Toblerone ja muuta suklaa-asiaa

Jos on yksi suklaapatukka, josta pidin ennen todella paljon, se on Tupla. Se vaan ei ole ikiaikoihin maistunut samalta kuin ennen. Vanha työpaikkani Turussa joskus sijaitsi sitä valmistaneen tehtaan naapurissa, ja kun käveli parkkipaikalta tutkimuskeskukseen, joka sijaitsi koko tehdasalueen perillä, pystyi aamuisin töihin tullessa jo tuoksusta päättelemään mitä milloinkin siellä naapurissa valmistettiin. Etenkin Tuplan tuoksu oli mahtava.

Sitä kaipaan, mutta maailma muuttuu, ja nykyinen Tupla ei ole likikään sitä, mitä se oli ennenvanhaan. Ei tulisi mieleenkään ostaa yhtäkään enää.

Nyt seuraavaksi muutoksen kokee sveitsiläinen Toblerone. Tästä kuulin jo viimeisimmällä Baselin-reissullani.

Photo by Morgan Thompson on Unsplash

Tobleronen valmistus tulee siirtymään tämän vuoden aikana Sveitsistä Slovakiaan, jolloin Sveitsin säädösten mukaan entiseen valmistuspaikkaan, Berniin liittyvä karhukuvio logossa olevan Matterhorn-vuoren keskeltä tulee poistumaan, eikä itse asiassa Matterhorniakaan saa enää kuvata sellaisenaan, sillä se viittaa liikaa Sveitsiin. Lue lisää aiheesta täältä. Eräs ystäväni oli näitä patukoita kiirehtinyt ostamaan ennen ulkoasun muutosta, sillä hän arveli niistä tulevan keräilyharvinaisuuksia.

Saapa vaan nähdä, miten pian uusi valmistuspaikka muuttaa reseptiä ja koko homma menee pilalle.

Sveitsi on aina ollut tunnettu "suklaamaana", mutta kuka teistä tiesi, että kuuluisat Lindt-merkkiset suklaat valmistetaan täällä Aachenissa? Itse asiassa tehtaanmyymälä ei ole tästä asuinpaikastani kovinkaan kaukana, sinnekin voisi lenkkeillä joku päivä. EDIT: Ainakin minä olen aina mieltänyt Lindtin nimenomaan sveitsiläiseksi brändiksi.

Tosin tuon kantasolusiirron jälkeen mikään kovin makea, eikä ainakaan suklaa ole kovin hyvin minulle  maistunut, mutta voisihan siellä käydä ihan kuriositeetin vuoksi.

*****

Olen täällä viettänyt synttäreitäni tänään, ainoa herkku, sushiboxin lisäksi, millä sitä on juhlistettu, on ollut kreikkalainen jogurtti tuoreilla mansikoilla. Riittää ihan hyvin!

Tuossa naapuriaukion esiintymislavalla ei ole edelleenkään mitään elämää, vaikka ilta on jo pitkällä 😐. Mutta odotellaan...ei kai sitä ole turhaan siihen pykätty.

EDIT: Nyt kun olin tämän postannut, tuli vaan mieleen, että voisihan tässä kuitenkin synttärikahvitkin itselleen keittää, suklaan kera, hengissä kun ollaan edelleen ja kun kaapissa oli pieni rasia Milkan praliinisuklaatakin kahvin kyytipojaksi. On se kyllä makeaa, mutta eihän kaikkea ole pakko syödä kerralla! Famous last words...

Kuka tunnustaa olevansa suklaahiiri?

Sveitsi :(

Tällä viikolla olen ollut aika rasittunut koko maahan :( Suomalaisen ystävättäreni kanssa yritimme viinilasillisen ääressä keksiä tämän maan hyviä puolia. Lista jäi aika lyhyeksi, joskin kauniit maisemat ja leuto ilmasto ovatkin aika hyviä juttuja. Niin, hyvät palkat ja alhainen verotus myös. Täytyy myöntää, että juuri muuta sitten ei löytynytkään.

Työkaveri tuli töihin äitiyslomalta. Kun jälleen kerran ihmettelin täkäläistä äitiysloman pituutta (3,5 kuukautta) hän tokaisi, että eihän se nyt niin huonosti ole, ennen se oli vain kaksi kuukautta! En kyllä vieläkään tiedä, mitä tähän sanoisi...

