Ihan kelpo halpisyövoide

Satuin ostamaan lähimarketista ihan kelvollisen halpisyövoiteen. Olen muutenkin pitänyt ko. brändin voiteista ja tämäkin toimii oikein hyvin. Jopa paremmin kuin jotkut kalliimmat voiteet.

Kyseessä on siis L300-brändin Anti-Age Night Cream Hyaluronic Renewal. Katsastetaanpa, mitä se pitää sisällään.

INCI-listan kärjessä on vesi, rypsiöljy ja glyseriini. hydrogenoidut kookosglyseridit (derivoitu kookoksesta ja glyseriinistä, auttaa pehmittämään ja kosteuttamaan ihoa), sheavoita, hyaluronihappoa, E-vitamiinia, kosteuttavaa pantenolia, erilaisia keramideja, ihoa pehmentävää kolesterolia, fytosfingosineja (antibakteerinen aine, joka mimikoi ihon omaa rasvaa ja suojaa sekä kosteuttaa ihoa) ja pantolaktonia (suojaa ja kosteuttaa).

Siinäpä ne tärkeimmät! Tykkään myös siitä, että tässä on tarpeeksi rasvoja yökäyttöön.

Voide on pakattu hygieeniseen pumppupulloon, ja tämä tosiaan löytyy ihan lähimarketin hyllystä palttiarallaa hintaan 16 euroa ja risat. Suosittelen!

”Klenkes": Outo käsiele Aachenissa (elekieltä)

Olen edelleen Suomessa, vaikkka piti jo tänään lähteä, mutta siirsin lentolippuni ensi viikkoon. Nyt taas hiukan Saksajuttua hassusta aachenilaisesta käsieleestä. Lähteet ovat The Local.de ja Wikipedia.

Jos aachenilaiset tapaavat toisensa Aachenin ulkopuolella, nämä Saksan läntisimmän kaupungin asukkaat tervehtivät toisiaan mielellään salaisella kädenmerkillä. Vaikka symboli on Aachenissa ylpeydenaihe, perinteellä on pitkä - ja melko synkkä - historia.

Kuva: Wikipedia

Vaikka kehonkieli tuntuu usein yleismaailmalliselta, uuteen maahan muuttaminen voi avata silmät hämmentävälle joukolle eleitä ja niiden merkityksiä, joita on kaikkialla maailmassa - eikä Saksa ole poikkeus.  

Täällä Aachenissa yleismaailmallisempi sormien ristiminen siinä toivossa, että jotain hyvää tapahtuu, saattaa saada aikaan hämmentyneitä katseita (tapahan on tuttu monissa maissa: "fingers crossed" - lue lisää täältä). Sen sijaan onnea toivottaessa painetaan peukaloa alaspäin toisella kädellä - ele, jonka uskotaan juontavan juurensa antiikin Roomasta ja sen gladiaattorikilpailuista (lue lisää täältä).

Jos kerrot vitsiä tai olet sarkastinen, vetämällä sormella alaluomea voi tehdä sen selväksi saksalaiselle kuuntelijalle, kun taas maailman mielettömyys voidaan ilmaista heiluttamalla kämmentä kasvojen edessä.

Vaikka nämä eleet saattavat olla jo tuttuja, on tilanteita, joissa saatat nähdä salaperäisiä käsiliikkeitä, joita et ole koskaan ennen nähnyt. 

Kun ajat länsisaksalaisella maaseututiellä, autoilija saattaa ohittaa autosi hieman tavallista hitaammin nyrkki ilmassa ja pikkusormi pystyssä. 

Ohittaja katsoo sinua odottavasti ikkunasta, ja sinä saatat tuijottaa hämmentyneenä takaisin ja olet epävarma, miten vastata. Hetken kuluttua käsi saattaa laskeutua takaisin ohjauspyörälle, kun salaperäinen kuljettaja ajaa vauhdilla pois kaukaisuuteen.

Jos sinulle on joskus käynyt näin, olet juuri törmännyt Klenkesiin - salaiseen kädenliikkeeseen, joka on aachenilaisten välinen tervehdys aina, kun he ovat poissa kotoa. 

Klenken-patsas Aachenissa. Saatat pimeydessä erottaa tämän käsimerkin.

Sitä voi käyttää kadulla, pubissa tai vaikka vaelluksella Kalliovuorilla - itse asiassa missä tahansa, missä kohtaat toisen aachenilaisen - mutta nykyään sitä näkee todennäköisimmin Saksan teillä ajaessa, varsinkin jos autosssasi on Aachenin rekisterikilvet. 

