Kornelimünsterissä

Täältä Aachenista Monschauhun mennessä on matkan varrella, Eifelin alkupäässä, pieni kylä, jonka nimi on Kornelimünster. Lähdin eilen illalla tutkimaan paikkaa.

Benediktus Anianialainen (750-821) perusti vuonna 814 Inde-joen varrelle Kornelimünsterin luostarin Kaarle Suuren pojan ja seuraajan Ludvig Hurskaan aloitteesta. Luostari oli alun perin nimeltään Lunastajan luostari Inde-joella (Erlöserkloster an der Inde).

900-luvun puolivälissä luostarille annettiin keisarilliset oikeudet, ja sen jälkeen se sai haltuunsa suuren osan kirkkoa ympäröivästä alueesta.

Vuonna 875 eräät reliikkikappelit vaihdettiin vuonna 253 kuolleen paavi Korneliuksen marttyyripyhimyksen reliikkikappeliin. Tämän jälkeen luostari tunnettiin nimellä Sancti Cornelii ad Indam (Pyhä Kornelius Inden varrella) ja myöhemmin Kornelimünsterinä. Nykyään luostarin virallinen nimi on Anianan ja paavi Korneliuksen pyhän Benedictuksen luostari.

Vuonna 1500 luostarista tuli osa Ala-Rhein-Westfalenin aluetta, ja vuonna 1802 alue joutui ranskalaisille. Kornelimünsterin luostari lakkautettiin yhdessä muiden ranskalaisten hallitsemilla alueilla sijaitsevien luostareiden kanssa, ja munkit pakotettiin lähtemään.

Tänä aikana Kornelimünsterin kunta joutui ranskalaisten hallintoon Mairie-järjestelmän piiriin (ilmankos siellä on paikka nimeltä Napoleonsberg). Vuonna 1815 Kornelimünster tuli Preussin haltuun, ja sitä hallinnoitiin sittemmin osana vanhaa Aachenin piirikuntaa (ennen vuoden 1972 hallinnollista uudelleenjärjestelyä). Benediktiinimunkit palasivat Kornelimünsterin luostariin vuonna 1906 ja perustivat Kornelimünsterin uuden benediktiiniluostarin. Entisen luostarin Pyhän Korneliuksen kirkko on nykyään seurakunnan kirkko.

Kornelimünster on osa Aachenin kaupunkia.

Luostarin kirkosta ei oikein saanut kunnon kuvaa mistään suunnasta, eikä se ollut auki.

Inde-joen rantaterassilla maistui vastapaistettu ja rapeareunainen omena-kanelipannukakku viinilasillisen kanssa. Lämpöä on edelleen +20 C.