Toiselle äitiyslomalta palanneelle naiselle tuo mies vauvan päivittäin imetettäväksi (Francescalla oli sinänsä onni, että mies on työttömänä ja vauvan kanssa kotona), mutta tämä juuri töihin palannut Evelyne asuu Genevessä ja on viikot töissä Baselissa.  Hän joutuu syömään hormonilääkkeitä, jotta maidon tuotanto loppuisi, sillä hän on kotonaan vain pidennetyt viikonloput.

...ja tässä maassa siis saivat naiset äänioikeuden vasta 1971.

*****

Minulla on asunnonvaihtokuume. Olen nyt asunut tässä postimerkin kokoisessa (30 m2) asunnossa yli vuoden, ja alan pursuta yli näistä neliöistä. Tänne muuttaessa oli ihana ajatus avata liki koko seinä parvekkeelle ja nauttia lämpimistä ilmoista, mutta oikeasti ne kesät ovatkin täällä äärettömän kuumia ja kosteita, joten pidän visusti shutterit kiinni ja istun pimeässä, sillä siten asunto ainakin viilenee.

Nyt iskin silmäni hieman kalliimpaan yksiöön tuossa parin sadan metrin päässä 700 vuotta vanhassa, suojellussa talossa. Vilkaisepa sitä täältä. Kuvat eivät kerro likikään sen oikeasta kauneudesta! Siinä olisi noin 45 m2 asuinpinta-alaa. Mutta ei parveketta. Unelmieni asunto talon yläkerrassa (siis vastaavanlainen, mutta eri tavalla kalustettu) olisi varustettuna kattoterassilla, ja oi, sen haluaisin! Tällä hetkellä se on valitettavasti varattu.

Enkä edes tiedä sopimukseni jatkosta vielä yhtään mitään. Jos sopimusta jatketaan, voisi se kattoterassiasuntokin tulla jossakin vaiheessa vapaaksi, ainakin siitä unelmoin! Tällä hetkellä ehkä ainakin asun tämän vuoden kaksi viimeistä kuukautta tuolla uudessa paikassa. Tämä nykyinen on mahdollista irtisanoa vasta kuun lopussa, ja muuttamaan pääsisin siis marraskuun alussa. No, yksi plussa Sveitsille, täällä saa muuttopäivänsä palkallisena vapaana.

*****

Kuinka moni on muuten huomannut, että Tobleronen logossa olevan Matterhorn-vuoren keskellä on karhun hahmo? Karhu on Sveitsin symboli. Löydätkö kuvasta?

Niitänäitä Sveitsistä

Sain sitten vihdoin ja viimein viime viikolla käytyä kantonin poliisilla anomassa sveitsiläistä ajokorttia. Jos sinulla on jonkin muun maan ajokortti, se täytyy vaihtaa sveitsiläiseen vuoden sisällä maahanmuutosta, muuten joutuu käymään autokoulun uudelleen. Viime viikolla vasta putkahti mieleen, että ensi viikollahan minulla tuleekin jo vuosi täyteen. Äkkiäpä tämä aika on mennyt.

Niille, jotka tarvitsevat tätä tietoa, on lisää luettavaa täällä. Ensin pitää siis täyttää netistä ladattava lomake, mentävä sen kanssa valtuutetulle optikolle (kävin itse Fielmannilla, testi maksoi 9 CHF), joka tekee näkötestin ja täyttää oman osansa lomakenipusta, sitten sen ja värillisen passikuvan kanssa kantonin poliisille. Hämmästyttävän moni näkyi suunnanneen kantonin poliisin puheille kahta kättä heittäen ja ilman mitään lomaketta etc.

Ottivat sitten tämän hetkisen ajokorttini samalla pois ja sain paperilomakkeena väliaikaisen ajokortin, joka on voimassa vain viikon. Tosin enpä täällä nyt paljoa ajele, sillä auto on Suomessa. Mikä lienee sitten Suomeen palattuani sen ajokortin takaisinsaamisen paperishow, sen aika näyttää  - vai voinko vaan sitten ajella sillä sveitsiläisellä?

Sveitsin kansallispäivä oli ja meni, mutta ainahan - ainakin täällä Baselissa - tapahtuu jotakin. Tänä viikonloppuna täällä on Open Air Basel. Ehkä käpsyttelen tästä vielä katsomaan, mitä siellä touhutaan.