Klenkes-eleen historia 

Aachenin kaupunki tunnetaan monista asioista: sen upeasta katedraalista, sen ainutlaatuisesta sijainnista sekä Belgian että Alankomaiden rajalla ja tietenkin sen hurmaavista ja värikkäistä karnevaaleista.

Ei kovinkaan kaukaisessa menneisyydessä se tunnettiin kuitenkin ennen kaikkea kukoistavasta kangas- ja neulateollisuudestaan. 

Vaikka alueen kankaantuotanto juontaa juurensa keskiajalle, tekstiilituotanto teollistui täysin 1800-luvulla, jolloin kaupunkiin syntyi runsaasti kangas- ja tekstiilitehtaita.

Monet varsinkin näiden neulatehtaiden työntekijöistä olivat pieniä lapsia, jotka lajittelivat vialliset neulat hyvistä neuloista prosessissa, joka tunnetaan nimellä "ausklinken". 

Tässä prosessissa, joka tapahtui aivan tuotannon loppuvaiheessa, neulat asetettiin vierekkäin pitkäksi riviksi ja etsittiin eroja muodossa, pituudessa tai muissa ominaisuuksissa.

Neuloja käännettiin ja lajiteltiin oikean käden pikkusormella - Klenkesillä - ja tämä toistuva liike johti lopulta kyseisen sormen epämuodostumiin ja kasvuhäiriöihin. 

Kuva: Wikipedia.

Näistä silmiinpistävän epämuodostuneista sormista aachenilaiset tunnistivat sanomatta sanaakaan monet kanssakaupunkilaisensa missä päin maailmaa tahansa.

Näin vaatimattomasta Klenkesistä tuli kunnioitettu kulttuurisymboli, ja siksi kohotetun pikkusormen elettä käytetään yhä nykyäänkin, kauan sen jälkeen kun neula- ja kangastehtaat ovat lopettaneet toimintansa.

Nykyään Aachenissa vierailevat voivat nähdä ikonisen eleen ikuistettuna Holzgrabenin varrella sijaitsevassa veistoksessa, vain kivenheiton päässä raatihuoneesta (kuva oli tuossa edellä).

Paikallisen kuvanveistäjän Hubert Löneken vuonna 1970 tekemä veistos esittää kolmea selittäin seisovaa hahmoa, jotka pitävät oikean kätensä pikkusormia taivasta kohti ylpeän ja jopa uhmakkaan näköisinä. 

Viimeisen puolen vuosisadan aikana muistomerkistä on tullut merkittävä matkailunähtävyys ja tärkeä pysähdyspaikka monille kaupungissa vieraileville.

Tätä tarinaa ja patsaan historiaa en muuten tiennyt minäkään, joten oli ihan hyvä "opiskella" tämäkin asia, niin surulliset juuret kun tuolla eleellä lasten runnelluissa sormissa onkin.

Pelastusta takkuisille hiuksille?

Koska edellinen postaukseni takkuisista hiuksista ei kerryttänyt mitään hirveän mittavaa neuvo- tai vinkkitulvaa, niin konsultoinpa sitten pitkähiuksisia tuttaviani. Sain vinkin tästä tuotteesta.

Tämä tuote on siis XZ-brändin Moomin -selvityssuihke. Aika voimakkaan tuoksuinen on.

Tällaisia takkuja en omin voimin päästäni saa selville, vaan on pakko repiä/leikata ne pois 😢. Todella ärsyttävää, ja jos joskus olen kadehtinut kiharoita hiuksia, niin en todellakaan tee niin enää.

No pelittikö tuo suihke? En tiedä, oliko siitä paljoakaan apua 😒. Tai ehkä jotakin.

Paremmin toimii, kun hölvää tukkaansa öljyä, mutta kun sitä pitäisi tehdä miltei joka päivä. Yritän pestä hiukseni harvoin, laittaa shampoota vain päänahkaan, en pituuksiin, mutta silti ongelma on olemassa. Tämä pakkanenkin varmaan kuivattaa hiuksia ja tekee koko homman hankalammaksi.

Turussa on tosin Lykon myymälä, josta saattaisi saada REF:in shampoon ja hoitoaineen, jotka toistaiseksi ovat olleet parhaat vaihtoehdot (kehuin niitä aiemmin täällä).

Yritän ehtiä huomenna sinne, kun torstaina olisi jo matka takaisin Saksan-kotiin.

Varastolöytö ja muuta jaaritusta niitänäitä-kategoriassa + ruokaa

 Löysin loputtomista varastoistani pienen purkin Shiseido Waso  Yuzu-C - yönaamiogeeliä. 

Tälle nimensä antanut yuzu-sitrushedelmä esiintyy vasta INCI-listan loppupuolella. Tässä valossa hiukan epäilen geelin oikeaa C-vitamiinipitoisuutta.  Listan alussa on mm. glyseriiniä, mikä on ihan hyvä juttu. Tosin glyseriinipitoisia ja geelimäisiä valmisteita löytytt edullisemmiltakin brändeiltä.

En nyt jaksa tutkia tarkemmin tuota INCI-listaa, mutta kyllähän tämä ihan OK kosteuttajalta vaikuttaa, mutta en nyt mitenkään niin paljoa innostuisi, että täysikokoisen purkin ostaisin.

Enkä ihan ymmärrä (eikä se mistään selvinnyt), että mitä nuo hiput tuossa geelissä ovat.

*****

Täytyy sanoa, että olen todella kyllästynyt tähän lumeen ja liukkauteen Turussa. Ja etenkin auton ikkunoiden krapsutteluun. Yhtenä päivänä olivat sellaisesen jääkuoren peitossa, että sai todella tehdä töitä, että pääsi ajamaan.

Ilmeisesti Aachenissakin on tullut lunta. Siellä oli kuulemma myös maanjäristys perjantaiaamuna. Kuulin, että 25.12. joku pieni sellainen oli ollut myös Helsingin alueella, kumma kyllä.

Olkkarin ikkunasta näkyi kaunis iltarusko tänään. Yhtenä päivänä noissa ikkunan takana olevissa puissa oli parvi varsin laihoilta näyttäviä talitinttejä, joiden hupina näytti olevan keinuminen (välillä pää alaspäin) noissa hennoimmissa oksissa. Näky oli todella hupaisa ja meno varsin villiä, mutta en älynnyt ottaa siitä touhusta videota. Kovin hauskaa näillä tirpoilla siellä näytti olevan, ja vauhtia riitti! 

Nyt niitä ei ole näkynyt moneen päivään, minne lienevätkään menneet? Ehkä tuonne puutarhaan voisi ostaa talipalloja noille laiheliineille, kuten edellisvuosina olen tehnyt.

*****

Sitten vähän syömishommia: Laitoin taas laiskuuksissani yhtenä päivänä peltiruokaa, johon tuli bimiä eli varsiparsakaalta, pari paprikaa, miniluumutomaatteja, pekonia ja kananmunia): Tämä upposi kyllä todella alta aikayksikön. Mausteena oli rouhittua Tellicherry-pippuria ja suolaa, ei muuta. Pilkotut kasvikset pyöräytettiin oliiviöljyssä ennen uunipeltiä. Paisto n. 200 C ja kasvikset laitettiin pellille kypsymisjärjestyksessä (bimi -> paprikat -> tomaatit, pekoni ja munat sitten viimeisimpinä).

Viimeiset kuvat eivät ole identtisiä, vaan jälkimmäisessä tuotos on paistunut kypsäksi.

Nämä pelti-illalliset ovat käsittämättömän helppoja tehdä, ja jos jäljelle jää jotakin, sen voi laittaa jääkaappiin ja lämmittää vaikka seuraavana päivänä. Maistuu jopa paremmalta, tosin riippuen aineksista.

Tänään syödään thaikkukeittoa. Tosin tämän päivän versio on tehty Hollannista Albert Heijn -marketista ostetusta paketista, jossa on kaikki muu, paitsi soppaan laitettava kana, suippopaprika ja herkkusienet. En halunnut ostaa joka maustetta erikseen täällä Suomessa.

Tässä kiehuvat kasvikset, lisään kohta muut aineet. Kyseessä on siis maukas, kookosmaitopohjainen keitto, johon onneksi kookosmaito on jauheena tässä pakkauksessa. Joskus moista jauhetta raahasin ulkomailta keittiööni, mutta Suomessa en tiedä, mistä sitä saisi. Tosin kaikkia etnokauppoja Turussa ei ole koluttu.

Valmista Tom Kha -keittoa, joka maistui hyvältä.