Pitääkö uudet vaatteet pestä ennen käyttöönottoa?

Tätä minä olen usein miettinyt. Kuulutko sinä niihin, jotka laittavat ostoksensa heti pyykkikoneeseen, vai niihin, jotka vaan repivät vaatteesta laput irti ja laittavat sen sitten ylleen?

Kannattaa ehkä miettiä kahdesti, varsinkin jos on herkkä iho. Uusien vaatteiden kankaissa voi nimittäin piillä todella ikäviä asioita.

Uusissa vaatteissa voi olla kemikaaleja ja kehon jätteitä, joita kutsutaan joskus yleisnimellä ”myymälämyrkky”,(store poison) mikä tarkoittaa kaikkea, mikä on pestävä pois ennen kuin vaatteen voi turvallisesti pukea päälleen. Mutta onko se vain puhtausfanaatikoiden mielikuvituksen tuote vai todellinen asia?

Valmistusprosessissa käytetään kemikaaleja, jotka jäävät vaatteisiin.

Tämä on todellinen asia.

Valmistuksesta, pakkaamisesta ja kuljetuksesta sekä muiden ihmisten vaatesovitteluista johtuen uudet vaatteet ovat todennäköisesti käyneet läpi paljon käsittelyä ennen kuin ne päätyvät ostajalle. 

Uudet vaatteet voivat sisältää valmistuksen aikana lisättyjä kangasviimeistelyaineita. On olemassas varsin tuore tutkimus ”The Health Impact of Fast Fashion: Exploring Toxic Chemicals in Clothing and Textiles” (Pikamuodin terveysvaikutukset: vaatteiden ja tekstiilien myrkyllisten kemikaalien tutkiminen), jossa todettiin, että myrkylliset kemikaalit läpäisevät kankaan tuotannon kaikki vaiheet puuvillansiemenen istuttamisesta vaatteen viimeistelyyn.

Tutkimuksessa viitattiin moniin kemiallisiin käsittelyihin, joilla parannetaan kankaan laatua, kestävyyttä ja saavutetaan tiettyjä esteettisiä vaikutuksia. Näihin kuuluu mm. formaldehydihartsikäsittely, jota käytetään kankaiden rypistymisen estämiseen.

Kangasten kemikaalit voivat olla ongelma, mutta niin voivat myös väriaineet. Polyesterin, spandexin ja nailonin kaltaisissa synteettisissä kankaissa käytetään niin kutsuttuja disperse-väriaineita kankaan värjäämiseen. Niiden pienet hiukkaset pääsevät tunkeutumaan ihoon ja voivat aiheuttaa oireita, kuten kutinaa, punoitusta ja ekseeman kaltaisia oireita. Varsinkin tummissa väreissä on enemmän näitä pigmenttejä, joten ne ovat siinä mielessä hankalampia.

Kun taas luonnollisissa kankaissa, kuten villassa, puuvillassa ja silkissä, värjäykseen käytetään pigmenttejä, joiden molekyylit ovat liian suuria läpäisemään ihon esteen. Juuri siksi vauvoille tai herkälle iholle suositellaan vain 100-prosenttisesta puuvillasta tehtyjen vaatteiden ja tekstiilien käyttöä.

Laajamittainen ongelma

Vaikka kertaluonteisesti käytetystä vaatteesta aiheutunut kosketusihottuma ei ole mukavaa, niin mitä tapahtuu, kun ongelma ilmenee vaatteessa, jota joudut käyttämään päivittäin esimerkiksi töissä?

USA:ssa esimerkiksi oli tilanne, joka tapahtui vuonna 2020, kun Delta-lentoyhtiön työntekijät haastoivat wisconsinlaisen vaatevalmistajan Lands’ Endin oikeuteen väittäen, että heidän työpuvut aiheuttivat ihottumaa, hiustenlähtöä ja hengitysvaikeuksia. Jotkut lääkärit ohjeistivat potilaita, joiden oli käytettävä työpukua, ottamaan EpiPen-adrenaliinikynät mukaan lennolle. 

Lopputulema? Kyseinen lentoyhtiö joutui lopulta uusimaan henkilökunnan työpuvut, jotka sittemmin tehtiin käsittelemättömämmästä kankaasta.

Se ei ollut ensimmäinen kerta, kun lentoyhtiöiden työvaatteiden kanssa tapahtui jotain vastaavaa. Vuonna 2011 Alaska Airlinesin lentoemännät alkoivat kärsiä terveysongelmista sen jälkeen, kun yhtiö otti käyttöön uudet työvaatteet. Vuonna 2016 myös American Airlinesin tytäryhtiön American Eaglen lentoemännät alkoivat kärsiä ongelmista uusien työvaatteiden käyttöönoton jälkeen. Deltalla sama juttu vuonna 2019.

Ongelma ei siis todellakaan ole kenenkään "korvien välissä".

Mitenkäs sitten pukukopit ja vaatteitten sovittelu?

Minä en ole mitenkään bakteerikammoinen ihminen, mutta tuon nyt tämänkin tähän samaan syssyyn esille. Vaatteiden ostaminen suoraan rekistä tai hyllystä kaupoissa mainitaan joissakin lukemissani lähteissä myös biohasardina.

Pesemättömiä vaatekaupan vaatteita analysoineet tutkimukset paljastavat merkittävän mikrobien esiintymisen. Tuo linkitetty tutkimus oli jokseensakin ällistyttävää luettavaa. Vaikka otannassa tutkittiinkin vain 14 kaupasta ostettua vaatekappaletta, useasta niistä löydettiin bakteereja ja hiivaa. Jotkut vaatekappaleet olivat pahasti saastuneet monilla organismeilla, mikä viittaa siihen, että joko monet ihmiset ovat kokeilleet niitä tai joku on kokeillut niitä hyvin likaisena. Tavallaan puhkeutuessasi uusiin vaatteisiin, saatat koskettaa jonkun kainaloita tai tai nivusia.

