Minoksidiili ja hiusten kasvatus

Muistatteko, kun kerroin siitä, miten hiukset kasvavat? Se postaus on luettavissa täällä. 

On olemassa joitain aineita, joilla hiusten kasvua voi buustata, ja yksi niistä on minoksidiili. Ajattelin kirjoitella hiukan siitä, koska pakkaus tätä ainetta sisältäviä liuosampulleja löytyi varastoistani.

Alunperin korkean verenpaineen lääkkeeksi kehitetty minoksidiilin hiusten kasvua edistävät vaikutukset löydettiin onnellisen sattuman kautta. Nykyään sitä löytyy reseptivapaana apteekin hoitotuotteiden hyllyltä (paikalliskäyttöön saatavana 2 %:n ja 5 %:n vahvuuksina, kauppaniminä mm. Rogaine ja Minoxidil Orion) shampoiden ja hoitoaineiden rinnalla esimerkiksi vaahtona, tippoina ja suihkeena.

Mutta toisin kuin muotovaahto, vaahtomainen tuote ei muotoile hiuksia, vaan vaikuttaa niiden kasvuun.

Minoksidiilin vaikutusmekanismi on monitekijäinen. Se lyhentää telogeenivaihetta (lepotilaa), jolloin karvatupet siirtyvät takaisin anageenivaiheeseen (kasvuvaiheeseen) aikaisemmin, pidentää anageenivaihetta, jolloin hiukset kasvavat pidemmiksi ja paksummiksi. Aine myös lisää verenkiertoa ja kasvutekijöiden toimintaa karvatupessa.

Hiustenlähtö ja harveneminenhan on aika stigmatisoiva asia, ja erityisen hankalaa se on naisille. Onneksi siis on tällainen aine, joka auttaa – ainakin tietyissä tilanteissa. Nettiä kun selaa, monet ovat kokeilleeet sitä pakenevaan hiusrajaan ja kulmakarvoihin ja käyttävät sitä jopa ennaltaehkäisevästi, esittäen sen vain yhtenä lisävaiheena kauneusrutiinissaan.

Mutta tämä maine saa myös ihmiset, joilla ei ole havaittavaa hiusten ohenemista, miettimään, että pitäisikö minunkin käyttää minoksidiilia, samalla tavalla kuin meitä on opetettu ehkäisemään ryppyjä Botoxilla ja retinolilla? Vai voisiko se tehdä keskimääräisen paksusta hiuksestani vieläkin upeammat? 

Onhan se kuin nurmikon lannoite, joka auttaa jo olemassa olevaa ruohoa kasvamaan paremmin, mutta se ei voi kasvattaa uudelleen kohtaa, josta ruoho on kadonnut kokonaan.

Tämä ero on avainasemassa, ja juuri tässä kohdassa suuri osa verkossa käytävästä keskustelusta alkaa hämärtyä.

Selkeimpiä ehdokkaita minoksidiilin käyttäjiksi ovat henkilöt, joilla on vahvistettu androgeeninen alopesia eli miesten tai naisten tyyppinen hiustenlähtö. Diagnoosin tulee olla tehty asianmukaisesti. Mitä aikaisemmin hoitoon ryhdytään, sitä enemmän on, mistä lähteä liikkeelle. Kun karvatupet ovat kadonneet, minoksidiili ei voi palauttaa niitä. Se voi vain tukea ja pidentää vielä toimivien karvatupien toimintaa.

Toinen ongelma on käytännönhäheisempi. Minoxidil tehoaa vain niin kauan kuin sitä käytetään, mikä tarkoittaa, että hoidon aloittaminen edellyttää usein määrittelemätöntä/loputonta ja kallista sitoutumista.

Jos joku aloittaa minoksidiilin käytön, vaikka hänellä ei ole varsinaista hiustenlähtöä (alopesia), hän sitoutuu loputtomaan lääkekuuriin, jolla ei ole selkeää päätepistettä eikä selkeää hyötyä sen lisäksi, että se mahdollisesti viivästyttää jotain, mikä olisi saattanut edetä merkittävästi tai loppua itsestään.

Mitä tapahtuu, kun minoksidiilin käyttö loppuu

Kuten monet muutkin hoidot, minoksidiili vaatii säännöllisyyttä tulosten ylläpitämiseksi. Heti kun lopetat sen käytön, hiukset alkavat taas ohenemaan. Se ei tapahdu nopeasti, mutta tapahtuu silti.

Itse asiassa tilanne voi päätyä jopa huonommaksi kuin jos et olisi koskaan aloittanut hoitoa. Erään tutkimuksen mukaan minoksidiilin käytön lopettamisen jälkeen osallistujat menettivät paitsi hoidon aikana kasvaneet hiukset myös osan säilyneistä terminaalihiuksista (paksummat, tummemmat ja näkyvämmät hiukset), ja joissakin tapauksissa hiusten määrä laski jopa alle lähtötason.

