Näytetään tekstit, joissa on tunniste kalsium. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kalsium. Näytä kaikki tekstit

lauantai 4. kesäkuuta 2022

Millä saa vahvat ja kauniit kynnet?

Minulla on aina ollut herkästi liuskoittuvat kynnet, joita on ollut hankalaa, ja jopa mahdotonta kasvattaa hirveän pitkiksi, koska ne murtuvat jatkuvasti jostakin kohtaa.

Nyt yhtäkkiä huomaan, että kynnet kasvavat kohinalla, niitä saisi olla koko ajan lyhentämässä ja että ne ovat jopa niin vahvat, etteivät sakset oikein pure niihin. Eivätkä kynnet myöskään murru helpolla, mitä usein tapahtuu, kun kynsi on kovaa ja sitä yrittää leikata.

Miten tämä voi olla mahdollista?


Tässä olen nyt monta kuukautta ihmetellyt asiaa, enkä keksi muuta kuin yhden syypään tälle ilmiölle. Se on lisäkalkki (ja ehkä myös D-vitamiini).

Homma on ihmettelyn arvoinen myös siksi, että olen aina arvellut saavani kalsiumia paljon ravinnosta, koska käytän suhteellisen runsaasti esimerkiksi maitotuotteita.



Kalsiumlisät ovat yksi (luustohakuisen) myelooman vakiohoitomuodoista, ja siksi joudun niitä syömään. D-vitamiini edistää sen hyväksikäyttöä kropassa, ja D-vitamiinilisiä suositellaankin ainakin vanhemmille ihmisille käytettäväksi ympäri vuoden, riippumatta siitä, saako (kesällä) aurinkoa tai ei.


En siis keksi mitään muuta syytä vahvojen kynsien kasvuun kuin nuo kalsiumlisät, joita olen nyt syönyt viime kesästä saakka.

Pitkäjänteistä hommaahan se on, sillä kynsi kasvaa kuukaudessa 1-3,5 mm. Sormien kynnet (onneksi!) kasvavat jalkojen kynsiä nopeammin.

Minä olen jo siinä tilanteessa, että pitää tilata jalkahoitaja hiomaan nuo varpaankynnet lyhyemmiksi, koska mitkään sakset eivät niihin pure! En olisi ikinä uskonut! Käsittääkseni esimerkiksi kalsiumlisä ei toimi tässä asiassa, jos kalsiumin saanti ruokavaliosta on hyvää, eli täytyy myöntää, että siinä on ollut siis näköjään puutteita.

Jos siis haluaa vahvat ja kauniit kynnet, kannattaa kokeilla tätäkin. Kalsiumtabletit eivät paljoa maksa.

Kasvatatko sinä kynsiäsi ja onko siinä ollut ongelmia?

Oikein mukavaa viikonvaihdetta kaikille!

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Kalkkitablettien (kalsiumlisien) tarpeellisuus (uutta tutkimusta)

Kaikki terveyteen liittyvä on kompleksikasta, yksi asia johtaa toiseen ja asiat nivoutuvat yhteen. On vaikeaa erottaa  asiallista asiaa hömpästä Tämä tuli vaan mieleen, kun katsoin eilen amerikkalaista Lääkärit-ohjelmaa, jossa ensin  lytättiin lääketeollisuus ja lääkkeiden mainostus, sitten mainostetaan itse kaikkea hömppäjuttua.


Kuten olen aiemmin sanonut, lääkkeillä on oma paikkansa, mutta ei niitä aina tarvita. Virtsatietulehdus saattaa parantua karpalomehulla tai -kapseleilla (tästä on omakohtaisia kokemuksia), sinuiitti mennä oli nenän huuhtelulla (tämänkin tiedän omakohtaisen kokemukseni mukaan) ja korkea kolesteroli pysyä kurissa ruokavaliolla. Statiineja syö iso ihmismäärä ihan turhaan korkeaan kolesteroliin. Vain noin 10%:lla ihmisistä on korkea kolesterolin aiheuttama geeni, ja he saattavat tarvita lääkitystä, muille riittää ruokavalion järkeistäminen.

Miksi ollaan menty siihen, että halutaan hoitaa ongelma pillereillä, eikä vaivauduta tekemään oman terveyden vuoksi mitään muutoksia elintavoissa? Viime talvena pohdittiin asiaa eräässä Suomen Lääkärilehden numerossa (ilm. 15.1.2016) otsikolla "Potilaan velvollisuudet  - tarua vai totta".

Korkean kolesterolin sanotaan aiheuttavan verisuonten tukkeutumista. Tosin tähän tarvitaan hiukan muutakin. Kuten korkea verenpaine.

Suonia tukkivan "patin" muodostumiseen tarvitaan muutakin. En ala kerrata koko fysiologian oppimäärää, mutta tukkeuma ei tule rasvasta pelkästään, vaan siinä tarvitaan myös tulehdus ja kalsiumia. Tulehdus voi olla liiasta omega-6:sta johtuvaa (lue lisää täältä, KLIKS) ja liika kalsium veressä voi olla peräisin vaikkapa ns. "kalkkitableteista". Kalsium ei nimittäin imeydy sellaisenaan sinne, missä sen pitäisi olla (esim. luusto), vaan siinä tarvitaan myös D- ja K-vitamiinia.

Monet syövät kalsium + D-vitamiinilisiä osteoporoosin ehkäisemiseksi. Nyt senkin teho on asetettu kyseenalaiseksi, mikä hiukan hämmästytti minuakin (KLIKS). 135:n tutkimuksen meta-analyysin mukaan selkeään puoltavaa todistetta ei löydy, päinvastoin. Joissakin tutkimuksissa kalsiumlisät linkkautuivat sydänkohtauksista johtuviin kuolemiin, toisissa taas ei huomattu mitään tehoa.