Kuinka vaarallisia kemikaalit ja bakteerit ovat uusissa vaatteissa, ja mitä voi tehdä?

Iho on kehon voimakas suojamuuri, joten useimmat tilanteet eivät ole niin äärimmäisiä. 

Laajamittaiset epidemiologiset todisteet, jotka yhdistävät pitkäaikaiset terveysriskit vaatteiden kemikaaleihin, ovat edelleen rajallisia. Näiden kemikaalien aiheuttamat akuutit systeemiset sairaudet ovat harvinaisia, ellei altistuminen ole erittäin suurta tai käyttäjällä ole erityisiä allergioita. Siitä huolimatta (ja mm. aiemmin mainitsemieni lentoyhtiöitten uniformuja koskevien tapausten) on dokumentoitu tapauksia, joissa kumulatiivinen kemikaalialtistuminen on aiheuttanut vakavaa kosketusihottumaa ja kroonisia terveysvaikutuksia.

Sanoisin, että pese uudet vaatteesi ennen käyttöä ainakin, jos vaatteissa on voimakas kemikaalinen haju.

On epätodennäköistä, että uusien vaatteiden pesemättä jättäminen johtaisi yhtäkkiä sairauteen - ainakaan, jos olet muuten terve. Mutta jos sinulla on herkkä iho, pesemättömien vaatteiden käyttäminen voi aiheuttaa ihoärsytystä, koska niissä on valmistusprosessista peräisin olevia epäpuhtauksia tai aiemmista sovituksista jääneitä jäämiä.

Pesukone on nopein ja paras tapa poistaa uudet vaatteet, ja se ainakin osan kemikaalijäämistä, väriaineista ja kiinnitysaineista, pölyn ja tekstiilikuidut valmistuksesta sekä muiden ihmisten käsittelyn jäljet. Tavallinen pesu pesuaineella riittää yleensä, mutta ”tummat farkut tai muut voimakkaasti värjätyt vaatteet on ehkä pestävä kahdesti ennen käyttöä, jotta väripigmentit eivät siirry iholle.

Pesetkö sinä aina uudet vaatteesi ennen käyttöä?

Hyvää ja huonoa ja muuta mieleen juolahtanutta

Ostin taannoin uuden antiperspirantin. Ajattelin, että appelsiinin tuoksu olisi kiva, sellainen "lift me up" -juttu.

Nivealta löytyi tällainen suihkepullo sillä appelsiinin tuoksulla. Mutta että on surkea tuote, ei kyllä totisesti pidä hienhajua yhtään. En suosittele, enkä takuulla osta uudelleen. Olkoonkin, että tuoksu on kiva.

Ettei nyt menisi ihan valittamiseksi, niin pitää kehuakin jotakin tuotetta. Muistatteko, kun kerroin kosmetologini suosituksesta kuivalle iholle/kuiville iholäiskille? Se postaus on luettavissa täällä, ja eikös vaan taas nuo kuivat ja punoittavat läiskät ovat ilmestyneet poskipäilleni. 

Acon Minidermistä on näköjään ilmestynyt tällainen Duo-versio. "Tavallisen" Minidermin ja tämän Miniderm Duon suurin ero on se, että toisin kuin Miniderm, Miniderm Duo sisältää myös 2 % karbamidia, joka kosteuttaa ihoa tehokkaasti lievittäen kuivuudesta aiheutuvaa kutinaa sekä vahvistaen samalla ihon luonnollista läpäisyestettä. Molemmat ovat täysin säilöntäaineeton perusvoiteita.

Nämä molemmathan ovat hajustamattomia ja sisältävät korkean määrän kosteuttavaa glyseriiniä.

Laitoin naamiomaisesti tätä poskipäille paksun kerroksen, ja nyt alkaa helpottaa noiden läiskien kanssa. Ärsyttävä vaiva tämäkin.

*****

Mietin tässä tämän viikon ruokapuolta. Viime viikko meni taas Wolttaillessa aterioita, mutta voisi sitä jotakin tänään itsekin laittaa.

Tuli mieleen eräs hauska juttu menneisyydestä. Minun avisvainaani (älkää sekoittako tähän seitsemän viikkoa sitten kuolleeseen miesystävääni - siis nyt viittaan aviomieheeni, joka kuoli nuorena tapaturmaisesti)  paras ystävä oli joskus aikoinaan Baghdadissa Irakissa töissä. Hän oli usein lomillaan meidän mukanamme Suomessa mökillä ja ihastui todella laittamiini valkosipuliperunoihin,

Hän rupesi Suomeen lopullisesti palattuaan seurustelemaan erään nuoren naisen kanssa. Kutsuttakoon häntä tässä vaikka J:ksi.

J:lla oli kova hinku naimisiin ja tämä avikseni bestis sanoi, että sehän sopii, jos osaat tehdä samanlaisia valkosipuliperunoita kuin mitä minä laitan.

J vakuutti hänelle, että toki hän osaa niitä laittaa, ilman muuta - ja soitti minulle heti tilaisuuden tullen kysyen reseptiä. 

Ei minullakaan niihin mitään kummallisempaa ohjetta ole. Kunhan laittaa paistinpannulle rasvaa (voita tai öljyä tai molempia), pilkottua valkosipulia ja raakana viipaloidut, kuoritut perunat. Siinä sitten niitä paistelen ja laitan ne sitten uunivuokaan. Hiukan suolaa, ehkä pippuria ja pannun huuhtelen pienellä määrällä vettä, joka menee myös uunipannuun.

Yleensä laitan uunivuokaan perunoiden päälle paistumaan lihamurekkeen. Helppo ohje löytyy täältä. Koko homma tarjoillaan sitten vihersalaatin kera, ja ainakin näille äijille se on aina maistunut. Kuten myös minulle.