Vanhan kaupunginmuurin portti, Spalentor, vaihteeksi kuvattuna ulkopuolelta. Asun pienen matkan päässä tästä, mutta vanhan muurin sisäpuolella.

Herkkuahan täällä on jos jonkinlaista. Jogurtitikin ovat ihan hirveän makeita (jopa mies, joka yleensä on makean perään, ihmetteli sitä). Leivonnaisia löytyy joka lähtöön ja leipomoita/konditorioita on tässäkin parinsadan metrin säteellä ainakin neljä. Kummasti kaikille riittää asiakkaita.

Leipää on jos jonkin mallista... malli vaihtuu vuodenajan mukaan, nyt kesällä ne näkyvät olevan hiiriä. (Kuva: Sutter)

Apérolle (täkäläinen nimitys coctailtilaisuudesta, tai tuttavallisemmin drinksuista) kivaa tarjottavaa on tällainen sylinterimäinen kerrosleipä, josta voi ottaa yhden kolmioleivän, tai kuten tässä, kolmekin kerrallaan. Joka kerroksessa on eri täyte. (Kuvat: Sutter)

Minä en ole niinkään leivän syöjä, mutta pakostakin täällä tulee silloin tällöin maistettua. Jos suklaasta taas puhutaan, ja on pakko nimetä jokin sveitsiläinen lempisuklaa, niin se ei ole Toblerone, vaan Lindtin kermainen maitosuklaa. En tosin hirveästi syö suklaatakaan.

Miehillä ilmeisimmin lisääntyy makeanhimo vuosien varrella, mutta ehkä naisilla (tai siis ainakin minulla) se onneksi on vähentynyt.

Luulisi, että kun ollaan näinkin lähellä Ranskan rajaa, croissantit olisivat ihania kuten Ranskassa, mutta ei. Täkäläiset croissantit (Gipfeli) ovat ylläolevan näköisiä ja mielestäni aika pahoja. Yleensä ainakin kerran viikossa joku tuo näitä aamiaiseksi toimistolle.  Tai sitten saadaan pretzeleitä, jos ko. tuoja sattuu asumaan Saksan puolella. En pidä niistäkään, ovat hirveän suolaisia ja kuivakoita. Tällaisen kun syö ja istuu päivän offiisissa niin nilkkojen turvotus on ikävä tosiasia.

Aika paljon leivonnaisissa käytetään unikonsiemeniä. Keskieurooppalaiseen tapaan. Syöpä yksi tällainen sämpylä, ja muista sen jälkeen, että huumetesti saattaa olla kolmekin vuorokautta sen jälkeen positiivinen. Kyllä, luit aivan oikein!

Jos jotakin vielä ruoasta, niin tämä on myös ihmetyksen aihe: makkara-juustosalaatti. Kerrankin jotakin low-carb - hengessä! Salaatti, jossa on makkarasiivuja ja emmentalsuikaleita! Tämä "salaatti" ei ole juuri kasvista nähnytkään, ja kauppojen hyllyillä se yleensä ui vaaleassa "vinaigrettessa" ja saattaa sisältää hiukan persiljaa ja kevätsipulia ja ehkä muutaman sarvimakaronin. Tätä saa joka kaupan hyllyltä!

Ettei tämä menisi pelkästään ruokapostaukseksi, pitää vielä kehua sveitsiläisten intoa kierrättää kaikenlaista tarpeetonta. Joskus alkuaikoina ihmettelin erään kadun varrella noin kymmenen metrin välein jalkakäytävälle aseteltuja astioita. Joskus oli jopa huonekaluja ja lappu "Gratis". Ne saa siis ottaa ilmaiseksi. Itse otin naapuritalon edessä olevasta ilmaislaatikosta viime viikolla kaksi metallista tarjoilulautasta  - jos vaikka tarvitstsi. Samasta talosta muutti kesäkuussa eräs japanilaisperhe takaisin Japaniin, ja oli jättänyt koko baarikaappinsa sisällön yleiseen jakoon. Otin kaikessa kiireessä töihin lähtiessäni pari kuvaa. Kun tulin töistä, mitään ei ollut jäljellä (olisin ottanut, jos olisi löytynyt yksikin korkkaamaton pullo).

Tällaista siis meillä täällä :)