Kas, sain kerrankin vaihdatettua ne suhteellisen ajoissa. Yleensa maassa on ollut parikymmenta senttia lunta, kun olen vasta muistanut koko asian. Kerran kun nain kavi, soitin hadissani miespuoliselle kaverilleni, joka oli silloin satamassa Nurmisella toissa, ja han kaski minua menemaan bussilla toihin ja tulisi sitten iltapaivalla toitten jalkeen vaihtamaan donitsit.
Keskella tyopaivaani han sitten soitti ja sanoi, etta: "Menit nyt sitten kumminkin autolla toihin?" Olin tipahtaa tuolilta; mista HAN sen tiesi? Kuulemma han vain arvasi sen kun olen tallainen jaarapaa. Jeh, nainpa se taitaa olla....
Nykyaan olen jo monet vuodet vaihdattanut rinkulat samassa paikassa, jossa niita sailytetaankin. Onneksi, silla nailla kasilla ei mitaan renkaita kanniskeltaisi kellarivarastoon ja takaisin.
Sattuipa sitten kerran, kun olin toista pain ruokakaupassa, niin joku oudolta nayttava vanhempi mieshenkilo tervehti minua iloisesti. Katselin taakseni miettien kenelle han oikein puhuu.
Asia selvisi sitten kun olin seuraavan kerran vaihdattamassa renkaita, ja yllaripyllari - se olikin yksi rengasliikkeen tyontekijoista, joka aarimmaisen loukkaantuneena kommentoi hoksaamattomuuttani "Kun maa oon AIN vaihtanu sun renkaat!"
Joo, asia meni perille, ja pyysin noyrimmasti anteeksi tapausta. Eilen han iloisesti taas morjesteli porukkansa kanssa, sillavalin kun lorpottelin firman omistajan kanssa viimeisimmista kuulumisista.
Mea culpa. Taytyy koittaa olla huomaavaisempi.
Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin sivutaan. Taustaltani olen mm. pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, joten ruodin postauksissa kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!