Korvasienet ovat minulle (tai siis olisivat, jos niitä löytäisi) se kaikkein herkullisin kevään anti. Ne kuitenkin pitää muistaa käsitellä oikein. Lue täältä ohje.
Kevät ja alkukesä ovat parasta aikaa kerätä villivihanneksia, koska kesän edetessä pidemmälle ne saattavat muuttua puumaisiksi ja sikäli ikävämmäksi pureskella.
Tuttuja ruokakasveja korvaavat villivihannekset
Peruna
|
Osmankäämi
|
Herneet
|
Kaislat
|
Raparperi
|
Väinönputken varret
|
Parsa
|
Väinönputken varsi, osmankäämin juuret
|
Persilja
|
Nuoret koivunlehdet
|
Pinaatti
|
Mm. jauhosavikan, pihatähtimön ja nokkosen lehdet
|
Mannaryynit
|
Ojasorsimon jyvät
|
Lähde: www.luontoon.fi
Kun maa on sula, voidaan hyödyntää esimerkiksi rakkoleviä, väinönputkea, osmankäämiä ja islanninjäkälää. Marjoista karpalot ovat poimittavissa myös keväällä, kun lumi on sulanut. Kasvien juuret (osmankäämi, kaislat ja voikukka) ja versot (esimerkiksi nokkonen, poimulehti, savikat, vesiheinä, voikukka, apilat ja vuohenputki) ovat myös hyödynnettävissä kuusenkerkkien ja koivunmahlan ohella. Viimeksimainittujen keräämistä rajoitetaan jokamiehenoikeuksissa, joten ne kannattaa lukea kunnolla ja pyytää maanomistajalta lupa.
Marttojen sivuilla on muutama käyttökelpoinen villivihannesresepti (edeltävissä linkeissä myös osin ohjeita villivihannesten käyttöön). Toivottavasti aiempaa useampi innostuisi villivihannesten keräämisestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi tähän asiaan ilahduttaisi minua ja lukijoita! Kiitos kommentoinnista!