torstai 6. syyskuuta 2012

Vesivahingosta vielä

Kävin eilen viemässä naapurilleni hänen 70-vuotislahjansa (hyväntuoksuista luomuvartalovoidetta ja moisuture bar samaa tuoksua, kalifornialaista luomumerkkiä) ja samalla varmistamassa, että anteeksipyyntöni oli mennyt perille. Häntäkin oli näköjään todella vaivannut edellisen postauksen eripura, jonka takia minullakin oli paha olo.

Hän vaati ehdottomasti, että avataan punkkupullo, ja sehän sitten tehtiin ja syötiin parmesaania ja oliiveja sen kanssa ja "juoruiltiin". Vesivahinkoasiaa ei kosketeltu, muutakuin ohimennen. Totesimme, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Se kannattaa pitää mielessä.

Pohjolalta tuli korvausvaatimuksen epäyskirje, jossa selitettiin asia. Kirje meni myös uudelle isännöitsijälle. Nyt kun itsekin luin paperit tarkemmin, selvisi että korvausvaatimus perustuu taloyhtiön omavastuuseen vahingosta. Tästä syystä (ja helpottaakseen oman vakuutusyhtiöni puoltavaa päätöstä) oli entinen isännöitsijä syyttänyt minua laiminlyönneistä.

Minusta tuo haiskahtaa vakuutuspetokselta. Tai siis sen yritykseltä.

Taloyhtiön hallituksella on valtaa, mutta myös vastuuta. Yksi näistä on luonnollisesti osakkaiden edun valvonta. Tähän kuuluu myös se, että valvotaan vakuutusten kattavuutta. Meillä on ollut rutinaa vakuutusmaksuista, ja toki vakuutusyhtiöitä tulee kilpailuttaa, mutta samalla tulee lukea vakuutusehtojen präntti tarkkaan.

Punkku meni päähän, enkä muuta saanut kotiin palattuani aikaan kuin mennä nukkumaan!

Omituinen juttu, mutta lienee harjoituksen puutetta. Nyt kun ajattelen, niin en ole käynyt kesän aikana muuta kuin neljä kertaa noissa rantakuppiloissa, ja niistäkin kahdella kertaa on tullut juotua vain kahvia/vissyä. Onpas ollut vajavainen kesä. Tosin ei ole ollut paljoa hyviä ilmojakaan, ja minulla on ollut jos jonkinmoista puuhaa.

Syksy on ovella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!