Guayusa-tee

Törmäsin iHerbissä tällaiseen yrttiteehen, ja se vaikuttaakin todella mielenkiintoiselta tuttavuudelta. Guayusa on Amazonilla kasvava, yerba mateen tavalla orjanlaakerien sukuun kuuluva puu, jonka lehtiä on tiettävästi käytetty jo ainakin 1500-vuotta (hautalöydön mukaan, oletettavasti kuitenkin käytetty jo yli 2000 vuotta luonnonkansojen keskuudessa) teenä esimerkiksi metsästäjien aistien terävöittämiseksi.

Guayusatee sisältääkin runsaasti kofeiinia, jonka lisäksi siitä löytyy suklaastakin tavattua teobromiinia (tästä taas muistutus, että se on koirille erittäin vaarallista!) ja vihreässä teessäkin esiintyvää teaniinia, jolla on rauhoittava vaikutus (vähentää psyykkistä ja fyysistä stressiä). Näiden lisäksi se sisältää kaikki ihmiset tarvitseman aminohapot ja se sisältää runsaasti antioksidantteja, ja sen ORAC-arvo (hapen radikaalien imeytymisarvo) on korkeampi kuin vihreässä teessä. Sen sisältämän kofeiinin sanotaan olevan hitaasti imeytyvää joten siitä ei tule yhtäkkisiä oireita kuten jotkut herkät saavat kofeiinista.

Todella antioksidanttipitoista juomaa, joka on  lisäksi luomua ja reilun kaupan tuote.

Ensimmäinen teepussin nuuhkaisu toi mieleen kuivatun saunavihdan - tuoksuu aikalailla samalta kuin yerba matee. Guayusa ei kuitenkaan ole mitenkään kitkerää ja siinä on miedosti makea jälkimaku.

Minun mielestäni ihan juotavaa, ja oikein hyvä vaihtoehto aamukahville!

Matcha-tee

Olen kovasti tykästynyt matcha-teehen. Se kun on niin kovin antioksidanttipitoista ja terveellistä.

Kupillinen matchaa (saisi olla vispattu paremmin ja vaahtoisemmaksi). Päällä bambusta tehty mittakauha, keskellä purkki Forsmanin matchaa ja vasemmalla bambuinen matchavispilä, jolla jauhe sekoitetaan kuumaan veteen.

Kaikki tee tehdään Camellia Sinensis -kasvista, joka on ikivihreä pensas valkoisine kukkineen. Suurin osa käyttämästämme teestä on fermentoitua (oksidoitua) tummaa teetä, mutta vihreälläkin teellä alkaa olla jalansijansa länsimaisessa teekulttuurissa. Valkoinen tee taas on fermentoimatonta teetä, joka on tehty nuorista lehdistä, ja on oikeastaan eräs vihreän teen muoto.

Matcha-tee on oma lukunsa. Teenlehdet poimitaan, höyrytetään välittömästi, kuivataan ja jauhetaan hienojakoiseksi pulveriksi. Pulveri käytetään juomaan sellaisenaan, eikä sitä hauduteta ja siivilöidä, kuten vihreään teehen tarkoitettuja lehtiä.

Matcha-teessä säilyvät valmistusmenetelmän takia vihreän teen antioksidantit paremmin kuin teessä yleensä. Tällä teellä sanotaankin olevan paljon hyviä ominaisuuksia, kuten sen oletettu metaboliaa buustaava ominaisuus.

Vaikka kahvin juonnilla on omat hyvät ja huonot puolensa, monet ovat vaihtaneet kahvin vihreään teehen, koska vihreä tee piristää kahvin lailla, koska se sisältää myös kofeiinia. Teessä on kuitenkin rauhoittavaa ainetta, teaniinia, joka tasoittaa energisoivaa vaikutusta.

Suurin osa teen hyödyistä saadaan sen sisältämistä epigallokatekiineista. Ne kuuluvat katekiinien ryhmään, ja niitten hyötyvaikutuksia on tutkittu varsin laajasti. Epigallokatekiineista (EGCG) on todettu saatavan hyötyä esimerkiksi syövän, HIV:n, sydän- ja verisuonitautien, endometrioosin jne. hoidossa (ks. linkit).

Japanissa on todettu, että jo viiden kupillisen juominen vihreää teetä (huom. japanilainen teekuppi on pienempi kuin länsimainen, ks. kuvan kuppi, joka vetää 1,2 dl) toimii sydän- ja verisuonisairauksissa paremmin kuin statiinit. Sama viiden kupin sääntö pätee myös dementian etenemisen estoon.

Koska kiehuva vesi tuhoaa teen sisältämiä hyviä aineita, älä koskaan käytä teehen muuta kuin noin 80°C vettä.