Ilmeisestikin J myös onnistui valkosipuliperunoiden teossa, koska sitten he menivät kihloihin ja naimisiin. Ovat edelleen naimisissa ja ilmeisen onnellisia. Tarina ei kerro, mikä osuus noilla minun valkosipuliperunoillani on ollut heidän avioliitossaan, mutta veikkaan, että niitä on todella usein kyllä heillä syöty.

Taidankin laittaa tänään satsin valkosipuliperunoita ja sen murekkeen. Pitää vaan ehtiä syödä ne hyvissä ajoin ennen lauantaita, jolloin meillä on taas Varha-ryhmän kokous. En halua haista siellä valkosipulilta.

Silakkamarkkinoilla

Kerrankin on tapahtuma suoraan ulko-oven edessä. Eilen joku Varhan kokouksessa arveli, että on niin rauhatonta asua tässä jokirannassa, mutta sanoin, että ei ollenkaan. Sitä paitsi minun molemmat makkarini ovat pihan puolella, ja siellä on hiljaista kuin huopatossutehtaassa.

Naapurissa liehui Suomen valtionlippu. Tätä näkee harvoin.

Ahvenanmaalaisia.

Saaristolaislimppua. Tätä pitää tuolta hakea vielä tänään.

Kuopiolaisia muikkuja. Olivat hyviä!

Keramiikkaa.

Savulohta ja savulahnaa ja-siikaa

Savusilakoita, nam!

Hauskoja kukkapurkin suojuksia.

Kansainvälistä meininkiä.

Tyrnihilloa, -mehua sun muuta.

Ensiapua Halloweenin vampyyrienkarkoitukseen.

Rullapullaa, siis sellaista pullaa, joka paistetaan vieterin muotoon.

Silakoita eri mausteliemissä.

Päivän löytö: savustettua emmentaljuustoa. Tämä oli todella hyvää. Pitää hakea tänään lisää.

Toissapäivän meikkauskurssin ostokset

Katsotaanpas sitten, mitä jäi meikkauskurssilta "käteen", eli mitä hankin, kun tuotteet hyviksi havaitsin.

Ostin siis Fenty Beautyn Soft'lit Naturally Luminous -meikkivoiteen (sävy 175, näitä on muuten 50 eri sävyä), Fenty Cheeks -poskipunan (sävy Tahiti Teeze), Fenty We're Even -peitevoiteen (sävy sama kuin meikkivoiteella - peitevoiteitahan menee aina, minulla ainakin enemmän kuin meikkivoidetta, koska käytän usein ilman pohjaakin), E.L.F. highlighterin (sävy Rose Quartz) ja highlighter-siveltimen (brändi My Kit).

Meikkivoiteen kuvaus oli: "light with warm neutral undertones". Paletilla se näytti kovin kellervältä, ja ajattelin ensin, että eiiih! Mutta sittenpä se sulautuikin nätisti kasvoille. jatkoin itse levittämistä pensselillä ja se ilmeisesti jäi hiukan rannuiksi, koska yksi tapahtuman ohjaajista kävi sitä sutimassa ohuemmaksi ja kehoitti vaan pitäytymään hyvin ohuessa kerroksessa. Onhan se sitten kerrostettavissa, jos tarve vaatii. Tässä vaati vain hiukan lisää couperosasta punoittaville poskipäille, muu korjattiin peitevoiteella.

Hyvältä näytti, itse asiassa aiemmin E.L.F.:in tilaisuudessa kokeiltu meikkivoide taas oli punertavampi, ja se teki minusta päivänvalossa aika kalvakan näköisen. Tämä oli parempi, vaikka sitä keltaisuutta ensin kauhistuinkin. Kyllä se vaan on niin, että elämäni sopivimmat meikkivoiteet olen löytänyt kun ammattilainen on auttanut.

Peitevoidekin tuntui silmänalusilla hyvältä. Tällä brändillä on myös valoa heijastava puuteri, jolla peitevoide kiinnitettiin silmien alle.

Itse asiassa tuon poskipunan sävy muistutti enemmän tuota kuvaustaustaa.

Poskipuna olikin sitten se kaikista kummallisin juttu. Sain valita kahdesta suositellusta sävystä. Toinen oli korallinen, sellainen, joihin yleensä sorrun, ja toinen tämä.

Päätin kokeilla jotakin uutta, joten valitsin tämän, vaikka se niin kummallislta rasiassa näyttikin. Tähän kuvaan on vaikea vangita sävyä kokonaan, mutta se näytti lähinnä sellaiselta kellervänruskealta ja pronssiselta. Pronssisemmalta kuin tämä kuva alla, en saanut siihen muokattua oikeaa sävyä ja valo oli päivälläkin varsin huono.

En olisi kuunaan itsekseni tähän sävyyn tarttunut, sillä rusehtavuudestaan huolimatta se näytti aika kylmältä sävyltä.

Puna ei ole ollenkaan näinkään punervaa luonnossa.

Kuitenkin se oli ihan loistava valinta, ja kun sitä varovaisesti tupsutteli poskille, se näytti todella luonnolliselta ja hyvältä. Muutkin sitä ihastelivat! Eikä suotta. Tämä siis meni oitis hankintalistalle. Siltikin, vaikka siinä on hiukan kimallusta, mitä vierastan. Ei se iholla tehnyt mitään diskopalloefektiä.

Kicksin sivuilta kaappasin hiukan totuudenmukaisemman kuvan tuosta sävystä, vaikka ei tämäkään ole ihan...sähkövalossa se oli keltaisempi.

Knoppi: Miten se poskipuna sitten oikein pitää laittaa? Ei lähemmäksi kuin kaksi sormenleveyttä nenänvarresta ja nostaen aina ohimoille, kuulemma. Sieltä ohimolta sitä voi tupsuttaa myös hiukan alemmaksi, mutta poskilla sen pitää olla "omenoilla". Aloita vähällä ja käytä sivellin aina kämmenselän tai paletin kautta, ja kerrosta tarpeen mukaan.

Rohkaistuin sitten ostamaan myös highlighterin, vaikka kyllähän noita omistakin varastoista löytyisi, kunhan oikein penkoisi.

Highlighteriksi valikoitui E.L.F.:n Halo Glow, sävy Rose Quartz. Tämä on siitä kätevä, että tämä on tuubissa oleva ja voidemainen, ja siinä tuubin päässä on vaahtomuovilevitin, jolla korostusvärin saa taatusti oikeaan paikkaan.

Hintakaan ei päätä huimannut. Sävyjä on kaiken kaikkiaan 6.

Vielä noista Fenty Beautyn tuotteista sen verran, että monissa niistä on fysikaalinen auringonsuoja. Myös kehuisin irtopuutereita. Teki mieli ostaa sellainenkin, mutta minulla on vielä vanhaa jäljellä sen verran, että maltoin mieleni.

Kolmen Fentyn tuotteen ostaja sai sitten kaupanpäällisiksi vaahtoputsarin, jolla itse en taida tehdä pahemmin mitään. Tuote on matkakokoinen.

Kaikille oli tällaiset vaaleansiniset hiuspannat. Kaipa tämän sai pitää - minä huomasin vasta lähdettyäni ja parkkihalliin päästyäni, että tämä keikkui yhä päässä. Enpä tosin taida tälläkään mitään tehdä.

PS: The Body Shopilla on sekä kaikki Sugar Pumpkin, että Refreshing Passionfruit -kausituotteet -50% aina 2.11. saakka. Taidan minäkin käydä vielä toistamiseen joululahjaostoksilla.

Meikkauskursseja Sokoksilla

Kuten ehkä edellisen postauksen lopusta huomasittekin, Sokoksilla ympäri Suomea on  tällä viikolla "Kun on sinun hetkesi loistaa"-meikkauskoulutuksia.

Itse olin hiukan mattimyöhäinen ilmoittautuja, ja sitten useimpien kiinnostavien brändien 

koulutukset olivatkin jo täyttyneet, mutta ilmoittauduin toiveikkaasti varasijoille.

Homma aloitettiin siis iltapäivällä E.L.F:in tuotteisen parissa, ja jokainen meikkasi oman naamansa ohjaajien opastuksella. Valittiin myös sopivat sävyt, missä asiantuntijat auttoivat.

Täytyy myöntää, että näin ohjattuna ja opastetuna meikistä tuli paljon parempi kuin mitä olisin itsekseni koskaan aikaan saanut.

Jokaiselle osallistujalle oli jaettu istumapaikalle välineet.

Opastajia oli kolme.

Tämä oli juuri nappivalinta sävyltään minulle meikkivoiteeksi.

Jäin empimään noitten huuliöljyjen kanssa. Molemmat sävyt olivat kivoja, mutta olen aina ollut hiukan epäluuloinen huuliöljyjen suhteen. No en ole enää. Nämä olivat mintulta tuoksuvia (en maistanut). Ehkä käyn ostamassa jpmman kumman tai molemmat, tai sitten en... Katsotaan.

Kun E.L.F:in kanssa oli alkulämmitelty, menin tunniksi hoitelemaan asioitani, (<---- ostamaan hautausmaalle kukkamaljakon) ja olin päässyt sitten varapaikalta numero 5 (muistaakseni) Fenty Beautyn vastaavaan tilaisuuteen, koska oli tullut peruutuksia.

Kuvien otto hiukan unohtui, kun oli niin paljon kiinnostaavaa...

Porukassa oli yksi mieshenkilökin

Tämäkin meikkaussessio oli varsin mielenkiintoinen. Käytettiin hieman useampaa tuotettakin.

Mitä opin: No ainakin laittamaan poskipunan oikealle paikalle, ja myös valitsemaan sen passelin sävyn. Myös ymmärrykseni highlighterin käytöstä selkeytyi hieman. Jospa sen opettelisi kotonakin.

Ja ostokset? Öh, niitä tuli tehtyä... Niistä lisää huomenna, kun tarvitsen päivänvaloa kuvien ottamiseen.

*****

Postuessani Wiklundilta Toriparkkiin autoani hakemaan, puhelin pimpotteli ResQ Clubin push-viestejä. Eräs sataman lähellä oleva ravintola möi muuten hävikkiin meneviä kaalikääryleitään, 4 euroa / rasia. Ostin kaksi ja ajattelin, että saman tien sitten ajelen sataman kautta kotiin.

Olikin helpommin sanottu kuin tehty sen ravintolan metsästys! Tiedän, kyllä, missä se paikka on, mutta satamaan oli taas tehty ympäriinsä kaikenlaisia kiertoteitä (ja sitten viime näkemän koko Linnanfältti oli rakennettu ihan uuteen uskoon), joten kesti jonkin aikaa, ennen kuin paikan löysin. Suoraa tietä jokivartta pitkin kun sinne ei päässyt.

Satamassa tönötti Tallink-Siljan Baltic Princess täysissä valoissaan.

Saalis: kaksi kuuden kaalikääryleen rasiaa kastikkeella. Ei pöllömpi! Laitoin toisen pakastimeen ja toisesta sitten syöpöttelen niin kauan kuin niitä riittää.

Kun palasin satamasta joen myötä kotiin, huomasin, että jokirantaan, suoraan parvekkeeni eteen pystytettiin silakkamarkkinakojuja.