Tämä on erityisen tärkeää, koska kaikki hiusten oheneminen ei johdu juuri siitä hiustenlähtötyypistä, jota minoksidiili on tarkoitettu hoitamaan. Hiusten muutokset voivat johtua monista taustatekijöistä, kuten rautavajeesta, kilpirauhasen sairaudesta ja muista ravitsemuksellisista puutteista, joista yhtäkään voi hoitaa paikallisesti.

Nettijutuissa sivuutettavat haittavaikutukset

Kun minoksidiilin käyttö on yleistynyt kauneudenhoitorutiineissa, keskustelussa jäävät usein huomiotta jotkut fyysiset haittavaikutukset.

Yleisiä sivuvaikutuksia ovat alkuvaiheen hiustenlähtö, päänahan ärsytys, kuivuus ja joissakin tapauksissa ei-toivottu kasvojen karvankasvu.

Tähän luetteloon voidaan lisätä mahdollinen päänsärky, sydämentykytykset ja rintakipu. Mitä korkeampi on tuotteen pitoisuus, sitä suurempi on haittavaikutusten riski. Minoksidiilia ei myöskään suositella raskauden aikana. 

Minoksidiili on melko turvallinen lääke, mutta sitä ei pidä käyttää kokeilumielessä, koska se on kuitenkin lääke, jolla on haittavaikutuksia kuten millä tahansa lääkkeellä.

Muita hiuksia koskevia postauksia:

Yllättävä asia, mitä tarvitaan terveiden ja vahvojen hiusten ja kynsien kasvuun

Ovatko rakennepaikkaavat hoitoaineet haitallisia hiuksille?

Voiko hiusten harmaantumisen estää?

Apuja hiusten rispaantumiseen

Aiempi postaus katkeilevien ja rispaantuvien hiusten aiheuttajista ei sisältänyt ollenkaan ratkaisuja ongelmaan, joten jatkan tässä postauksessa aiheesta. Tosin, annoinhan jo vinkin niistä silkkityynynliinoista... ;) Tässä lisää vinkkejä.

Kuva: Lionesse Flat Irons.

Kiharat hiukset ovat käytännössä suoria hiuksia kuivemmat. Hius rispaantuu, kun siitä lähtee kosteutta, ja sen vastapainoksi hiussuomut aukeavat imee kosteutta ilmasta, suihkun höyrystä, sadeilmasta ja hiestä, turpoaa ja rispaantuu, varsinkin hankauksesta. Mainitsin jossakin aikaisemmassa postauksessani, että vanha T-paita on paras hiusten kuivaamiseen. Kun kuivaat hiuksia, niin vältä hankaamista. Myös runsaalla vedenjuonnilla on kuulemma merkitystä hiustenkin kunnon takia.

Vältä hiusten ylenmääräistä pesemistä ja valitse pesuun tuotteet, jotka ovat sulfaatittomia tai joissa on hyvin vähän sulfaatteja. Hiusten harjaaminenkin rispaannuttaa niitä (sanotaan, että hiusten pesun jälkeen niitä kannattaa kohennella ja selvittää vain sormin). Itse olen huomannut tuosta ionisoivasta harjasta kuitenkin olevan hyötyä, sillä se siloittaa hiuksia hyvin. Jos käytät suoristusrautaa, valitse mielellään ionisoiva keraaminen rauta.

Jotkut kampaajat suosittelevat hiuksille hyvää keratiinihoitoa kerran kuukaudessa, ja hiusseerumia joka pesun jälkeen. Minä olen hiukan skeptinen näitten suhteen, sillä useinkin niissä on silikoneja, jotka eivät välttämättä ole hiuksille hyväksi. Mutta mikä toimii yhdellä ei ehkä toimi toisella.

Kotitekoisia hiusnaamioitakin voi tehdä esimerkiksi muussaamalla avokadoa ja sekoittamalla siihen hiukan oliiviöljyä.

Kookosmaito on myös hyvää yli yön naamioksi. Lämmitä kookosmaitoa hiukan ja levitä se suortuviin yöksi (pyyhe tyynyn päälle) ja huuhtele se aamulla pois. Pese korkeintaan hyvin miedolla shampoolla.

Tämä on tosin jo vanha juttu, mutta jotkut käyttävät olutta hiuksiin. Se saa olla hiuksissa jonkin aikaa, ja huuhdellaan pois. Minusta tosin se haju jää hiuksiin, eikä ole kiva kulkea kaljanhajuisena ympäriinsä :)

Banaanissa on luonnollisia öljyjä ja siitä saa myös hyvän hiusnaamion, kun sekoittaa survotun banaanin luonnonjogurttiin ja laittaa hiukan hunajaa ja oliiviöljyä sekaan. Pehmentää hyvin hiusta.

Yksi oudoimmista kuulemistani neuvoista on käyttää mineraalivettä hiusten huuhtomiseen pesun jälkeen. Kuulemma se pitää päänahan ja hiusten happamuuden normaalilla tasolla. En ole kokeillut, mutta mainitaanpa nyt sekin tässä.

