Punoittava iho (kasvot)

Tämä lienee aika tavallinen vaiva suuria steroidiannoksia saaneille. Kortisoni aiheuttaa muutakin ikävää, kuten kuukasvoisuutta, ihon ohenemista ja jopa aknea. Niin, ja kortisoni aiheuttaa myös hentoa, vaaleaa karvoitusta, minulla lähinnä poskien syrjiin, mutta siitä pääsee eroon varsin helposti. Tässä "kivoja" lähikuvia:

Karvojen poistoon suosittelen vehjettä, joka nyppii ne irti juurineen ennemmin kuin mitään höylän tapaista. Tosin eivät ne karvat siellä lähellä korvia paljoa haittaakaan, ellei ole yhtä tarkka naamastaan kuin minä 😆.

Joka tapauksessa iho punoittaa ja se häiritsee. KICKSissä oli alennusmyynti ja ostin kokeeksi It Cosmeticsin Bye Bye Redness Neutralizing Correcting Creamin, joka on sävytetty. Tilasin ensin sävyn Transforming Neutral Beige, ja kun kuvittelin sen olevan piirun verran liian tumma (sävyä Porcelain ei ollut enää saatavissa),  ja sitten lähetin miehen ostamaan sävyn Transforming Light Beige.

Itse asiassa alla vasemmanpuoleinen on Transforming Light Beige, oikeanpuolimmainen taas Neutral Beige, joka tosiaan on vaaleampi! Light Beige sulautuu omaan ihooni ehkä paremmin, joskin nyt kun nuo tuossa näen, pitää ehkä testailla uudelleen.

Nämä kuvattuina kämmenselällä. Vasemmanpuolimmainen on siis Light Beige ja oikealla Neutral Beige. Ne säilyttävät oksidoitumatta sävynsä iholla hyvin.

Nämä muuten ovat ihanan ohuesti levityviä ja peittävät kyllä hyvin punaisuutta, ja kerrostaminen on mahdollista ilman, että voide kakkuuntuu mihinkään juonteisiin. Hyvinkin positiivinen yllätys siis!

Voide sisältää hoitavia aineita, kuten peptidejä, kolloidaalista kauraa, hydrolysoitua kollageenia, avokadoa ja aaloeta.

Pakkaus vaan ei ole paras mahdollinen näinkin juoksevalle voiteelle. Tosin voisihan olla, että tuubista se turahtelisi ulos liiankin suurina määrinä.

Joka tapauksessa suosituksen arvoinen voide, joka ei vaadi välttämättä edes mitään meikkivoidetta tms. sen lisäksi.

Huonekaveri helvetistä - ja muuta pöhinää

Olin taas pari päivää TYKS:issä.  Hammaslääkäri tsekkasi leuan tilanteen, ja totesi, että hyvin on parantunut, mutta sosemaista ruokavaliota pitäisi kestää vielä kuusi viikkoa. Arrrgh! Ainakin sairaalassa ne ruoat näyttävät lehmänläjiltä, eikä maku ole hääppöinen, varsinkaan, kun ei edes tiedä, mitä siihen lautaselle on muussattu. 

Onhan se leuka vielä turvoksissa, mutta suu avautuu aika hyvin ja koko haava pakkaa unohtua yleensä. Tosin onhan siinä suun sisäpuolella sellaisia pitkiä lankoja (sanon niitä kalastajalangan pätkiksi, vaikka tuskin ne ovat mitään kalastajalangan paksuutta, mutta suussa ne tosin tuntuvat aika vahvoilta langoilta), jotka hampaiden yli päästyään kutittelevat kielen syrjää koko matkalta. Hyvin ikävä tunne ja pyrinkin tunkemaan ne langat kielellä takaisin posken ja hammasrivistön väliin. Yöks! Niiden pitäisi periaatteessa sulaa, mutta siltä se ei tunnu vielä. Joskus niitä irtoilee suuta huuhtoessa, mutta en ala niitä tieten tahtoen repiä, ettei koko oikean puolen leuan pituuden täyttävä haava aukea. Sehän jo repsahti sieltä viisurin reiän päältä. Hammaslääkäri olisi lyhentänyt näitä "naruja", mutta hänellä ei ollut välineistöä mukana.

Niin, sitten postauksen aiheeseen. Pääsääntöisesti kahden hengen huoneissa minulla on ollut hyvin kohteliaita ja hiljaisia huonetovereita, joiden kanssa on mennyt hyvin. Nyt huonekaveriksi osui nainen, joka oli häiritsevän kovaääninen, soitteli koko ajan puhelimen kaiuttimen kautta puheluita jne. Yritin tehdä töitä torstaina ja kun en edes melulta suojaavien kuulokkeiden kautta kuullut erään Teamsin kautta hoidetun koulutuksen puhetta,  joten jouduin jopa pyytämään huonetoverilta hiukan pienempää volyymia. Tulos ei ollut oikein hyvä, hänen äänensä pysyi näköjään luontaisesti varsin häiritsevällä tasolla. Ja se puhelimen kaiutin oli tietystikin suurimmalla mahdollisella säädöllä, että kuuluu oikein kunnolla! Minulla on yleensä kahdet kuulokkeet mukana, Applen nappikuulokkeet ja Bang & Olufsenin jykevämmät ja ulkopuolista ääntä blokkaavat työkuulokkeet joita harvemmin tarvitsen. Nyt eivät korvanapit riittäneet, eivätkä oikein ne toisetkaan.

Tämä nainen oli innokas puhumaan, ja samat asiatkin toistuivat pitkin päivää. Labrakokeiden printatut tulokset piti soitella ilmeisesti koko perhe- ja kaveripiirille jne. Päivä oli myös täynnä ihmettelyitä siitä, miksi ei lapsuudenystävä vastaa hänen puheluihinsa, vaikka hän on yrittänyt tänään(kin) soittaa jo kuusi kertaa (!!!). Tätä en suoraansanoen ihmettele... 

Huoneen jääkaappi oli täytetty eväillä, siellä oli mm. nakkeja, kolme voipakettia ja kaikenlaisia ruokakääröjä. Minun vissypulloni mahtuivat vasta, kun sairaanhoitaja kävi järjestämässä kaapin uudelleen. Itse en uskaltanut valitusten pelossa koskea toisen eväisiin.

Yöllä hänen piti pitää useampi ruokatauko kuorsauksiensa lomassa. Ja aina herättyään hän herätti myös minut kysymällä kovalla äänellään, että olenko valveilla vai nukunko. Aamuyöstä en enää halunnut edes reagoida siihen. Eikä olisi tarvinnut reagoida muutenkaan. Omat nukkumiseni menivät siis tästä herättelystä ja lukuisten ruokataukojen aiheuttamasta rapistelusta ja melusta aikalailla pilalle. Aamulla sitten oli valitusta, kun hän ei ollut saanut ollenkaan nukuttua. Kuorsauksesta päätellen tosin untakin oli, mutta toki ne "pakolliset" ruokatunnit häiritsivät varmaan unta, mutta ne kuuluivat kuulemma hänen vuorokausirytmiinsä.

Toivottavasti emme osu samaan huoneeseen uudelleen. Hän oli muuten palttiarallaa minun ikäluokkaani, eli vuoden vanhempi kuin minä.

Muuten Isa-K-D - hoito on kuulemma purrut erinomaisesti!!! Todella hyvä uutinen. Kantasolujen keruuta suunnitellaan marraskuu alkuun, ja palautus alkuvuodesta. Ihanaa, kun jotakin aikatauluja on tiedossa! 

Sain IgG-tiputuksen tähän alentuneen IgG:n tilanteeseen, joten immuniteettiä pyritään korjaamaan normaalille tasolle. Tosin sitä on hankala mitata, koska määritys verestä mittaa niin toimimattoman (kasvainten erittämän viallisen) IgG:n kuin sen "todellisen". M-komponentti on hävinnyt tykkänään. Onpa helpotus!

