Näytetään tekstit, joissa on tunniste elokuva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elokuva. Näytä kaikki tekstit

perjantai 25. tammikuuta 2013

Katariina ja Munkkiniemen kreivi



Katselin tässä yllämainittua vanhaa elokuvaa ja hahmojen ylinäyttelyn sijaan huomasin muutaman muun hassu seikan. Miksi Regina Linnanheimon vasen silmäluomi repsottaa kummallisesti? Muutamassa lähikuvassa tämä näkyy ihan selvästi. Myös hiukset hapsottavat kaksihaaraisista, mutta silloin ei tietenkään ollut kunnon hiustenhoitoaineita olemassa.

Eräässä kohtauksessa, jossa sankaripari (Wager & Linnanheimo) istuivat sängyn päällä, oli etualalla ihan merkillinen kukkapenkki. Toki tämä oli lavastusta, mutta milloin makuuhuoneissa on moisia kukkapenkkejä ollut?

Missä 1800-luvun maantiet ovat niin leveitä ja hyvin lanattuja? Eivät varmaan ainakaan Halikon liepeillä. Siihen aikaan siis.



Oliko juhlien yhteydessä esiintyvät vanhemmat kreivit tarkoitus esittää jotenkin humoristisessa sävyssä? Siihen malliin nämä hahmot pistäytyivät lyhyesti kuvissa töksäytellen yksinkertaiset repliikkinsä monotoniseen sävyyn.

Juhlissa myös ykskaks ilmestyy rokokooasuinen lapsilauma koikkelehtimaan, ja tietty kaikilla samanlaiset asut.

Puvustuksessa ylipäätäänkin lyö läpi tuon ajan muoti, mutta niinhän se lienee kaikissa tuon ajan elokuvissa, eikä yksinomaan suomalaisissa :D

Jokatapauksessa ei voi muuta todeta kuin että Leif Wager on harvinaisen sahapukkimaisen jäykkä sankari.

Tulipa sekin nyt taas katsottua.


keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Titanic

TV:sta on tullut aika paljon asiaa ja draamaa Titanicin uppoamisesta. Olen katsellut ohjelmia hiukan toisella silmallani. Minusta se Kate Winsletin tahdittama elokuvaversio oli varsin siirappimainen, eivatka nuo muutkaan aiheesta tehdyt draamat paljoa sykahdyta.

Estonian (koskahan joku tekee siitakin elokuvan?) jalkeen olen miettinyt, milta noista pelastuneista/menehtyneista on mahtanut tuntua.

Minulle on meri jotenkin pelottava elementti. Arvelisin, etta jos avomerella iso laiva ajaisi karille, niin varmaan ymparilla olisi pilkkopimeaa (ellei olisi ihan taysikuu), ja luultavasti uppoavasta laivastakin menisi valot jonkin oikosulun takia. Eli siis ei olisi edes nakoyhteytta juuri minnekaan, ja moni tuskin valtamerilaivoilla kanniskelee taskulamppua mukanaan joka paikkaan (paitsi etta mulla on sellainen aina reissussa jossain laukussa). Mita voi tehda, jos on pilkkopimeaa,ja laiva kallellaan siten, etta osa kaytavistakin on muuttunut vertikaalisiksi kuiluiksi?

Noissa elokuvissa tietty valot pysyvat koko ajan, eihan muuten elokuvaa voisi edes tehda.

On olemassa systeemeita, joilla voidaan luoda aistinvarainen kokemus ilman elokuvan keinoja. Joissain psykiatrian konferensseissa on laakefirmoilla ollut laitteita, joilla voi nahda ja tuntea maailman vaaristyneena. Niinkuin esimerkiksi skitsofreenikko voi sen kokea hallusinaatioineen. Tahan tarvitaan erityiset kasineet ja laskettelulaseja muistuttava hokotys paahan kuulokkeineen. Ihmeellisen aidontuntuinen kokemus, jopa sormien tuntoaisti toimi niinkuin se normaalisti jotakin esinetta tms. koskiessa toimisi. Todella todentuntuinen juttu.

Jos tallainen olisi mahdollista elokuvissa, mina varmaan saisin paniikkikohtauksen, jos olisin "uppoavassa laivassa".

Toinen asia, mita mietin  - ja mika ei varmaan olisi elokuvassa kovin hyvin toteutettavissa, on kova aallokko.

Eiko ison laivan uppoamisesta tule ensin isoja aaltoja, jotka sitten vaihtuvat ymparilta kaiken meren syvyyksiin imaisevaksi pyorteeksi? Kuinka kaukana laivasta pitaisi olla, ettei joutuisi pyorteen mukana meren pohjaan?

Kaikenlaista sita tuleekin mietittya.

Tulevalla Vietnaminmatkalla olisi tarkoitus menna ihastelemaan Halong Bay'ta. Siis laivalla. Tiedan, etta siella (kuten ei ollut Titanicillakaan) eivat ole turvatoimet silla asteella, kun en ovat taalla. Jos jossain laivoja kuukahtelee, se on joko Venaja tai Kaukoita. Sitapaitsi siellapain ainakin ennen varoiteltiin merirosvoista.

Noh, se ei pelaa joka pelkaa.

Taisin mainita jossain aiemmassa postauksessa, etta ellei Titanic olisi uponnut, olisin minakin (ehka) syntynyt USA:ssa. Esiaiti vaan saikahti sita uppoamista niin, etta peruutti matkalippunsa.