. Joskin useimmat näistä ovat tunnistettavissa ja jollakin tavalla tuttuja. Valitettavasti.
Jokin aika takaperin vilkaisin ihan vaan mielenkiinnosta vauva.fi:n keskustelupalstalle (AV eli aihe vapaa). Aloitin siellä ihan mielenkiinnon vuoksi keskustelun aiheella mitä ihmiset ajattelevat homopariskuntien adoptioista.
Kysymyksen aihe ja ihmisten asenteet kiinnostivat. Kysymys itsessään oli neutraali mielipidekysymys, enkä kertonut omaa sukupuoltani tai mitään muutakaan demografista tietoa.
Vastaukset todellakin ällistyttivät:
"Senkin trolli, häivy täältä!!! Tämä ei ole mahdollista" Kyllä on mahdollista, minulla sattuu olemaan sekä naispuolisia, että miespuolisia ystäväpariskuntia, jotka ovat adoptoineet lapsia. Mikään näistä pariskunnista ei tosin asu Suomessa (eivätkä he ole suomalaisia). Yksi on amerikkalainen naispari (lapsuudenystäväni ja hänen kumppaninsa), yksi miespari Israelista (asuvat Lontoossa) ja entinen työkaverini mieskumppaninsa kanssa, hankkivat kaksoset (tyttö ja poika) amerikkalaisen sijaissynnyttäjän avustuksella. Viimeksimainitut asuvat Amsterdamissa. Plus muutama muu vähemmän läheinen tuttavapariskunta.
"Pysy SINÄ ainakin erillään heistä, ettet ole myrkyttämässä lapsen elämää!" En missään vaiheessa ilmaissut mitään asiaa puoltavaa, tai sitä vastustavaa mielipidettä, saatika tuominnut adoptiohommaa. Enkä ilmaissut sitä, miten läheinen adoptiovanhempien kanssa ylipäätään olen. Tämä oli ihan harkittua postattuani kysymyksen. Tämän kaltaisia vastauksia tuli todella paljon, ja ne kaiketi kertovat vain ja ainoastaan vastaajien omasta arvomaailmasta ("It takes one to know one...").
"Saatana, mikä idiootti, pysy poissa sen lapsen elämästä! Kukaan ei kaipaa tuollaista tiukkapipoa elämäänsä" Liittyen edelliseen, ei kukaan ole sanonut, että mitenkään liittyisin sen lapsen elämään. Eikä näillä tiedoilla edes voi kertoa, mitä haittaa voisin ylipäätään tehdä. Edelleen huomautan, että aloituksessani ei ollut mitään arvolatausta, se tuli sitten kyllä kommentoijilta.
Koko ketju sitten poistettiin parin tunnin jälkeen. Jäin ihmettelemään, että miksi.
Kuten jo kerroin, kommentit kertovat eniten kommentoijasta ja hänen arvoistaan. Tässä myös nähdään tiettyä ylitulkitsemista, eli ei malteta yrittää ymmärtää viestiä objektiivisesti vaan tulkitaan se omien affektien (tunteiden) perusteella, mikä on aina vaarallista ja johtaa väärinymmärryksiin. Tähän tietty syyllistyy aina itsekukin, mutta viisaampaa olisi aina hiukan malttaa.
Itse asiassa tällainen, toisen lyttäävä kommentointi kertoo vain ja ainoastaan itse kommentoijan huonommuudentunteesta. Tekeekö sitten toisten mollaaminen hyvän olon, en osaa sanoa. Tuskin kuitenkaan. Ainakin se asenne karkoittaa tehokkaasti muut ympäriltä. Itse vihasta voit lukea lisää täältä.
EDIT: Julkaisin tämän postauksen, ja heti tuli asiallinen kommentti. Kateus. Tämäkin voi tietty olla syy kaikkeen lyttäykseen. En itse usko, että kenenkään elämä on täysin ongelmatonta, mutta jos se "ketutus" todella on vallitseva olotila, kannattaa ehkä funtsia omia valintojaan. Julmaa tietty sanoa näin mutta mitä elämä muuta on kuin omia valintoja ja elämistä niiden kanssa. Harva meistä on syntynyt miljoonaperijöiksi, enkä oikeastaan usko, että näilläkään harvoilla on niin kivaa elämässään. Ei ole sellaista asiaa, ei rahaa, eikä muuta, joka tekisi onnelliseksi.
Kerran, kun olin reissussa alueelle, jossa usein on maanjäristyksiä, sattui yksi sellainen, 6 Richteriä ja myöhemmin puin vähän peloissani asiaa paikallisessa baarissa baarimikon kanssa. Hän kommentoi asiaa seuraavalla tavalla: "Niin kauan kun kuumista lähteistä pääsee höyry ulos, ei mitään vakavaa tapahdu".
Ah, OK, olin sinä aamuna maanjäristyksen aikana neljän aikaan aamulla lentänyt sängystäni lattialla kuin leppäkeihäs ja patja tuli perässä - kukaan ei kuitenkaan reagoinut asiaan mitenkään, koska "se oli aika tavallista ja höyry pääsi ulos lähteistä".
Aivan. Ihan sama ihmisillä. Höyryjen päästäminen ulos saattaa säikäyttää meitä suomalaisia, mutta niiden höyryjen pitäminen sisällä saattaa olla aina vaarallisempaa.
Mitä mietit tästä?
Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
Ootko lukenu Vihan ja inhon internetin? Johanna Vehkoon ja Emmi Niemisen teos. Se oli aika silmiä avaava lukukokemus nettivihaan ja trolleihin. Oli myös aika hurjaa lukea ihmisten kokemuksia siitä.
VastaaPoistaEn ole kuullutkaan, kiitos vinkistä, pitääpä lukea!
Poista