Sinne siis huomenna. Toivottavasti ei ole mikään kaatosadepäivä. Kerrankin ei tarvitse lähteä "merta edemmäksi kalaan", muuta kuin ulko-ovesta ulos ja jokiranta onkin jo sitten siinä kojuineen ja epäilemättä myös saaristolaisveneineen.

Pientä shoppailua

Isävainaani tapasi sanoa, että joku on "viikkovillissä", jos joku on päivistä sekaisin. No minä olin lauantaina ihan sunnuntaissa, ja eilen sitten siinä uskossa (hoksattuani, että on sunnuntai), etteivät kaupat ole auki. Niinkuin ne sunnuntaisin eivät koskaan Saksassa ole. Niin, että kulttuurishokkia on tässä vanhaan kotimaahankin muuton kanssa!

Eilen sitten iltapäivällä yhtäkkiä hoksasinkin netissä Raision Mylly -kauppakeskuksen bannerin. Siellä oli jotakin markkinahulinaa ja sitten vasta tajusin, että tottahan toki täällä sunnuntaisinkin ovat kaupat auki. Minulla ei ollut kahvimaitoa (muuta kuin jokunen Saksasta mukanani tuotu kestomaito"nappi", joista en tykkää) ja teetäkin piti ostaa lisää, joten hyppäsin autoon ja huristin sinne.

Siellä olikin hyviä tarjouksia, mm. The Body Shopin kaikki tuotteet (miinus lahjapakkaukset ja kalenterit 40% alennuksella), joten ajattelin hankkia pieniä joululahjoja sieltä. Tarvitsin myös itse käsivoidetta.

FYI: Käsivoiteiden kausituoksut ovat muuten tarjouksessa vitosen per pikkutuubi myymälöissä sekä nettikaupassa aina 2.11. saakka.

Mutta katsotaanpa näitä kausituoksuja, luettelo on vasemmalta oikealle. Mukana muutama normaalivalikoimankin tuoksu:

- Caramel Cuddle

- Satsuma (ei ole kausituoksu, vaan normaalivalikoimassa)

- Sugarplum Passion

- British Rose (ei ole kausituoksu, vaan normaalivalikoimassa)

- Cranberry Crush

- Strawberry (ei ole kausituoksu, vaan normaalivalikoimassa)

- Sugar Pumpkin

Eikös tuo viimeinen kurpitsajuttu ollut joskus nimeltään (Spicy) Vanilla Pumpkin, vai sekoitanko nyt johonkin toisen firman tuotteeseen?

Toinen juttu, jota mietin on se, että ovatko näissä ylipäätään tuoksut laimentuneet, vai onko nokassani jotakin vikaa? Minusta ne tuoksuivat aiemmin enemmän? Vai onko Suomen markkinoille - täällä kun valitetaan enemmän tuoksujen voimakkuudesta ja tuoksuyliherkkiä piisaa - vaan tehty miedommin tuoksuvat versiot? 

Nämä ovat kivoja pikku joululahjoja, tai tuollaisen voi sujauttaa minkä tahansa muun lahjan kylkeen. Käsivoiteinakin jopa toimivia, mitä ei kaikista kauppojen käsivoiteista aina voi sanoa.

Mutta nyt lähden käymään hautausmaalla.

PS: Sokoksen meikkikoulutilaisuuksiin on joillain paikkakunnilla vielä hajapaikkoja jäljellä. Tsekkaa tilanne täältä ja ilmoittaudu. EDIT: Jos joku kiinnopstava tilaisuus on jo täynnä, kannattaa silti täyttää ilmoittautumislomake. Sen jälkeen saat tiedon, kuinka mones jonottaja olet. ja s-postiisi tulee tieto, jos paikka vapautuu.

Bvlgari Mon Jasmin Noir

Jatketaanpa hiukan tätä tuoksujen tutkailemista. Löysin varastoistani pienen pullon Bvlgarin Mon Jasmin Noir -parfyymia. En muistanutkaan, kuinka ihana tämä on!

Mon Jasmin Noir on lanseerattu uusintaversiona ylellisistä koruistaan tunnetun Bvlgarin tummasta ja salaperäisestä Jasmin Noir -parfyymistä.

Mon Jasmin Noir by Bvlgari on kukkais-puu-myskituoksu naisille. Tuoksun moderni ja aistillinen luonne tehdään sekoittamalla kieloa, sambac-jasmiinia, myskiä, nougatinea ja eloisia puun tuoksunuotteja (linkissä nougatinen resepti). 

Tuoksun toinen luoja, Olivier Polge on tehnyt pitkän uran Chanelilla tuoksujen parissa, ja se jotenkin tuntuu myös tässä. Tässä tosiaan on tietynlaista "chanelmaisuutta".

Tämä tuoksu lanseerattiin vuonna 2011. Tuoksun avautuu ovat kielolla ja sitruunalla. Sitten se voimistuu jasmiinilla ja sambac-jasmiinilla. Pohjalla on  nougatia, myskiä, Virginian seetripuuta ja patsulia.

Kuvakaappaus: fragrantica.com. Tuo pohjalla oleva, ruskistunutta sokeria ja manteleita sisältävä nougatinen tuoksu on todella ihana tässä yhteydessä!

Pullon korkissa on päällä Bvlgarille tunnusomainen "sinetti".

Mukavaa viikonloppua!

(olipas muuten pahasti halkeillut lakka tuossa kuvassa. Paljain silmin ei se näy niin pahasti, mutta lähikuvassa - kyllä. Täytyy laittaa lakkaus uusiksi tänään)

Medicube ja PDRN, uusi ihonhoidon tehoaine

Katsastetaanpa tässä pari tuotetta Medicubelta, joka on korealainen kosmetiikkabrändi. Ensimmäisenä paljon hypetetty Medicube PDRN Pink Peptide Serum.