Ainoa haitta lääkityksestä on paha makuaistin menetys. Joskus tosin voi olla onnellinenkin lääkkeistä, ja kaikista elämän varrella maksetuista veroista, kun tästäkin meni vain toimitusmaksu (oli siis kahden viikon annos EPOa, klikkaamalla saat suuremmaksi, jos teksti ei näy kunnolla):

Jännityksellä odotan PET-kuvausta. Siinä selvinnee selän kasvainten tilanne. Kipulääkitystä on hiukan purettu, joten jotakin on varmaan tapahtunut.

Viikon varrelta

Viime viikolla oli taas pientä kuumeilua - aivan sama kuin tälläkin viikolla. En osaa sanoa, johtuiko/johtuuko tästä leuasta. Antibioottikuurikin loppui viikonloppuna. Hmm.

Torstaina oli normaali isatuksimabipäivä. Tietenkin lämpö pinkaisi aina 38 C silloin, mistä olin yllättynyt ja harmissani. Riskillä mentiin kuitenkin ja karfiltsomibi olikin sen viikon tauolla.

Hemoglobiini sahaa merkillisesti, mutta jopa yli sadan oleva lukema saavutettiin viikonvaihteessa. Maanantaina pistin silti EPOa (Aranesp), eli siis punasoluja tuottavaa ainetta. Munuaiseni alkavat olla sentään mallillaan, kreatiini on laskenut hyvin, mutta tuo hemoglobiini tuottaa päänvaivaa, vaikka onkin todettava, että ainahan se on ollut hiukan alakanttiin, joten ei kai sille tarvitsisi näin paljoa huomiota antaa. Ei alhainen arvo oikeastaan tunnu missään.

Jalkojen paha turvottelu on yllättävää kyllä aikalailla laskenut viime viikonlopun aikana! Sitä on tässä ihmetelty miehen kanssa kuorossa! Kotitohvelitkin jo mahtuvat jalkoihin, lenkkareita en ole vielä kokeillut, mutta ehkä torstaina, kun taas menen tiputuksille. Trallallaa! Tuntuu hyvältä! Jospa vaihdankin painesukat silkkisukkahousuihin!

Mies muuten löysi sängtystä mysteeripillerin. Se näyttäisi muuten Furesikselta (nesteenpoistolääke), mutta vaikka se samanlainen nuppineulanpään kokoinen pilleri onkin, siinä on ristikkäinen jakoura, mitä 40 mg:n Furesiksessa ei ole (tässä siis vain yksi jakoura).

Hyvin mystillistä, sillä tunnen kyllä käyttämäni lääkkeet, vaikka tuohon leukainsidenttiin menikin jos jonkinmoista pilleriä. Ja mitä tuo pienenpieni pilleri sängyssä tekisi? Lähinnä sängyssä voisi olla tarvittavana aamuisin otettava kipulääke, joka on kaksivärinen ja kapselimuotoinen.

Outoa.

Payot

Hulahtipa taas pitkä aika viimeisestä postauksesta, mutta jatketaanpa hiukan kosmetiikalla. Kuten lukijat tietävät, olen silmänympärysvoiteiden suurkuluttaja, ja nyt löysin taas uuden sävytetyn sy-voiteen, joka saa silmät näyttämän levänneiltä.

Kyseessä on Payotin Regard Glow -tuotelinjan puikkomainen voide, jossa on kaikki kohdallaan kuivia silmänalusia ajatellen. Siinä on antioksidantteja, kuten orgaanista gojimarjaa, granaattiomenaa ja acaita. Aineksista ja pigmenteistä 99% on orgaanista alkuperää.

Sävyjä oli ainakin Yliopiston Aptekissa vain yksi, mutta se näyttää sulautuvan ihan loistavasti ihoon (kuva on ranteen sisäpuolelta, josta olen aika kalpea). Olin aika hämmästtynyt tuosta sävyn adaptoitumisesta ihon sävyyn. Kasvoiltani olen tummempi kuin tuo ranteen sisäpuoli, mutta silmien alla se toimii oikein hyvin sielläkin.

Puikkomainen voide on myös kätevä levityksen kannalta. Suosittelen!