No sitten kananmuna! Kuka ei olisi kokeillut sitä hiusten pesuun? Tässä voin mainita, että kun kananmunan vispaa kunnolla, ja lisää siihen oliiviöljyä ja laita hiuksiin ja anna olla puolisen tuntia.

Oliiviöljyn olenkin jo maininnut. Sitä voi käyttää hiuste latvoihin sellaisenaankin ennen pesua. Majoneesin käyttäminen hoitoaineena on myös vanha juttu. Jotkut vannovat omenaviinietikkahuuhteluiden nimeen. Vaihtoehtoisesti voi käyttää sitruunamehun ja hunajan sekoitusta, joka sopii erityisesti vaaleahiuksisille, sillä seos vaalentaa hiuksia varsinkin auringossa käytettynä.

Siinäpä vinkki poikineen, eli nyt vaan kokeilemaan!

Yksinkertaista ihonhoitoa

Niin, varsinkin, jotkut asiat ovat yksinkertaisia, jos niitä pysähtyy miettimään. Aiemmissa postauksissani olen korostanut omega-3:sten hyötyjä ruokavaliossa. Tämän hyödyn voi saavuttaa helposti joko syömällä rasvaista kalaa tai ravintolisiä. Kalan olisi hyvä olla esim. villinä kasvanutta lohta, jotta siinä olevien harmillisten kemikaalien pitoisuus olisi mahdollisimman alhainen. Tosin nykyään puhutaan paljon esim. hormonihäiritsijöiksi epäiltyjen dioksiinien pitoisuuksista maailman vesissä.

Eräänä päivänä vietin laatuaikaa erään valintamyymälän ruokaöljyhyllyn luona. Täällä koin muutaman ahaa-elämyksen, nyt kun pysähdyin tutkimaan hiukan muitakin pulloja kuin oliiviöljyä sisältäviä. Päädyin ostamaan saksanpähkinäöljyä sen korkean omega-3 -pitoisuuden takia, vaikkakaan kasviperäinen omega-3 ei imeydy yhtä hyvin kuin eläinperäinen.

Hypätäänpä nyt sitten omega-7 -rasvahappoihin. Näitä rasvahappoja, toisin kuin kuutosta ja kolmosta voi elimistö valmistaa itse. Niiden tärkein lähde ravinnossa on liha ja täysmaito. Omega-7 -rasvahappojen, erityisesti palmitoleiinihapon on havaittu olevan erityisen hyödyllinen kehon rasvan polttamisessa (se edistää solujen rasva-aineenvaihduntaa), kolesterolin alentamisessa ja kakkostyypin diabeteksen estämisessä helpottamalla insuliiniresistanssia.

Lisäksi kyseinen aine kosteuttaa ihoa ja limakalvoja niin sisäisesti kuin ulkoisestikin käytettynä. Moni menopaussi-ikäinen nainen saa avun kuiviin limakalvoihin omega-7:ää sisältävien ravintolisien käytön kautta. Omega-7 lisää ihon immuniteettia, estää ja rauhoittaa tulehduksia ja uusii ihokudosta.

Makadamian omega-7:t muistuttavat ihon omaa rasvaa, jonka tuotanto vähenee ihmisen vanhetessa. Täten makadamiaöljy on erityisen hyvää ikääntyvälle iholle.

Luonnonmukaisemmin kuin kalliita kapseleita syömällä näitä omegoita saa esim. tyrnimarjoista ja makadamiapähkinöistä.

Makadamiapähkinöitä. Makadamiaöljyn käyttö esim. hiustenhoitotuotteissa on maailmalla nouseva trendi.

Koska omega-7 -kapselit ovat suhteellisen hintavia, olen minäkin syönyt kilotolkulla tyrnimarjarouhetta miettien samalla kauanko se säilyy ja mitä siitä loppujen lopuksi imeytyy. C-vitamiiniahan tyrnissä on myös paljon.

Nytpä makadamiaa eli australianpähkinää näköjään saa myös öljynä. Se sisältää n. 22% omega-7:ää, eikä pullollinen maksa paljoa. Makadamiaöljy on varsin stabiili öljy, ja se sopii hyvin ruoanlaittoon ja leivontaan ja jopa paistamiseen, kunhan lämpötila ei ylitä 190°
C. Muista kuitenkin, että makadamia on koirille tappavaa ainetta! Pähkinäallergikot on syytä myös välttää sitä.

Siinä missä nykyään veuhkotetaan arganiaöljystä, maailmalla on jo alkanut makadamiatuotteiden buumi varsinkin hiustenhoitotuotteissa. Kosmetiikassa on makadamiaöljyä käytetty minkkiöljyn sijasta jo jonkin aikaa, eli se ei siinä suhteessa ole uusi tulokas.

Myös tyrniöljyä saa kaupoista, mutta se ei ole hinnaltaan niinkään edullista, eivätkä sen käyttömahdollisuudet ole niin monipuoliset.