Liikuntapäiväkirja - 68 viikkoa takana

Jonkinlainen sunnuntaiketutus vaivaa tänään. Ja huomenna maanantaiketutus. Tiistaina vasta yleensä alkaa päästä normaalivauhtiin.

Laitoin eilen kynnet, mutta jo tunnin jälkeen ne näyttivät siltä kuin olisi kulkenut konttien. Tässä NOTD korjattuna. Eivät täydelliset, mutta sinne suuntaan...

Siis edellisviikolla pääsin jo vauhtiin ja kävin neljänä päivänä salilla, kolmena polkemassa sitä pahuksen pyörää ja sitten jo neljäntenä tehden puolihuolimattomasti 45 minuutin pyöräilyn jälkeen koko punttisarjan, jonka minulle armas PT:ni viime vuoden puolella suunnitteli.

Oumaigaad. Lihakset kipeinä... Tällä viikolla sitten kävin vain kolmena päivänä. Pyörää ja laitteita ja puntteja, mutta ei oikeastaan mitään vakavalla naamalla. Perjantaiaamuna oli PT:n puhuttelu ja pyysin häntä sitten korjaamaan muutamia liikkeitäni. Korjaamista niissä olikin, ihan täysiä pisteitä en repsahtaneesta tyylistäni saanut.

Miesystävä on nyt ihan suunnattoman innostunut Fustrasta. Yläkerran olkkarissa pitäisi nyt olla jatkuvasti ohjaamassa. No hyvä niin, kun en itse jaa hänen tennisharrastustaan, vaikka nuorempana pelasinkin.

PT selvensi hiukan ajatuksiani. Olen ollut aiemmin sitä mieltä, että painoja ja vastusta pitää koko ajan lisätä, mutta se ei olekaan ihan niin. Lihas kasvaa suurilla painoilla ja pienillä sarjoilla, mutta jos rasvaa polttaa, niin painojen ei tarvitse olla isoja, mutta sarjojen pitkiä. Olen tehnyt nyt hommia isoilla painoilla ja 3x15 sarjoilla, mutta nyt pitäisi ruveta vaihtelemaan ja isoilla painoilla tehdä vain pienempiä sarjoja kerrallaan.

Pyörällä yli 50 vauhti polttaa rasvaa, mutta ei kai siinäkään tarvitsisi olla liki parinkympin vastusta.

Miettii hän, ja tarkistaa sen ensi viikolla PT:ltään.