Tässä seerumissa on reipas annos niasiiniamidia (4,4-5,4%), glyseriiniä ja useaa eri peptidiä (5,3-7,85%) höystettynä neempuu-uutteella, hyaluronihapolla, B12-vitamiinilla (tämä on anti-inflammatorista ja antioksidanttista ja antanee myös seerumille pinkin värin, pitoisuus 0,2-0,35%), pyhäbasilika- ja kurkumauutetta, adenosiinia (0,25-0,5%), ubikinonia (0,25-0,5%) ja kosteuttavaa hydrolysoitua kollageenia (3,2-3,9%).

Pyhäbasilika eli tulsi on suosittu kosmetiikan ainesosa, koska sillä sanotaan olevan monia hyödyllisiä ominaisuuksia iholle ja hiuksille. Sitä sisällytetään valmisteisiin valmisteisiin sen antioksidanttisten, tulehdusta ehkäisevien, antimikrobisten ja ihoa hoitavien ominaisuuksien vuoksi.

Pinkkiä seerumia.

Tärkein raaka-aina (kuten seerumin nimikin kertoo) on kuitenkin PDRN, eli polydeoksiribonukleatidi.

PDRN on ainetta, jotka on johdettu DNA-fragmenteista, jotka ovat peräisin lohesta tai taimenesta. Se toimii stimuloimalla solujen uudistumista, lisäämällä kollageenin tuotantoa ja tehostamalla ihon luonnollisia korjausprosesseja. 

Mitä se on:

PDRN koostuu pienistä DNA-fragmenteista, jotka on uutettu luonnollisista lähteistä, yleisimmin lohen tai taimenen maidista. 

Näiden fragmenttien uskotaan stimuloivan solujen uudistumista ja kudosten korjautumista aktivoimalla ihosolujen erityisiä reseptoreita. 

PDRN:t ovat pienimolekyylipainoisia DNA-fragmentteja, joita uutetaan yleisesti lohesta tai taimenesta ja joiden on osoitettu stimuloivan fibroblasteja (kollageenia tuottavia soluja), tehostavan kudosten korjausta ja lisäävän kosteustasoa syvällä ihossa (Shin et al., 2023). Huomatkaa, että tutkimuksessa on käytetty soluviljelmiä.

Molekulaarisesti PDRN on kooltaan 50-1 500 kDa, mikä tarkoittaa, että se on riittävän pieni laukaistakseen biologisen aktiivisuuden mutta kuitenkin riittävän merkittävä tukeakseen ihon pitkäaikaista korjausta.

PDRN voi edistää kollageenisynteesiä, mikä parantaa ihon kimmoisuutta ja vähentää ryppyjä, sekä se saattaa myös parantaa ihon kosteutta ja auttaa haavojen paranemisessa. 

Stimuloimalla angiogeneesiä (uusien verisuonten muodostumista) PDRN voi parantaa hapen ja ravinteiden kulkeutumista ihoon. Sen uskotaan toimivan aktivoimalla purinergisiä A2A-reseptoreita, jotka osallistuvat tulehduksen ja solujen kasvun säätelyyn (lähde: Brieflands). 

PDRN:ää on tutkittu myös injektoitavassa muodossa, mutta topikaalisessa kosmetiikassa säännökset saattavat olla eri puolilla maailmaa erilaiset, mutta PDRN:n käyttöpitoisuudet vaihtelevat tyypillisesti 0,1-2,0 %:n välillä valmisteissa (lähde: In-cosmetics Connect).

Koska tämä aine on kalasta peräisin, suosittelisin kala-allergisille varovaisuutta sitä sisältävien tuotteiden käytössä.

Medicubella on samasta seerumista myös vegaaninen, kala-allergikoille sopiva versio, jossa on käytetty ruusun kantasoluista derivoitua "PDRN:ää". Jutun lopussa otan kantaa tähän(kin)

Toinen tuote, joka tässä samalla katsastetaan, on Medicube PDRN Booster Gel. 

Tämä kirkas geeli tulee ruhtinaallisessa 300 ml:n jättimäisessä tuubissa. Se sisältää mm.:

Niasiiniamidia (2,4-2,9%), glyseriiniä (3,1-3,7%), ihoa rauhoittavaa allantoiinia (0,45-0,65%), hyaluronihappoa (0,9-1,65%), keramideja (0,35-0,65%), neem-uutetta (0,3-0,6%), korealaiseen tapaan kasviuutteita ja adenosiinia sekä muitaaminohappoja, ja hyalurinihappoa.

Tämän käyttö jäi minulle hiukan epäselväksi, mutta joidenkin lähteiden mukaan tätä suositellaan käytettäväksi 1-3 kertaa per päivä alimmaiseksi iholle, onhan se ohutta ja geelimäistä. Tämän päällä toimivat hyvin muut (saman sarjan) PDRN-tuotteet, tai pelkkä kosteusvoide.

Toimiko se? Olen käyttänyt nyt näitä muutaman kuukauden, ja täytyy sanoa, että mitään ylimaallisia ihmeitä ei ole tapahtunut, koska minulla on nykyään todella hyvä iho (kosmetologini mukaan). Hoitaahan sitä täytyy kuitenkin.

PDRN:n vaikutuksia tutkitaan edelleen ja on viitteitä siitä, että se parantaisi moniakin ongelmia ihossa. Netistä löytyy tästä paljonkin tietoa, jonka lukemiseen kehoitan suhtautumaan kriittisesti ja huomioiden myös tämän tiedon lähteet.

Hieman on kärsineen näköinen tuubi, josta on laatikko hävinnyt.

*****

Sitten näitä lupailemiani kosmetiikkamyyjien - öh - lapsuksia.

Muistat ehkä, kun kirjoittelin Sokoksien Kutsu Kauneuteen -viikosta?

