Michio Kushi ja makrobiotiikka

Ostin Michio Kushin kirjan "Your Face Never Lies". Niille, jotka Kushia eivät tunne, kerrottakoon, että tämä japanilainen herra on jossain mielessä makrobiootisen ajattelun ja ruokavalion isä.

Makrobioottisella ruoalla tarkoitetaan taolaisuuteen perustuvaa ajatusta tasapainoisesta ruokavaliosta, jossa vaikuttavat tasapainossa niin yin kuin yang. Täällä lisää aiheesta suomeksi.

Lyhyesti sanoen, makrobioottisessa ruokavaliossa käytetään kauden omia, mahdollisimman jalostamattomia tuotteita ja kiinnitetään myös huomio siihen, että ruoka pureskellaan hyvin ja ettei ylensyödä.

Makrobioottisen ruokavalion sanotaan jopa parantaneen syöpiä, mutta kiistatonta todistusaineistoa tästä ei ole. Makrobioottisesti koostetun ravinnon katsotaan kuitenkin estävän monia sairauksia ja pidentävän elinikää.

Jokainen ruoka-aine sisältää sekä feminiinistä yinia ja maskuliinista yangia, mutta toinen niistä on dominoiva. Nämä puolet tulevat esille vasta ruoka-aineen suhteessa toisiin ruoka-aineisiin. Esimerkiksi ohra, hirssi, quinoa, speltti, ruis ja tef ovat viljoja, joiden yin/yang -balanssi on hyvä verrattuna muihin viljoihin.

Joitakin kasviksia, kuten tomaattia, paprikaa, chiliä, munakoisoa, punajuurta, pinaattia ja avokadoja taas ei suositella syötäväksi suurina määrinä, sillä ne ovat liian yin-voittoisia. Toisen selityksen mukaan koisokasvit sisältävät myrkyllistä alkaloidia, solaniinia. Näiden kasvien liiallisen käytön sanotaan aiheuttavan tulehdusta elimistössä ja sitä myötä osteoporoosia.

Yleisenä ohjesääntönä ruokavaliolle voidaan pitää (maantieteellisestä sijainnista ja vuodenajasta riippuen) seuraavaa:

- hyvin pureskeltua täysjyväviljaa, etenkin ruskeaa riisiä 40-60%
- kasviksia 25-30%
- misokeittoa 5%
- merikasveja (levät) 5%
- perinteisesti tai luonnollisesti prosessoidut (esim. fermentoidut, hapatetut) ruoat 5-10%

Ruokavaliossa on hyvä käyttää kauden tuotteita ja  se on kasvisvoittoinen.

Kevät:
- kevyttä ruokaa
- villikasveja, vihreitä kasveja, miedosti hapatettua ruokaa (esim. fermentoitua soijaa), täysjyväviljaa, tuoreita vihreitä kasveja
- kevyt valmistus: höyrytys, nopea kypsennys wokkipannulla

Kesä:
- kevyttä ruokaa
- isolehtisiä vihreitä kasveja, tuoreita maissinjyviä, hedelmiä, kesäkurpitsaa
- enemmän raakaruokaa
- kevyempiä viljoja, kuten ohraa ja bulguria

Syksy:
- tiiviimpää ravintoa (ravintoainetiheämpää)
- juureksia, talvikurpitsaa, papuja, täysjyvää
- "raskaampia" täysjyviä, kuten hirssiä, riisiä

Talvi:
- vielä tiiviimpää ja voimakkaampaa  ravintoa
- pikkelsejä (esim. kimchi) ja juureksia
- enemmän misokeittoa, soijakastiketta, öljyä ja suolaa
- raskaampia täysjyviä, kuten tatari, hirssi, paistettu riisi

Tässä siis perusperiaatteet, kirjoittelen otteita kirjasta sitä mukaan kun kahlaan sitä läpi. Kirjassa on paljon itämaista ajattelua ja sairauksien diagnostiikkaa sillä ajatuksella, että kasvoista näkee henkilön sairaudet ja kunnon. Mielenkiintoista...