Tästä kaikesta vedetty johtopäätös on se, että lujat luut pidetään lujina ainoastaan ruokavalion (ja liikunnan) avulla. Tämä on edelleen tärkeää parinkymmenen ikävuoden jälkeen, sillä luukato yleensä alkaa silloin.

Maitotuotteet ovat edelleen tärkein kalsiumin lähde. Tässäkin tosin piilee riskinsä. Kaupan on monenlaista ylisokeroitua valmistetta, jotka taas liian sokerin takia saavat aikaan ylipainoa, josta on omat ongelmansa (kuten diabetes). Maitotuotteiden ohella olisi hyvä syödä myös muuta kalsiumpitoista, kuten kala ruotoineen (purkkisardiinit ja lohi), riisi- ja soijamaito, mantelit, lehtikaali ja kalsiumpitoinen tofu.

Arvellaan, että ruoan kautta saatava kalsium tulee elimistöön pikkuhiljaa, eikä suurina määrinä ja yhtäkkiä, kuten tablettien kautta otettu. Liika kalkki veressä tarraa tulehtuneisiin osiin verisuonissa. Tätä tapahtuu etenkin munuaisten vajaatoiminnasta kärsivillä (esimerkiksi monet diabeetikot).

Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen juttu, ja vahvistaa sitä ajatusta, että kaikki tarpeellinen pitäisi saada ruoasta. Myös maitotuotteiden, etenkin maustamattoman jogurtin päivittäinen käyttö on hyödyllistä vielä parinkympin  - saatika sitten viidenkympin  - ikärajan jälkeen.

Käytätkö sinä maitotuotteita päivittäin?

tiistai 31. joulukuuta 2013

Joulukilot pois!

Aina sama juttu: niin mekin sitä täällä taivastelimme. Jouluna oli paino karannut palttiarallaa kaksi ja puoli kiloa ylöspäin. Osa tosin varmaan suolaisesta ruoasta johtuen. Nappasin Holland & Barrettiltä mukaani Healthy-lehden, jossa oli pieni juttu heraproteiinista. Herahan on se juustonvalmistuksen yhteydessä maidosta erottuva osa. Tästä sitten aasinsilta niin painonhallintaan kuin muuhunkin.


Heraa ei kannata heittää hukkaan, sillä siinä on täydellinen setti aminohappoja, etenkin lihasta kasvattavia ja korjaavia valiinia, isoleusiinia ja leusiinia. Tottakai kehonrakentajat käyttävät heravalmisteita, mutta niistä on hyötyä muillekin, kuten esimerkiksi vanhuksille, sillä se on todella hyvä luumineraalien, kuten kalsiumin, fosforin ja magnesiumin lähde.

Heraproteiini ei yksinomaan kasvata ja korjaa lihaksia, vaan korjaa myös rasituksen aikana menetettyjä glutationivarastoja, joka auttaa palautumista treenin jälkeen. Glutationi on myös varsin tehokas antioksidantti, joten sen vajaus kannattaa korjata tällä luonnollisella tavalla.

Heraproteiinin käytön edut eivät lopu siihen. On olemassa tutkimuksia, joiden mukaan painon pudottaminen helpottuu, jos ruokavalioon lisää 15-30% enemmän (hera)proteiinia. Myös proteiinipitoinen aamianinen pitää nälkää hyvin. Samalla tietty kannattaa tarkistaa alaspäin kuluttamiaan turhia hiilihydraatteja ja joissakin tapauksissa myös rasvaa.

Punaisen lihan vaaroista puhutaan usein, mutta tosiasia on, että sekä punainen liha, että heraproteiini parantavat australialaisten tutkimusten mukaan insuliiniherkkyyttä ja sitä myötä vähentävät kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

heraproteiinilla on myös todella alhainen glykeeminen indeksi (GI) ja glykeeminen kuormitus (GL), joten se nostaa verensokeria hitaasti ja pitää sikäli verensokerin tasaisena. Tämä auttaa myös painonhallinnassa.

Joidenkin tutkimusten mukaan heraproteiini tukee niin hyvin immuunipuolustusta (tukemalla valkosolujen muodostusta), että sitä suositellaan AIDS-potilaille.

Kaiken kukkuraksi hammaslääkärit ovat havainneet, että heraproteiini sisältää glykomakropeptidejä, jotka auttavat estämään hammasplakin bakteerien kasvua ja estävät myös plakkia tarttumasta hampaisiin.. Heraproteiini myös sitoutuu kalsiumiin edesauttaen hampaiden remineralisaatiota.

Tässä on siis todella monta syytä käyttää sitä. Maustamaton heraproteiini sopii monenlaisiin tarkoituksiin, ja ajattelin kirjoitella siitä hiukan lisää reseptien kanssa lähitulevaisuudessa.

Olen itse käyttänyt jonkin verran heraproteiinia siitä lähtien kun aloin käydä päivittäin salilla. Sillä voi korvata esimerkiksi aterian päivässä, mutta en suosittele korvaamaan koko päivän ruokia. Painonhallinnen kannalta heraproteiinin käyttö on aika helppoa, ja kaupoissa on tarjolla makuja jokaiselle.

Itse ajattelin viettää kasvis- ja proteiinipainotteista alkuvuotta uuden saliohjelman kanssa. Pysykääpä kuulolla!