sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Kadonneen leivoslaatikon arvoitus ja muuta rönsyävää hömppää ja riesaa

Kävin eilen illalla kaupassa ja jossain välissä oli ulko-oviin oli isketty ilmoitus, että pihanpuoleisten ikkunoiden vaihto-operaatio alkaa viikolla 20. Häh? Kyllä minä olin rempasta tietoinen, mutta kun minulla on brittikalenteri, niin siellä ei identifioida viikkoja numeroitten perusteella vaan sen päivän, joka aloittaa viikon. Olen tullut siihen tulokseen, että viikkojen numeroiminen on tylsä ja epäinformatiivinen suomalainen tapa.


Eivät sitten niinkuin yhtään osanneet tarkemmin valaista asiaa, muutenkuin että syyskuun loppuun mennessä valmistuu (sama firma teki meillä julkisivurempan ja minun kaunis jokinäkymäni ja parveke  oli peitettynä koko helteisen kesän ja vielä seuraavanakin vuonna). Kun remppa "hiukka viivästyi".

Muuten ei olisi mitään probsia, mutta kun minulla on vieläkin täällä kohtuullinen sekamelska tuon kylppärin vesivauriorempan jäjiltä. Tiedoksi niille, jotka ihmettelevät, miksi en ole saanut järjesteltyä paikkoja tässä ajassa; kylppäriremppa oli tehty niin huonosti, että sitä sekä tuhottua keittiön työtason yläpuolista laatoitusta joudutaan korjaamaan. Eli turha mitään suurempia siivoja järjestää, eikä niitä tuon leikatun käden kanssa oikein voinut hoitaakaan.

Nyt pitäisi siis kaksi makkaria tyhjentää, ja se on helpommin sanottu kuin tehty. Minulla kun on tämä "tavarataivas".

Sen verran harmitti koko asia, että douppasin itseni kodeiinilla (älkää nyt ymmärtäkö väärin....) etten yskisi koko ajan, ja mentiin naisporukalla tuohon parvekkeen alla olevaan olohuoneeni jatkeeseen syömään. En yleensä pahemmin välitä oluesta, mutta nyt kuolasin muitten oluttuoppien perään, sillä kodeiinin takia olin vesilinjalla. Niin ja sen takia, että piti käydä vielä kaupassa autolla, mistä ei sitten tullutkaan koko päivänä mitään.

Huomenna pitää etsiä avoinna oleva kauppa (täällä on muistaakseni kaksi 24/7-kauppaa ja tuossa lähellä yksi, joka on joka päivä auki ad klo 23. Tekee mieli kreikkalaista salaattia....

Se on kumma, että koko tämän taudin aikana minun on tehnyt ihan mielettömästi mieli raakaa sipulia. Viime yönäkin teki mieli nousta petistä ja pistellä yksi iso sipuli sellaisenan poskeen. Olisi mahtanut närästää, varsinkin kun nuo syöpälääkkeet ja doksimysiinikäään eivät ole niitä vatsaystävällisimpiä.



Ystäväni tuli parin päivän reissulta Puolasta, ja toi erilaisia leivoksia ison loodan. Niitä nassuttaessa ihmettelimme suureen ääneen, miksi kakut ja leivokset tuolla Keski-Euroopassa eivät juuri koskaan ole niin äklönmakeita kuin Suomessa. Kummallista, mutta näin on.

Niistä leivoksista tulikin mieleen, että myös minä toin loodallisen leivoksia reissustani ja vaikka ne säilyvät monta päivää huoneenlämmössä, piti ne laittaa pakkaseen, koska minulla ei ollut aikomusta syödä niitä leivoksia kerralla. Ne olivat aika makeita.

Olin autuaasti unohtanut koko leivokset, ja niin on taas käännetty huusholli nurinperin sitä laatikkoa etsiessä. Ajattelin jo, että olenko mahtanut syödä ne unissani, kun se laatikko vihdoin löytyi. Olin laittanut niinkin älykkääseen paikkaan kuin eteisen hattuhyllylle. Siellähän se oli kauniisti paketoituna vihreä nauha ympärillään edelleen. Nyt siis pakkasessa. Niin, kadottaisin varmaan päänikin, ellei se olisi hartioiden välissä kiinni....




Asiasta seitsemänteen: olen muuten ihan täysin höpsähtänyt tuohon silkkityynynliinaan. On paljon parempi kuin henoimmatkaan palttinavuodevaatteeni. Mietityttää vaan esimerkiksi se, että miten silkkinen aluslakana pysyy paikallaan, kun en välittäisi sellaisesta muotoonommellusta. Tähän löytyikin yhdeltä silkkikankaiden myyjältä ratkaisu, eli kangas, jossa on 50/50 silkkiä ja puuvillaa. Kangas on satiinisidoksinen, joten silkki jää päälle ja puuvilla alle, jolloin lakana ei liu'u petarilla. Kuulemma sellaisia lakanoita teetetään paljon vuodepotilaille, enkä yhtään ihmettele.

Ihmettelen vaan sitä, miksi nämä silkkilakanat eivät ole ennemmin putkahtaneet päähäni.

Lopuksi täytyy vielä tehdä nolona tunnustus.... Joku jo ehti minulle ihmetellä, että vaanko laukun sieltä reissusta ostit? No, öh, ei se nyt ihan niin ole....se keittokirja ja  - toinenkin laukku....



Guessin laukut olivat alessa -50%, joten sehän on vähän niinkuin säästäisi kun sellaisen ostaa, eikö niin?

....kenkiä......





Suoraansanoen, en tiedä, miksi nuo alemmat jäivät näppeihini. Ne ovat tosin hyvät jalassa ja tuo kiilakorko on hauska kun se on läpinäkyvä.

Huoh, nyt lisää vanhoja kledjuja myytäväksi huutonettiin....kuulostaa jo ihan patologiselta shoppailulta tämä touhu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua!