Tulipa vaan mieleen tästä leikatusta peukustani, että onpa se ihme, että naisilla nivelongelmat ovat yleisempiä kuin miehillä. Artroosia on enemmän naisilla ja jos puhutaan reumasta (joka on autoimmuunisairaus), naisia on sairastavista selkeästi kolme kertaa enemmän kuin miehiä. Tarkkaa syytä asiaan ei tiedetä, mutta joitakin arvioita on esitetty alan julkaisuissa.
Naisilla arvellaan yleisesti ottaen olevan liikkuvammat nivelet kuin miehillä, tässä ehkä yksi syy nivelongelmiin. Tällä saattaa selittyä etenkin polvinivelen kuluma, jossa nivel yksinkertaisesti vaan hiertyy rikki.
Naishormoni estrogeeni näyttäisi suojaavan kivulta. Juuri ennen kuukautisia estrogeenitaso romahtaa, joten monet kokevat nivelkivut silloin pahempina. Raskauden aikana taas estrogeenitaso on korkealla, mikä valmistaa naista kestämään synnytyskivut.
Toisaalta taas naisahormonien arvellaan olevan altistava tekijä joillekin nivelongelmia aiheuttaville sairauksille, kuten lupus ja reuma, sillä niihin on suurin riski sairastua hedelmällisessä iässä ja naisena.
Hormoneilla voi vain osin selittää kivun tuntemista. Oletettavasti kehon omat kivunlievittäjät, endorfiinit, toimivat paremmin miehillä kuin naisillä. Naisilla myös erittyy vähemmän mielihyvää aiheuttavaa dopamiinia, jota tarvitaan endorfiinien tehokkaaseen toimintaan.
Naisten kompleksikas hormonitoiminta voi myös aiheuttaa kipulääkkeiden imeytymisen häiriöitä. Sen, ja myös naisten hitaamman ruoansulatuksen takia saatetaan joskus tarvita korkeampaa kipulääkeannosta kuin normaalisti.
Jos esimerkiksi nivelkivut vaivaavat, on hyvä ottaa nämäkin asiat esille lääkärin vastaanotolla.
Blogi terveydestä, terveellisestä ruoasta, kosmetiikasta, luontaistuotteista ja yleensä maailmanmenosta aikuisen naisen silmin nähtynä. Kaksi kierrosta syövän sairastelua värittää elämääni ja kolmas jäi pysyväksi riesaksi. Arkielämän psykologiaa ja johtajuuttakin saatetaan blogissa sivuta. Taustaltani olen pitkän linjan lääketutkimusammattilainen, ja ruodin postauksissa mm. kosmetiikan ja luontaistuotteiden ainesosia ja tehoa omien käyttökokemusten ohella.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste reuma. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste reuma. Näytä kaikki tekstit
tiistai 17. maaliskuuta 2015
tiistai 8. toukokuuta 2012
Keräkaali
Huomasin kaupassa käydessäni, että jostakin päin maailmaa hinattua varhaiskaalta oli jo kaupan. Suuri hinku on ostaa ainakin kotimaista, sitten kun se ilmestyy kauppoihin. On se sen verran hyvää sellaisenaan raasteena, tai vaikka kaalipadassa tai kääryleinä, joita kumpaakaan en pilaa millään viljasuurimoilla. Kaalikääryleihin saa ihan tarpeeksi täytettä kun jauhelihan seuraksi sinne täytteeseen pilkkoo kaalin yrimen.
Tulipa kaalista sitten mieleeni kaupassa hauska lapsuusmuisto. Naapurin tyttöjen kanssa leikittiin ahkerasti kaikenlaisia pihaleikkejä, ja eräänä vuonna tyttöjen äiti oli laittanut kasvimaalle kaalta kasvamaan, ja hyvin se kasvoikin. Jokaikinen kaalinpää oli haljennut kyljessä omaa suuruuttaan, ja me tytöt sitten kävimme aina välillä pienillä käsillämme raastamassa halkeamista kourallisen mehevää kaalta. Hyvältä se maistuikin.
Kukaan ei vaan tullut ajatelleeksi sitä, että pian oli koko kaalirivistö tököttämässä onttona siellä kasvimaalla. Pakkohan tietty sitten oli tekosensa tunnustaa kun naapurin tyttöjen vanhemmat ihmettelivät että onko kaaleissa joku kummallinen tauti kun olivat ontoiksi jääneet (naapurin tyttöjen isä oli ammatiltaan toimittaja, ja vielä nytkin ajattelen, että olipa hyvä ettei hän ehtinyt tehdä asiasta mitään kohuartikkelia maakunnan lehteen....).
Luontaisesti Terve -lehdessä oli juttu keräkaalista (kirjoittaja on Merja Lindström), tässä muutamia poimintoja: Kaali sisältää runsaasti C- ja K1 -vitamiineja, karotenoideja, foolihappoa, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja seleeniä. Kaalin sisältämät flavonoidit ja rikki (josta johtuu kaalen kamala haju sitä ruoaksi valmistettaessa) toimivat hapettumisen estoaineina.
Kaalta voi käyttää muutenkin kuin sisäisesti. Artikkelissa suositellaan kaalikääreen tekemistä ja sen käyttämistä hoitona nyrjähdyksissä, erilaisissa vammoissa, turvotuksissa, niveltulehduksissa, kuumotuksessa, vesipolvessa, rintatulehduksen hoidossa (tästä olen kuullutkin, imettävien äitien ongelma), reumaoireisiin, reumatulehduksiin ja huonosti paraneviin ja märkäisiin haavoihin.
Kääre on helppo tehdä: Pese kaali ja ota päällimmmäiset lehdet kääreen tekoon. Ohenna kovaa lehtiruotia veitsellä ja sen jälkeen kaulitse lehteä tai hakkaa sitä lihanuijalla niin, etttä kaalin neste nousee pintaan. Aseta lehti hoidettavalle paikalle (kirjoittaja laittaa vielä sen alle kaaliraastetta) ja kiedo hoidettava alue muovikelmuun. Tämän päälle voi vielä laittaa pyyhkeen. Kaalikääreen kannattaa antaa vaikuttaa 1-3 tuntia, tai sitä voi pitää vaikka yön yli.
Tulipa kaalista sitten mieleeni kaupassa hauska lapsuusmuisto. Naapurin tyttöjen kanssa leikittiin ahkerasti kaikenlaisia pihaleikkejä, ja eräänä vuonna tyttöjen äiti oli laittanut kasvimaalle kaalta kasvamaan, ja hyvin se kasvoikin. Jokaikinen kaalinpää oli haljennut kyljessä omaa suuruuttaan, ja me tytöt sitten kävimme aina välillä pienillä käsillämme raastamassa halkeamista kourallisen mehevää kaalta. Hyvältä se maistuikin.
Kukaan ei vaan tullut ajatelleeksi sitä, että pian oli koko kaalirivistö tököttämässä onttona siellä kasvimaalla. Pakkohan tietty sitten oli tekosensa tunnustaa kun naapurin tyttöjen vanhemmat ihmettelivät että onko kaaleissa joku kummallinen tauti kun olivat ontoiksi jääneet (naapurin tyttöjen isä oli ammatiltaan toimittaja, ja vielä nytkin ajattelen, että olipa hyvä ettei hän ehtinyt tehdä asiasta mitään kohuartikkelia maakunnan lehteen....).
Luontaisesti Terve -lehdessä oli juttu keräkaalista (kirjoittaja on Merja Lindström), tässä muutamia poimintoja: Kaali sisältää runsaasti C- ja K1 -vitamiineja, karotenoideja, foolihappoa, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja seleeniä. Kaalin sisältämät flavonoidit ja rikki (josta johtuu kaalen kamala haju sitä ruoaksi valmistettaessa) toimivat hapettumisen estoaineina.
Kaalta voi käyttää muutenkin kuin sisäisesti. Artikkelissa suositellaan kaalikääreen tekemistä ja sen käyttämistä hoitona nyrjähdyksissä, erilaisissa vammoissa, turvotuksissa, niveltulehduksissa, kuumotuksessa, vesipolvessa, rintatulehduksen hoidossa (tästä olen kuullutkin, imettävien äitien ongelma), reumaoireisiin, reumatulehduksiin ja huonosti paraneviin ja märkäisiin haavoihin.
Kääre on helppo tehdä: Pese kaali ja ota päällimmmäiset lehdet kääreen tekoon. Ohenna kovaa lehtiruotia veitsellä ja sen jälkeen kaulitse lehteä tai hakkaa sitä lihanuijalla niin, etttä kaalin neste nousee pintaan. Aseta lehti hoidettavalle paikalle (kirjoittaja laittaa vielä sen alle kaaliraastetta) ja kiedo hoidettava alue muovikelmuun. Tämän päälle voi vielä laittaa pyyhkeen. Kaalikääreen kannattaa antaa vaikuttaa 1-3 tuntia, tai sitä voi pitää vaikka yön yli.
![]() |
| Superruokaa! |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