Siellä sitten kosmetologit (?) esittelivät edustamiaan tuotteita. Joissain oli kuulemma vegaanista kasviskollageenia tehoaineena. Sellaista ei kuulkaas ole olemassakaan kuin kasvisperäinen kollageeni. Kollageeni on aina eläinperäistä (tai ihmisperäistä). Lue täältä lisää.

Toinen väite koski tässä postauksessa käsiteltyä PDRN:ää, joka siis on kalaperäistä. Mutta nämä naiset tilaisuuksissa esitelmöivät, että ei hätää, vegaaneille on tarjolla ruusun kantasoluista valmistettua PDRN:ää sisältäviä kosmetiikkatuotteita (myös ginseng-kasvin kantasoluista valmistettua "pseudo-PDRN:ää" olen nähnyt mainostettavan). Siis - hetkinen - mutta eihän se ole ollenkaan sama asia!

Joidenkin tutkimusten mukaan nämä mahdollisesti toimisivat hyvin synergiassa yhdessä, koska kasviperäisillä ainesosilla on usein antioksidanttisia ominaisuuksia, mutta näiden kasviperäisten aineiden erilaiset molekyylikoot  voivat olla ongelma, sekä erilaiset signalointireitit kuin kalaperäisellä PDRN:llä. Henkilökohtaisesti pitäisin näitä ihan eri aineina (mitä ne lähtökohtaisesti otakin jo alkuperästään johtuen). Vaatii vielä paljon tutkimusta, että voisi näyttää, että ne toimivat samalla tavalla.

Sitten sokerina pohjalla kopioita e-mailvaihdosta erään kosmetiikkafirman kouluttajan kanssa. Kiinnostuin aineesta nimeltä teprenoni. Se on terpeeniketoni, markkinoilla oleva lääkeaine, joka on tarkoitettu akuutin gastroenteriitin, mahalaukun tulehduksen pahenemisvaiheiden ja mahahaavan hoitoon.

Kiinnostipa nyt vaan, miten kosmetiikka-alan ammattilainen selittää sen vaikutukset kosmetiikassa.

Noh, sain laittaa samaisen e-mailin useaan otteeseen, ennen kuin ko. brändin kouluttaja vastasi. Kopioin vastauksen tähän suoraan ilmaisematta ko. henkilön nimeä. (tai firmaa) HUOM. Kyselin nimenomaan tutkimustietoa saineen käytöstä kosmetiikassa:

"Teprenone kuuluu Nobelin palkinnon vuonna 2009 voittaneisiin Telomeereihin. Tästä löydät lisätietoa Telomeereista.

Teprenonesta itsessään löytyy netistä lukuisia tieteellisiä tutkimuksia sekä ihonhoidon, että lääketieteen puolelta.

mm. tässä yksi Euroopan patenttiviraston julkaisu teprenonen paikallisesta käytöstä."

No telomeerit eivät taatusti ole voineet voittaa Nobelin palkintoa (eikä teprenone-nimistä telomeeria siis ole olemassakaan), sillä telomeerit ovat (ihmistenkin) kromosomien päissä olevia "puolia". Lue täältä lisää. Telomeereja ei myöskään takuulla voi lisätä ihon kautta kroppaan minkään kosmeettisen tuotteen mukana.

Ja ihan takuulla lääkkeenä teprenonia on paljon tutkittu noilla indikaatioilla, jotka kerroin, eihän se muuten olisi saanut markkinointilupaakaan (oraalisena valmisteena). Mutta tämä kosmeettinen käyttö on eri juttu.

Niin, ja tuo patentti. Kuten entinen pomoni sanoi aikoinaan, patentoidahan voi miltei mitä tahansa. Vaikkapa tavan, millä pudottaa lyijykynän kädestään lattialle. Lisäksi muistuttaisin, että esim. lääkemolekyylitkin patentoidaan pelkän toimivuusoletuksen perusteella, ilman, että niiden toimimista tietyn sairauden hoidossa edes olisi kliinisesti todistettu.

I rest my case... Minulle toki olisi riittänyt, jos tämä ihminen olisi vaan kommentoinut, että teprenoni toimii kosmetiikassa  antoksidanttisesti, mikä on totta, ja että sen toimiva pitoisuus tuotteessa pitäisi olla 3%. Kun esitin tämän kysymyksen vuosia sitten, silloin ei muuten teprenonin käytöstä kosmetiikassa löytynyt juurikaan juttua netistä, ei englanniksi eikä millään muullakaan kielellä.

Telomeerit sinällään ovat mielenkiintoisia. Osallistuin eilen amerikkalaisen Healthtreen järjestämälle etäluennolle, jossa käsiteltiin myös telomeereja ja uusinta tutkimusta niistä Telomeereilla on myös osuutta vanhenemiseen (lue lisää täältä suomeksi).

Valitettevasti tuon luennon slidejä ei saanut sen jälkeen, joten jos onnistun palauttamaan muistiini kaiken, mitä siinä puhuttiin, niin saatan sorvata siitä vielä postauksen.

Aktiiviainevetoista kosmetiikkaa - mutta toimiiko se?

Olen aiemminkin kirjoittantu tästä aiheesta, mutta palataanpa nyt siihen taas uudelleen hiukan toisesta näkökantista.

Jokainen lienee kuullut muutama vuosi sitten ihonhoitotuotteisiin putkahtaneesta uudesta suosikkitehoaineesta, niasiiniamidusta.

Näitä ns. ainesosavetoisia ihonhoitotuotteita putkahtelee aina silloin tällöin markkinoille, ja sitten siinä vedossa jokainen brändi haluaa osansa potista, ja suoltaa markkinoille juuri tätä muotiainetta sisältäviä tuotteita.

Mutta vaikuttavasto nämä kaikki ihossa pintaa syvemmälle? Mahdollisesti voivat, mutta sisältääkö tämä riskejä?

