Pitääkö uudet vaatteet pestä ennen käyttöönottoa?

Tätä minä olen usein miettinyt. Kuulutko sinä niihin, jotka laittavat ostoksensa heti pyykkikoneeseen, vai niihin, jotka vaan repivät vaatteesta laput irti ja laittavat sen sitten ylleen?

Kannattaa ehkä miettiä kahdesti, varsinkin jos on herkkä iho. Uusien vaatteiden kankaissa voi nimittäin piillä todella ikäviä asioita.

Uusissa vaatteissa voi olla kemikaaleja ja kehon jätteitä, joita kutsutaan joskus yleisnimellä ”myymälämyrkky”,(store poison) mikä tarkoittaa kaikkea, mikä on pestävä pois ennen kuin vaatteen voi turvallisesti pukea päälleen. Mutta onko se vain puhtausfanaatikoiden mielikuvituksen tuote vai todellinen asia?

Valmistusprosessissa käytetään kemikaaleja, jotka jäävät vaatteisiin.

Tämä on todellinen asia.

Valmistuksesta, pakkaamisesta ja kuljetuksesta sekä muiden ihmisten vaatesovitteluista johtuen uudet vaatteet ovat todennäköisesti käyneet läpi paljon käsittelyä ennen kuin ne päätyvät ostajalle. 

Uudet vaatteet voivat sisältää valmistuksen aikana lisättyjä kangasviimeistelyaineita. On olemassas varsin tuore tutkimus ”The Health Impact of Fast Fashion: Exploring Toxic Chemicals in Clothing and Textiles” (Pikamuodin terveysvaikutukset: vaatteiden ja tekstiilien myrkyllisten kemikaalien tutkiminen), jossa todettiin, että myrkylliset kemikaalit läpäisevät kankaan tuotannon kaikki vaiheet puuvillansiemenen istuttamisesta vaatteen viimeistelyyn.

Tutkimuksessa viitattiin moniin kemiallisiin käsittelyihin, joilla parannetaan kankaan laatua, kestävyyttä ja saavutetaan tiettyjä esteettisiä vaikutuksia. Näihin kuuluu mm. formaldehydihartsikäsittely, jota käytetään kankaiden rypistymisen estämiseen.

Kangasten kemikaalit voivat olla ongelma, mutta niin voivat myös väriaineet. Polyesterin, spandexin ja nailonin kaltaisissa synteettisissä kankaissa käytetään niin kutsuttuja disperse-väriaineita kankaan värjäämiseen. Niiden pienet hiukkaset pääsevät tunkeutumaan ihoon ja voivat aiheuttaa oireita, kuten kutinaa, punoitusta ja ekseeman kaltaisia oireita. Varsinkin tummissa väreissä on enemmän näitä pigmenttejä, joten ne ovat siinä mielessä hankalampia.

Kun taas luonnollisissa kankaissa, kuten villassa, puuvillassa ja silkissä, värjäykseen käytetään pigmenttejä, joiden molekyylit ovat liian suuria läpäisemään ihon esteen. Juuri siksi vauvoille tai herkälle iholle suositellaan vain 100-prosenttisesta puuvillasta tehtyjen vaatteiden ja tekstiilien käyttöä.

Laajamittainen ongelma

Vaikka kertaluonteisesti käytetystä vaatteesta aiheutunut kosketusihottuma ei ole mukavaa, niin mitä tapahtuu, kun ongelma ilmenee vaatteessa, jota joudut käyttämään päivittäin esimerkiksi töissä?

USA:ssa esimerkiksi oli tilanne, joka tapahtui vuonna 2020, kun Delta-lentoyhtiön työntekijät haastoivat wisconsinlaisen vaatevalmistajan Lands’ Endin oikeuteen väittäen, että heidän työpuvut aiheuttivat ihottumaa, hiustenlähtöä ja hengitysvaikeuksia. Jotkut lääkärit ohjeistivat potilaita, joiden oli käytettävä työpukua, ottamaan EpiPen-adrenaliinikynät mukaan lennolle. 

Lopputulema? Kyseinen lentoyhtiö joutui lopulta uusimaan henkilökunnan työpuvut, jotka sittemmin tehtiin käsittelemättömämmästä kankaasta.

Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun lentoyhtiöiden työvaatteiden kanssa tapahtui jotain vastaavaa. Vuonna 2011 Alaska Airlinesin lentoemännät alkoivat kärsiä terveysongelmista sen jälkeen, kun yhtiö otti käyttöön uudet työvaatteet. Vuonna 2016 myös American Airlinesin tytäryhtiön American Eaglen lentoemännät alkoivat kärsiä ongelmista uusien työvaatteiden käyttöönoton jälkeen. Deltalla sama juttu vuonna 2019.

Ongelma ei siis todellakaan ole kenenkään "korvien välissä".

