keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Nyt keräämään villivihanneksia!

Nyt alkaa olla se aika vuodesta, jolloin minäkin viritän Orakas-kuivurini ja alan kerätä ensi talven varalle kaikenlaista vihreää. Korvasieniäkin toki keräisin, jos niitä suinkin löytyisi...

Nokkosia voi kerätä läpi kesän. Nuoret kevään nokkoset voi kerätä sellaisenaan, mutta myöhemmin kesällä napsitaan latvoista vain noin sormenpituinen pätkä.

Nokkosen voi valmistaa ryöppäämällä se ensin muutaman minuutin ajan, sitten minä yleensä valutan nokkoset ja käytän ne pinaatin tapaan. Tässä vaiheessa ne voi pakastaakin. Jos kuivattaa ne, ei ryöppäämistä tarvita.

Keitinvedellä voi muuten huuhdella hiuksia, se antaa kiiltoa ja hoitaa hiuspohjaa. Vesi toimii myös kasvimaalla kirvojen torjunnassa.

Nokkonen tasaa verensokeria ja verenpainetta ja toimii diureettina.

Piharatamo on toinen pihoilla yleisesti kasvava kasvi, jonka nuoria lehtiä voi käyttää pinaatin tavoin. Älä kerää vanhoja ja sitkeitä lehtiä, sillä ne ovat yleensä kitkeriä.

Piharatamo on antibakteerinen ja soveltuu (hakattuna) esimerkiksi haavojen hoitoon (näin minäkin olen sitä lapsena käyttänyt!). Siitä keitetty tee myos irrottaa limaa, joten se soveltuu yskän hoitoon.

Maitohorsma, "Rentun ruusu" on myös syötävä kasvi. Lehtiä voi hyödyntää, ja nuoret versot toimivat parsan korvikkeena.

Siankärsämöstä saa hyvää maustetta, kunhan poimii nuoren kasvin lehdet ennen kukintaa. Timjamin ja rakuunan kanssa se maustaa liemet, joilla voi korvata liha- ja kanaliemitiivisteet kokkauksessa. Nuoria lehtiä voi käyttää pieninä määrinä myös salaateissa. Sopii riista- ja sieniruokiin ja rasvaisen lihan mausteeksi.

Voikukan nuoria, rapeita lehtiä voi käyttää salaateissa tai pinaatin tapaan. Voikukalla on myös diureettinen ja turvotuksia poistava vaikutus. Voikukan nuppuja voi kerätä alle viisisenttisistä varsista ja käyttää ne huuhdeltuna ruusukaalin tapaan, esimerkiksi kiehautettuna suolalla maustetussa vedessä.

Kreikassa muuten toreilla myydään voikukanlehtiä. Niistä poistetaan juuri ja ne hoohdotaan ja keitetään suolalla maustetussa vedessä ja tarjoillaan valutettuna oliiviöljyn, sitruunamehun ja suolan kanssa. Voisimme tästä ottaa oppia mekin.

Lisää tietoa täällä.

Voikukan keltaisista terälehdistä saa myös todella hyvää viiniä

2 kommenttia:

  1. Kylläpäs taas tuli ihan hurrrjasti uutta tietoa, tattista vaan :) Hah, vai voikukan terälehdistä viiniä...Tämä trinsessa olisi varmaan kannat kaakossa ja suunympärys keltaisena ensiavussa jos tuohon projektiin lähtisin ;)

    VastaaPoista
  2. Joo, kerran oli kesä, jolloin en ollut ystävien suosiossa, koska vein kaikki heti keräämään voikukan terälehtiä. Niitä kun tarvittiin 4 kg. Suosioon pääsy vaati vain pikku pullollisen voikukkaviiniä per kerääjä, ja kylläpä se olikin hyvää!

    Olen muuten joskus tehnyt viiniä myös ruusun terälehdistä. Aikamoisen hyvää ja ruusulta tuoksuvaa (ja ruusunpunaista!) sekin oli, vaan biodynaamisesti viljeltyjen ruusun terälehtien hankkiminen oli aika hankalaa. Nythän kuivattuja ruusunnuppuja taitaa saada esim. iHerbistä. Niistä kun itäisillä mailla laitetaan esim. teetä. Mullakin taitaa olla jostain arabimaasta tuotu pussillinen kaapissa...

    VastaaPoista

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!