Talousasioita

Nordean pääekonomisti antoi iltapäiväjulkaisulle oman näkemyksensä talouskriisistä. Minä en ole ollut ikinä opiskeluaikanani mikään nero kansantalousasioissa, mikro- ja makrotalous tuli opinnoissa laahattua haluttomasti läpi, mutta jotain sentään voi maalaisjärjelläkin päätellä.

Nordean pääekonomistin mukaan nyt on hyvä tilaisuus saada "anteeksi" jopa 25% asuntolainan määrästä. Herra pääekonomistilta unohtui se, että palkat eivät todennäköisesti nouse inflaation myötä, mutta korot todennäköisesti kylläkin nousevat. Tässä on juuri osin tuo Amerikan sub-primekriisinkin aines. No, mies on tietty työnantajansa mannekiini ja puhuu sen mukaan, mutta toivottavasti ihmiset lukevat artikkelin kritiikillä, eivätkä ryntää suinpäin velan tekoon. Vaikka velka olisi kuinka halpaa, on se kuitenkin maksettava pois.

Tuota ekonomistin esittelemää mekanismia ei siis voi yleistää!

Eurossa on paljon hyviäkin puolia. Monet eivät muista, että parikymmentä vuotta sitten asuntolainojen korko todellakin huiteli liki parissakymmenessä prosentissa. Itse muistan jossain vaiheessa maksaneeni 18%, mikä kuulostaa suorastaan kauhistuttavalta. Euro on tuonut vakautta talouteen ja korot eivät hyppelehdi enää niin.

Toisaalta euro toi mukanaan hintojen kallistumisen. Tämä on jännä juttu, ja tietty liittyy myös ulkomaankauppaan. Asialla on nuorissa euromaissa todella kiperiäkin seurauksia. Juttelin viime viikolla eräästä Baltian maasta kotoisin olevan nuoren naisen kanssa ja satuimme puhumaan rikollisuudesta juurikin noissa maissa. Euro on tuonut mukanaan hintojen nousun, mutta palkkatason kehittyminen ei ole seurannut perässä, minkä takia ihmisten elinkustannukset alkavat esimerkiksi parinsadan euron kuukausipalkalle olla aikamoset. On aina ihmisiä, joita helppo raha kiinnostaa, varsinkin kun on rahaa jostain saatava, eikä muita keinoja ole käytettävissä.

Rahan arvoa ei ole nykyään sidottu mihinkään, koska kultakannasta on yleisesti luovuttu. Tämä tekee asian hankalaksi jokaiselle; millä mittapuulla rahan arvo mitataan, koska rahalla saatavilla hyödykkeillä ei pääsääntöisesti ole mitään vakaata arvoa.

Euroalueen kriisistä ja vaalien jälkipuintia

Uusi eduskunta sitten taas "totuttuun tapaan" aikoo nostaa omia palkkojaan ensitöikseen. Indeksikorotukset varman ovatkin paikallaan, mutta kuinka moni tavallinen työntekijä ne saa, kysyn vaan. Todellisia kansan edustajia... Luulenpa, että edut ovat heillä sen mukaiset, että ne kompensoivat palkkaa aika reilusti.

Eikä tämä ole kateutta. Muutenkin inhoan sitä, että puhutaan "suomalaisille tyypillisestä" kateudesta. Etelä-Pohjanmaallapäin sitä pidetään enemmänkin tsemppauksena. Jos joku on kyllin hyvää naapurille ja hän on sen saavuttanut, on se kyllin hyvää minullekin ja saavutettavissa. Pientä positiivista ajattelua kehiin!

Haluaisin myös kansanedustajien muistavan sen, että he edustavat kansaa, joka heidät on valinnut. He tekevät töitä kansalle, joka maksaa heidän palkkansa. Ei ole sellaista työpaikkaa, josta sallitaan poissaolot, laiskottelu tai viran sivutoimet  - ainakaan ilman, että niistä tehdään asianmukainen selvitys ja syyn on oltava todella kelvollinen.  Piste.

Nyt sitten Persut ilmoittivat vastustavansa Portugalin tukemista. Vihreät ilmeisestikin peesaavat. Asioilla on tietty puolensa ja puolensa. Ymmärtävätkö ihmiset sen sillä tavalla, että täältä oltaisiin lähettämässä rahaa suoraan sinne? Eihän se niin ole, vaan Portugal hakee pönkitystä velkaantumiseensa.

Sinänsä minusta OK, mutta todellakin, kuten Kreikan kanssa, molemmissa maissa saadaan kyllä todellakin kiristää vyötä ja saneerata taloudenpitoa. Uskon kuitenkin yhteisen euroalueen etuihin, ja kyllähän se on nähtykin vakaampina lainakorkoina ym. Ovatko ihmiset unohtaneet, miten katossa esimerkiksi asuntolainojen korot olivat joskus menneisyydessä? Pitkästi toistakymmentä prosenttia, mitä ei olla nähty aikoihin, ja se on hyvä asia.

Haloo!

Pitää nähdä kokonaisuuksia. Ihan samalla tavalla jotkut suhtautuvat Suomen antamaan kehitysapuun. Ihmetellään, miten Suomella on varaa syytää rahaa ulkomaille, mutta unohdetaan se tosiasia, että tällä voi olla työllistävä vaikutus. Esimerkiksi suomalaiset rauhanturvajoukot ovat osa suomalaista kehitysapua, ja siellä palvelevat suomalaiset ovat työllistyvät vaan eri maassa kuin kotimaassaan. Tämä tuo omaan maahamme myös osaamista ja taitoa, ja hyvää mainetta esimerkiksi juurikin rauhanturvaamisessa ja kriisienhallinnassa on saatukin.

Vaikka vaalien tuloksen perusteella muutos onkin väistämätön, toivoisin todellakin uudelta hallitukselta malttia ja harkintaa päätöksissään. Asioita pitää tarkastella pitkällä aikajänteellä.