Mitenkäs sitten pukukopit ja vaatteitten sovittelu?

Minä en ole mitenkään bakteerikammoinen ihminen, mutta tuon nyt tämänkin tähän samaan syssyyn esille. Vaatteiden ostaminen suoraan rekistä tai hyllystä kaupoissa mainitaan joissakin lukemissani lähteissä myös biohasardina.

Pesemättömiä vaatekaupan vaatteita analysoineet tutkimukset paljastavat merkittävän mikrobien esiintymisen. Tuo linkitetty tutkimus oli jokseensakin ällistyttävää luettavaa. Vaikka otannassa tutkittiinkin vain 14 kaupasta ostettua vaatekappaletta, useasta niistä löydettiin bakteereja ja hiivaa. Jotkut vaatekappaleet olivat pahasti saastuneet monilla organismeilla, mikä viittaa siihen, että joko monet ihmiset ovat kokeilleet niitä tai joku on kokeillut niitä hyvin likaisena. Tavallaan puhkeutuessasi uusiin vaatteisiin, saatat koskettaa jonkun kainaloita tai tai nivusia.

Kuinka vaarallisia kemikaalit ja bakteerit ovat uusissa vaatteissa, ja mitä voi tehdä?

Iho on kehon voimakas suojamuuri, joten useimmat tilanteet eivät ole niin äärimmäisiä. 

Laajamittaiset epidemiologiset todisteet, jotka yhdistävät pitkäaikaiset terveysriskit vaatteiden kemikaaleihin, ovat edelleen rajallisia. Näiden kemikaalien aiheuttamat akuutit systeemiset sairaudet ovat harvinaisia, ellei altistuminen ole erittäin suurta tai käyttäjällä ole erityisiä allergioita. Siitä huolimatta (ja mm. aiemmin mainitsemieni lentoyhtiöitten uniformuja koskevien tapausten) on dokumentoitu tapauksia, joissa kumulatiivinen kemikaalialtistuminen on aiheuttanut vakavaa kosketusihottumaa ja kroonisia terveysvaikutuksia.

Sanoisin, että pese uudet vaatteesi ennen käyttöä ainakin, jos vaatteissa on voimakas kemikaalinen haju.

On epätodennäköistä, että uusien vaatteiden pesemättä jättäminen johtaisi yhtäkkiä sairauteen - ainakaan, jos olet muuten terve. Mutta jos sinulla on herkkä iho, pesemättömien vaatteiden käyttäminen voi aiheuttaa ihoärsytystä, koska niissä on valmistusprosessista peräisin olevia epäpuhtauksia tai aiemmista sovituksista jääneitä jäämiä.

Pesukone on nopein ja paras tapa poistaa uudet vaatteet, ja se ainakin osan kemikaalijäämistä, väriaineista ja kiinnitysaineista, pölyn ja tekstiilikuidut valmistuksesta sekä muiden ihmisten käsittelyn jäljet. Tavallinen pesu pesuaineella riittää yleensä, mutta ”tummat farkut tai muut voimakkaasti värjätyt vaatteet on ehkä pestävä kahdesti ennen käyttöä, jotta väripigmentit eivät siirry iholle.

Pesetkö sinä aina uudet vaatteesi ennen käyttöä?

Ovatko itseruskettavat tuotteet riskittömiä?

Tutkailin vähän tätä asiaa.

Kaikkihan me tiedämme, että auringon säteet, sekä keinotekoinen solarium-rusketus voivat aiheuttaa ihosyöpää. Hehkuvan rusketuksen voi tietysti saada aikaan itseruskettavilla tuotteilla, mutta onko siinäkin riskejä?

Voiteilla ja seerumeilla aikaansaatu rusketus on ehdottomasti turvallisempi ihosyövän kannalta. Yleisesti tiedetään, että auringolle altistuminen ja sen ultraviolettisäteet vahingoittavat ihosolujemme DNA:ta ja altistavat meidät ihosyövälle ja ihon ikääntymiselle yleisesti, mukaan lukien aurinkoläiskät, rypyt, ihon oheneminen ja kollageenin hajoaminen.

Vaikka kosmetiikalla aikaansaatu rusketus on turvallisempaa kuin auringossa makaaminen tai solariumissa käynti, se ei ole riskitön. Sain selville seuraavaa...

Miten tällainen keinorusketus toimii?

Kosmetiikkatuotteeseen on lisätty sokeriyhdistettä nimeltä dihydroksiasetoni (DHA), joka reagoi ihon ulkokerroksen proteiineihin antaen iholle pronssisen sävyn.

DHA on väritön yhdiste. Se ei sisällä melaniini- tai UV-altistusta, vaan tekee ainoastaan ihon pintatason kemiallisen reaktion. Tämä reaktio tuottaa tilapäisen rusketuksen, joka haalistuu useiden päivien kuluessa ihosolujen uusiutuessa ja luonnollisesti kuoriutuessa.

