Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
perjantai 25. tammikuuta 2013
Katariina ja Munkkiniemen kreivi
Katselin tässä yllämainittua vanhaa elokuvaa ja hahmojen ylinäyttelyn sijaan huomasin muutaman muun hassu seikan. Miksi Regina Linnanheimon vasen silmäluomi repsottaa kummallisesti? Muutamassa lähikuvassa tämä näkyy ihan selvästi. Myös hiukset hapsottavat kaksihaaraisista, mutta silloin ei tietenkään ollut kunnon hiustenhoitoaineita olemassa.
Eräässä kohtauksessa, jossa sankaripari (Wager & Linnanheimo) istuivat sängyn päällä, oli etualalla ihan merkillinen kukkapenkki. Toki tämä oli lavastusta, mutta milloin makuuhuoneissa on moisia kukkapenkkejä ollut?
Missä 1800-luvun maantiet ovat niin leveitä ja hyvin lanattuja? Eivät varmaan ainakaan Halikon liepeillä. Siihen aikaan siis.
Oliko juhlien yhteydessä esiintyvät vanhemmat kreivit tarkoitus esittää jotenkin humoristisessa sävyssä? Siihen malliin nämä hahmot pistäytyivät lyhyesti kuvissa töksäytellen yksinkertaiset repliikkinsä monotoniseen sävyyn.
Juhlissa myös ykskaks ilmestyy rokokooasuinen lapsilauma koikkelehtimaan, ja tietty kaikilla samanlaiset asut.
Puvustuksessa ylipäätäänkin lyö läpi tuon ajan muoti, mutta niinhän se lienee kaikissa tuon ajan elokuvissa, eikä yksinomaan suomalaisissa :D
Jokatapauksessa ei voi muuta todeta kuin että Leif Wager on harvinaisen sahapukkimaisen jäykkä sankari.
Tulipa sekin nyt taas katsottua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!