Luin jostakin, että luksuskosmetiikan nettimyymälän Net-a-Porterin mukaan tehoaineilla tehtyjen hakujen määrä nousi 700% vuosien 2020 ja 2022 välillä. Milloin haettiin tietoa ihoa kirkastavasta C-vitamiinista, milloin niasiinista, millaoin retinolista, milloin kemiallisista hapoista tai ihoa kosteuttavasta hyaluronihaposta (viimeksimainittu on muuten pitkäketjuinen sokerimolekyyli, eikä happo). Vuonna 2022 USA:ssa tehdyn kyselyn mukaan esimerkiksi  61% millenniaaleista ja 48% X-sukupolvesta etsi netistä tietoa tietyista ainesosista valitessaan kosmetiikkatuotteita (katso taulukko täältä).

Tällaisia hakuja tehdessä on syytä muistaa, että useimmissa tällaisissa tutkimuksissa on rahoittajana kyseinen kosmetiikkafirma, ja tutkimuksessa varsin pieni joukko osallistujia ja kruununa kaiken päällä varsin kyseenalaiset mittarit.

Sinänsä sen tutkiminen, että imeytyvätkö tällaiset aktiiviaineet todella ihoon vai ei, voi olla hyväkin juttu, ja poikia paljon lisäkysymyksiä ja jopa uutta tietoa esimerkiksi lääkealalle, jossa voi syntyä uusia tapoja annostella esimerkiksi kipulääkkeitä tai vitamiineja.

Ihohan on kehomme suurin elin, noin 2 neliömetriä pinta-alaltaan ja jopa 3,6 kg. Se on suunniteltu suojaamaan kehoa ja pitämään ylimääräiset aineet kehon ulkopuolella. Suurin osa biomolekyyleistä ei varmaankaan edes penetroidu ihon läpi. Ihon tehtävä on ollakin este. Suurin osa esimerkiksi kosteusvoiteissa olevista ainesosista (kuten silikonit, öljyt ja vahat) ovat liian suurimolekyylisiä imeytyäkseen ihon äpi, ja niinpä ne jäävät ihon pinnalle pehmentämään sitä.

Jotta molekyyli pääsisi ihon läpi, sillä on oltava ihon kaltaisia ominaisuuksia. Sen on oltava lipofiilinen (rasvaliukoinen), sen pH:n on oltava lievästi hapan (4,6-5,5) ja sen molekyylipainon on oltava alle 500 daltonia.

Molekyylejä pystytään kuitenkin nykyään myös pilkkomaan nanopartikkeleiksi tai vesiliukoinen yhdiste pystytään kapseloimaan lipofiilisellä. Ihoon on mahdollista tehdä reikiä mikroneulauksella, tai/ja sitten parantaa sen läpäisykykyä esimerkiksi glykolihapolla. Mutta sitten: näilläkin "hienoilla" tavoilla voi myydä ja markkinoida tuotetta, eikä se tuote välttämättä sittenkään vaikuta kuin todella pinnallisesti.

Ja vaikka toimisikin, siinäkin on riskejä. Jos jokin aina pääsee dermikseen saakka, eli verinahkaan, se imeytyy myös systeemiseen verenkiertoon, eikä kosmetiikan ole tarkoitus tehdä niin.

Jostakin luin, että retinolit* saattavat tehdä niin, eli ne imeytyvät melanosyyttien, eli epidermiksen alimman kerroksen läpi. Melanosyytit juuri suojaavat haitalliselta UV-säteilyltä, ja kun retinoli haittaa niiden kasvua, ihminen altistuu auringonvalolle.

Säilöntäaineena käytetyt parabeenit ovat ilmeisesti toinen ryhmä aineita, jotka saattavat päästä ihon läpi ja häiritä hormonituotantoa. Tästä syystä etenkin raskaana olevien pitäisi olla varovainen näitten kanssa - ihan vaan varmuuden vuoksi.

Vaikka jotkut ihonhoidon aktiiviaineet voivatkin selkeästä vaikuttaa positiivisesti ihon kuntoon, on kuitenkin vielä paljon epäselvää niiden ihon läpäisykyvystä ja mahdollisista systeemisistä vaikutuksista. Tällä hetkellä on Ruotsissa menossa tutkimus keskittyen topikaalisiin vitamiineihin, ja alustavia tuloksia voidaan odotella ehkä tämän vuoden lopussa.

Mielenkiintoista, mutta hankalaa! Sen tiedän, että iho päästää huonosti lävitseen yhtään mitään. No, me kaikki lienemme tietystikin kuulleet nikotiinilaastareista, fentanyylilaastareista kivun hoitoon, ja onpa joitakin hormonilaastareitakin olemassa. Mutta silti tieto vaikutusmekanismeista on niukkaa ja kliinisten tutkimusten suuunnittelukin erittäin hankalaa, ellei ole hajuakaan siitä mikä edes olisi se olettamus, jolle se tutkimus perustuisi.

Mutta ehkäpä tässä tullaan viisaammaksi vuosi vuodelta - jotakin kautta.

Lopuksi vastaan itse tuohon kysymykseen otsikossa: En todellakaan tiedä, toimiiko. Voi olla, että toimii hyvin, tai sitten ei. Mutta ne rasvat, vahat ja silikonit kyllä siloittavat ja pehmentävät - ja ihan imeytymättä sen syvemmälle. Vaikka puhuttaisin retinolista, jota on tutkittukin jonkin verran, sen toimintakin taitaa olla aika riippuvainen siitä, mitä muita apuaineita ko. tuotteessa on.

*Retinolin imeytytvyys ilmeisimmin riippuu siitä, mihin se on sekoitettu. Jossain tutkimuksissa havaittiin, että oleiinihappoon sekoitettuna imeytyvyys parani.