Suurin etu on tietysti se, että saat rusketuksen altistamatta itseäsi UV-säteille. Tämä on tärkeää, sillä ihosyöpä on vahvasti yleistymään päin ympäri maailmaa.

Ihosyöpään sairastuneitten määrä ovat kasvussa, pääasiassa lisääntyneen auringolle altistumisen vuoksi. Lämpötilojen kohoamisen vuoksi vietetään enemmän aikaa ulkona. Tämä yhdistettynä kasvavaan ja ikääntyvään väestöön lisää todettujen ihosyöpien määrää. Lisäksi sairauden tunnettuus ja parantuneet diagnostiset tekniikat ovat johtaneet siihen, että useammilla ihmisillä diagnosoidaan syöpä.

Keinorusketus tuottaa myös nopeita tuloksia. Jos voiteitten ja seerumien levittäminen tuottaa epätasaisen tuloksen, on aina vaihtoehtona suihkurusketus, jossa tulos on tasaisempi.

Tässä on vain yksi MUTTA:

Esimerkiksi USA:n Elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) on hyväksynyt DHA:n käytön itseruskettavissa tuotteissa, mutta ei suihkurusketustuotteissa. Syynä on se, että DHA-sumun hengittämisen vaikutuksista ei ole riittävästi turvallisuustietoa.

Euroopassa DHA (dihydroksiasetoni), on hyväksytty käytettäväksi suihkurusketuksissa, mutta tietyin rajoituksin. EU on määrittänyt DHA:n sallitut enimmäispitoisuudet itseruskettavissa tuotteissa, mukaan lukien suihkurusketuksissa, kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean (Scientific Committee of Consumer Safetyn, SCCS:n) arvioinnin perusteella.

Suurin huolenaihe on tosiaan itseruskettavien tuotteiden DHA:n kanssa on sen mahdollinen hengittäminen levityksen aikana. EU on puuttunut tähän asettamalla DHA:n enimmäispitoisuudeksi 10 % itseruskettavissa tuotteissa, mukaan lukien suihkutettavat tuotteet.

Eläin- ja soluviljelytutkimusten perusteella on syytä huoleen DHA:n hengityksen kielteisestä vaikutuksesta keuhkoihin. Ei vielä tiedetä, kuinka suuri vaikutus suihkurusketuksella olisi hengitettynä tai kuinka kauan tämä voi kestää.

Jos taas puhutaan kemikaaleista, jota ei ole testattu suihkurusketuksena käytettäväksi, hiukkasten hengittäminen voi aiheuttaa ”tuntemattoman riskin” kenelle tahansa, mutta erityisesti astmaatikoille tai raskaana oleville naisille. Myöskään DHA:n joutumisen vaikutus silmiin, suuhun tai nenään on tuntematon.

Asiantuntijat eivät myöskään ole varmoja siitä, kuinka paljon DHA:ta imeytyy elimistöön iholta tai millainen vaikutus sillä on.

DHA voi ärsyttää ihoa tai aiheuttaa allergisen reaktion. Jos on ollut ihottumaa tai herkkä iho, voi olla suositeltavaa ensin koekäyttää tuotetta pienelle ihoalalle, kuten korvantaukselle. Keinoruskettajat voivat sisältää myös hajusteita, jotka saattavat ärsyttää..

Usein käytettävä itseruskettava aine voi myös johtaa DHA:n kertymiseen iholle, mikä voi aiheuttaa ihon tarpeetonta kuivumista.

Täytyy myös muistaa, että itseruskettavat tuotteet eivät suojaa ihoa UV-säteiltä, joten sen kanssa on myös käytettävä aurinkosuojaa.

Kaikki eivät kuitenkaan tee niin. Vuonna 2018 JAMA Dermatology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että itseruskettavia tuotteita käyttävät ihmisillä oli usein riskialttiita  käyttäytymismalleja, kuten he eivät hakeutuneet varjoon tai käyttäneet suojavaatteita ulkona. He ilmoittivat myös todennäköisemmin äskettäin palaneista auringossa.

Tutkimukset viittaavat myös siihen, että DHA:n levittäminen ja sitä seuraava auringonvalolle altistuminen voi johtaa vahingollisten vapaiden radikaalien muodostumiseen ihossa, mikä voi mahdollisesti johtaa ihosyöpään. Siksi aurinkovoiteen käyttö suihkurusketuksen jälkeen on ratkaisevan tärkeää.

Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että DHA voi vahingoittaa ihosolujen DNA:ta, Mark sanoi. DNA-vauriot liittyvät ihosyöpään ja voivat estää uusien solujen kasvua.

Tästä kaikesta huolimatta itseruskettavat ovat kuitenkin turvallisempia kuin ihon altistus suojaamattomana auringolle.